Lantionpohjan fysioterapia

Näin valmistat täydellisen vaippakakun!

kirjoittaja

Vaippakakku kuuluu osaksi jokaisen rakkaan ystävän Baby Showereita. Vaippakakun valmistukseen tarvitset

-Pari pakettia pieniä vaippoja (koko 1 & 2)

-Vauvan tarvikkeita pieneistä leluista vauvanhoitotarvikkeisiin

-Kuminauhoja ja silkkinauhaa kerrosten kiinnitykseen

-SUHK Maman lahjakortin =)

-Palan pahvia pohjaksi ja tyhjän talouspaperihylsyn

  1. Kääri vaipat rullalle ja laita kuminauha yksittäisen vaipan ympärille.
  2. Laita vaipparullan talouspaperihylsyä vasten ja jokaisen kerroksen voit kiinnittää halutettasi vielä extra nauhalla. Lisää kerroksia aina yksi enemmän alimmaiseksi, jotta saat kerroksittaisen kakun muodon.
  3. Kiinnitä viimeiset kerrokset kauniilla silkkinauhalla ja viimeistele rusetilla.
  4. Leikkaa pahvista kakun pohjan kokoinen alusta ja nosta se sellofaanin päälle.
  5. Kiinnitä kakkuun haluamasi koristeet, tutit ja lahjakortti.
  6. Sulje sellofaani silkkinauhalla kakun yläosasta.

Baby Shower lahjakortti myynnissä verkkokaupassa!

https://www.suhkmama.fi/tuote/baby-shower-lahjakortti/

Baby Shower lahjakortti on jokaisen tulevan äidin hyvinvoinnin kulmakivi. Lahjakortti sisältää 90min raskaushieronnan ja fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen.

Raskaushieronnan voi käyttää missä tahansa vaiheessa raskautta tai synnytyksen jälkeen. Raskaushieronta rentouttaa ja rauhoittaa kehoa, sekä helpottaa kipuja ja kiristyksiä lantion ja selän alueella.

Fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen tekee aina äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, joka on käynyt Fysioterapeuttinen jälkitarkastus -koulutuksen.

Palvelu on kestoltaan 90min ja se on suunnattu synnyttäneille äideille. Palvelu täydentää neuvolan tarjoamaa ja lyhyttä synnytyksen jälkeistä tarkastusta, jonka tekee lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja. Käynti tarjoaa äidille mahdollisuuden olla keskiössä vauvan syntymän jälkeen. Käynnin sisältö tarjoaa näyttöön perustuvia vastauksia synnyttäneen mieltä askarruttaviin kysymyksiin, sekä mahdollisuuden keskustella äitiyteen ja muuttuneeseen kehoon liittyvistä asioista koulutetun ammattilaisen kanssa. Käynti sisältää kattavan arvion synnyttäneen toiminta- ja suorituskyvystä. Käynnin tarkoitus on auttaa ja tukea äitiä ymmärtämään palautumassa olevaa kehoa.

Upeita yllätyksiä toivottaen SUHK Maman fyssaritiimi!

Miksi synnytykseen valmistautuminen kannattaa?

kirjoittaja

Moni vetoaa siihen, ettei voi tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu, ja siksi siihen valmistautuminen on turhaa. Tästä voi olla myös eri mieltä – siihen kannattaa valmistautua juuri siksi, ettei koskaan voi tietää, mitä tapahtuu, mutta päätöksiä on helpompi tehdä matkan varrella, kun esimerkiksi erilaisista kivunlievitystavoista ei kuule ensimmäistä kertaa itse tositilanteessa. Liian tarkkoja vaatimuksia synnytyksen suhteen ei kannata asettaa itselleen, sillä niiden suhteen saattaa joskus joutua joustamaan ja tällöin voi kokea pettymystä.

Jokainen raskaus ja synnytys on erilainen, ja joka kerta synnytykseen kannattaa valmistautua niin henkisesti kuin fyysisestikin, myös siis uudelleensynnyttäjien. Synnytykseen valmistautuminen lieventää pelkoa synnyttämistä kohtaan, mikä itsessään saattaa olla ratkaisevaa sen suhteen, miten itse synnytys sujuu. Oma kokemus synnytyksestä on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen aikaan – positiivinen synnytyskokemus kannattelee ja tuo uskoa ja luottamusta itseen. Positiivinen synnytyskokemus tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa synnyttäjä on halunnutkaan, ei siis mitään tiettyä tapaa synnyttää. Jollekin suunniteltu sektio on kaikkein positiivisin synnytyskokemus, jollekin toiselle kotona lääkkeettömästi synnyttäminen.

Tiedon hankkiminen kirjallisuudesta, ammattilaisilta ja neuvoloista kannattaa, sillä synnytyksen kulku on harvalle tuttu ja kaikki tuntematon on helposti pelottavampaa. Elokuvista tuttu tapahtumasarja, joka alkaa dramaattisilla lapsivesien holahtamisella ja jatkuu siitä kiireen vilkkaa sairaalaan selinmakuulle puuskuttamaan ja ponnistamaan, on harvoin todellisuutta. Synnytyksen fysiologia on usein hieman monimutkaisempi ja -vaiheisempi prosessi, jossa on myös hyvin epäkuvauksellisia kohtauksia elokuvia ajatellen. Vaiheita, joissa pitkään kestäneiden supistusten jälkeen yhtäkkiä supistukset loppuvatkin, ja synnyttäjä lepää tai toisinaan turhautuu, ”oliko tämä tässä”.

Raskausaikana äitiysfysioterapiassa otetaan kokonaisuudessaan äidin tilanne huomioon; kuinka äiti nukkuu, liikkuu ja voi yleisesti. Selvitetään, mitä lantionpohjalle kuuluu ja onko jossain päin kehoa kipuja. Lisäksi, mikäli odottaja niin toivoo, voidaan harjoitella esimerkiksi ponnistusasentoja. Mikäli tiedossa on suunniteltu sektio, voidaan siitä toipumista ja arven hoitoa käydä jo etukäteen läpi. Kaikkien odottajien kanssa voidaan käydä läpi lantionpohjan aktivoivia harjoitteita synnytyksen jälkeen – tällöin kyse on kevyistä harjoitteista vähäpaineisissa asennoissa, tavoitteena ns. herätellä lantionpohjaa ja esimerkiksi vähentää turvotusta, ei siis voimaharjoittelua tässä vaiheessa.

Mikäli odottajalla on aiempia synnytyskokemuksia, niitä kannattaa pysähtyä pohtimaan ja tarvittaessa keskustella ammattilaisen kanssa, mikäli niistä on jokin jäänyt mietityttämään tai suorastaan ahdistamaan. Yleisesti ensimmäinen synnytys on kestoltaan pidempi kuin seuraavat, ja useimmiten kehon kudokset joustavat ja synnytys sujuu helpommin myöhemmillä kerroilla. Synnytyksen kulkuun liittyy kuitenkin myös missä asennossa vauva on maailmaan tulossa ja miten äidin keho kokonaisuudessaan voi – ja tähän voi vaikuttaa raskausaikana niin ravinnon, liikunnan kuin manuaalisten hoitojenkin avulla. Raskaushieronta on rentouttavaa, mutta vaikuttavaa hoitoa, josta odottaja voi saada apua erilaisiin kireyksiin kehossa. Vauvat ottavat aina lantiossa parhaan mahdollisen tilan ja asennon, joka heillä on käytössään, ja äidin kehon kireydet voivat vaikuttaa tähän merkittävästi.

Synnytykseen kannattaa suhtautua Urho Kekkosen viisain sanoin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Sonja Toivola
Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Imetysohjaaja

International Ballet Barre Fitness Association

Tervetuloa Niittykummun toimipisteeseen Katriina Pohjola!

kirjoittaja

Olen Katriina Pohjola, fysioterapeutti ja pilatesohjaaja. Kiinnostukseni naisten hyvinvointiin lähti jo ihan fysioterapiaopintojen alkuvaiheessa ja opinnäytetyön tein raskausajan häpyliitoskipuihin liittyen.

Toiveenani on auttaa naisia tuntemaan omaa kehoa kokonaisvaltaisemmin ja sitä kautta voimaan paremmin ja saavuttamaan tavoitteita. Tällä hetkellä olen erikoistumassa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan. Kohtaan jokaisen asiakkaan yksilönä ja kokonaisuutena. Vastaanotoillani on rauhallinen, rento ja kannustava ilmapiiri. Työskentelen SUHK Maman uusissa, hienoissa tiloissa Niittykummussa viitenä päivänä viikossa. Sen lisäksi ohjaan pilatestunteja niin vasta-alkajille kuin jo pidempään lajia harrastaneille. Ohjaan pilatesryhmiä myös raskaana oleville ja synnyttäneille.

Vapaa-ajalla oma kehoni saa liikettä tanssi- ja pilatestunneilla sekä kuntosalilla ja rentoutuu ulkoillessa tai rakkauselokuvien äärellä.

Minulle voit nyt varata ajan SUHK Maman Niittykummun toimipisteeseen!

Katriina Pohjola
Fysioterapeutti
Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan erikoistuva
PhysioPilates -ohjaaja
Barre ohjaaja

Raskaushieronta

SYKSYN PILATES

Ohjaan seuraavat pilatesstartit SUHK Mamalla:

Synnyttäneiden Äitiyspilates

Aika: To 24.9.-29.10.2020 klo 14-15 (Ei tuntia syysloma vkolla 42!)

Hinta: 5x60min kurssi 125€

Paikka: SUHK Mama Niittykumpu, Kappelitie 6 C


Pilates Alkeet

Aika: La 26.9.-31.10.2020 klo 9-10  (Ei tuntia syysloma vkolla 42!)

Hinta:5x60min kurssi 100€

Paikka: SUHK Niittykumpu, Kappelitie 6 C


Pilates Keskitaso

Aika: La 26.9.-31.10.2020 klo 10.15-11.15  (Ei tuntia syysloma vkolla 42!)

Hinta: 5 x 60min kurssi 100€

Paikka: SUHK Niittykumpu, Kappelitie 6 C

Kaikki kurssit ja lisätiedot löydät Verkkokaupasta https://www.suhkmama.fi/tuote-osasto/ryhmat/

Näin tunnistat lantionpohjan lihakset!

kirjoittaja

Liian usein vastaanotolla törmää tilanteeseen, jossa asiakas kertoo treenaavansa lantionpohjan lihaksia useamman kerran viikossa. Tarkempi tutkiminen kuitenkin osoittaa, että supistus tulee joko työntönä alaspäin, voimakkaana lähettäjien ja pakaroiden työnä tai lantionpohjan lihaksissa ei tapahdu liikettä lainkaan. Useimmiten tilanne on jotain näiden väliltä tai toiminnan ongelma saattaa olla myös lantionpohjan rentoutumisen puuttumisessa.


Oikeiden lihasten tunnistaminen on siis kaiken treenin ykkösjuttu! Voit kokeilla tunnistaa omat lantionpohjan lihakset vaikka seuraavalla tavalla:

-Pese kädet hyvin tai tee testi vaikkapa suihkun tai saunan yhteydessä. Voit kokeilla myös eri asentoa kyykky, kylkimakuu jne.

-Laita yksi tai kaksi sormea emättimeen ja kokeile puristaa lantionpohjan lihaksilla sormia vasten. Tunnetko sormien ympärillä painetta?

-Supistuksen tulisi tapahtua uloshengityksellä, jolloin pallea kohoaa ylävatsalla antaen lantionpohjalle paremmin tilaa nousta ylöspäin.

-Rentouta ja kuulostele, tunnetko sormen ympärillä vähentyvän paineen?

Kun tunnistat liikkeen oikeassa lihasryhmässä on vasta aika pohtia tarkemman treenin sisältöä, kestoa, voimaa, asentoa, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Jos olet epävarma liikkeen tunnistamisesta hyvä vinkki voi olla rauhoittuminen. Ennen kuin lantionpohjan treeniä voi tehdä hektisen arjen keskellä, autossa punaisissa liikennenvaloissa istuessa tai bussipysäkillä seistessä, on tunnistettava oikea lihastyö. Sormitestinkin oleellisin asia, on keskittyä juuri sillä hetkellä tekemäänsä asiaan. Mikäli tämäkään ei auta tai kaipaat tarkempia neuvoja kuinka edetä lantionpohjan hyvinvoinnin kanssa, ole rohkeasti yhteydessä lantionpohjan fysioterapiaan erikoituneeseen fysioterapeuttiin. Listan löydät Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit Ry:n sivuilta: http://www.pelvicus.fi/index.html.

Mama, arvokas ja ihana nainen

kirjoittaja

Maman suora käyttömerkitys on viitata äitiin. Slangikielessä Mama ilmaisulla voidaan kuitenkin tarkoittaa naista, ihanaa naista. SUHK Mama on kaikkien Naisten Fysioterapiakeskus ja jokainen nainen on meille Mama, nainen joka tuntisi olonsa hyväksi ja riittäväksi omassa kehossaan läpi elämän.

Naiseus alkaa meissä varhain ja muuttuu elämän varrella. On olemassa naiseutta ilman raskautta ja naiseutta ilman äitiyttä. Meille olet tervetullut hoitoon missä vaiheessa tahansa oman naiseutesi polkua. Haluamme kohdata sinut vastaanotolla aina kokonaisvaltaisesti, kuunnellen, ohjaten ja hoitaen kosketuksen kautta. Jokaisen naisen tarina on omanlaisensa arpineen tai ilman, tärkeintä on pysähtyä sen äärelle ja kokea miltä tuntuu tulla kohdatuksi.

Mama, itsessään lepäävä nainen kenen lähellä on hyvä viipyä.

Rakkaudella, SUHK Mama 💜

Luonnollista puhetta seksistä-Fantasiat ja porno

kirjoittaja

Fantasiat ovat mielikuvituksemme tuotetta. Seksuaalifantasiat ovat seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä mielikuvia, tarinoita ja kuvitelmia, jotka ruokkivat seksuaalisuuttamme. Seksuaalifantasiat voivat kohdistua arkipäivän asioihin ja todellisiin ihmisiin tai olla hyvin kaukana todellisuudesta sijoittuen esimerkiksi kauas historiaan tai täysin kuvitteellisiin ympäristöihin. Fantasioissa mikään ei ole kiellettyä – lait tai sovinnaisuuden säännöt eivät päde niissä. Fantasioissa kaikki on normaalia. Sisältyypä fantasiaasi mitä tahansa, et varmasti ole yksin fantasiasi kanssa.

Fantasioissamme voimme harrastaa seksiä täysin omien mielihalujemme mukaan. Fantasiat ovat yksityisiä, ja on jokaisen oma asia, haluaako niitä jakaa muille ihmisille. Fantasiat ja mielikuvitus ovat oivia apuvälineitä itsetyydytykseen. Pitkän kaavan mukaan toteutettua sooloseksiä voi maustaa yksityiskohtaisella fantasialla, ja virittäytyä tunnelmaan sopivalla valaistuksella, tuoksuilla, musiikilla tai pukeutumisella.

Osa fantasioistamme kutkuttaa seksuaalisuuttamme niin paljon, että ne halutaan kokea myös todellisuudessa. Osa fantasioista on toteutettavissa, kun vain rohkaistuu fantasiansa jakamaan – toiset vaativat enemmän mielikuvitusta ja esimerkiksi roolileikkiin ryhtymistä. Kaikkia fantasioita ei kuitenkaan ole mahdollista, laillista tai edes tarpeellista toteuttaa.

Porno voi mahdollistaa omien fantasioiden näkemisen muutenkin kuin mielikuvissa. Porno jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa monenlaisia tunteita. Pornon eettisyys puhututtaa. Vaikka nykyään pornosivustoille päätyy myös amatöörien kotona kuvaamia videoita, on porno pääosin käsikirjoitettua, näyteltyä, kuvattua ja leikattua seksiä. Porno ei ole kuvaus todellisesta seksistä, ja pornon tarkoitus on kiihottaa katsojaansa ja katsojan mielikuvitusta.

Psst! Jos ilmaissivustoilla kaikenlaisen materiaalin seassa seikkailu ei kuulosta omalta jutulta, mutta pornoon tutustuminen kiinnostaa, aloita vaikka ruotsalaisen feministin Erika Lustin tuotannosta. Ihmisten aitojen fantasioiden pohjalta kuvattuun pornoon pääset käsiksi sivustolla XConfessions by you & Erika Lust (https://xconfessions.com/).

Mieltä ja kehoa kutkuttavaa keskikesää toivottavat Virve, Jaana & Sara

Muita syitä yhdyntäkipuihin/synnytykseen liittymättömät yhdyntäkivut

kirjoittaja

Edellisessä blogissa kirjoittelin synnytyksen jälkeisten yhdyntäkipujen syistä. Tässä kirjoituksessa perehdytään hieman muihin mahdollisiin syihin yhdyntäkipujen taustalla.

Limakalvojen kuivuus ei ole vain imettävien äitien vaiva. Vaihdevuodet, ehkäisypillerit tai yksilölliset erot voivat aiheuttaa limakalvojen kuivuutta ja ohenemista. Limakalvojen hoitoon on tarjolla erilaisia tuotteita apteekista reseptivapaasti. Muistathan myös liukasteen käytön yhdynnöissä – riittävä luisto vähentää kitkaa ja hankausta.

Emättimen tai ulkosynnyttimien tulehdukset voivat olla syynä kivuliaisiin yhdyntöihin. Tulehduksesta voi kertoa myös kutina tai kirvely, lisääntynyt, kokkareinen ja/tai pahanhajuinen valkovuoto ja joissain tapauksissa kirvely virtsaputken suulla pissatessa.

Vulvodynia on yleisin yhdyntäkipujen aiheuttaja 18-40 -vuotiailla naisilla. Vulvodynia on ulkosynnyttimien alueen pitkäkestoinen kiputila, jonka syytä ei tunneta. Joskus laukaisevana tekijänä voi olla toistuvat tulehdukset tai ehkäisypillerit. Kipu voi olla jatkuvaa tai vaihtelevaa, kosketuksesta riippuvaa tai riippumatonta. Yhdyntäkipu voi tuntua yhdynnän aikana tai vasta yhdynnän jälkeen, esimerkiksi seuraavana päivänä.

Vulvodynian yleisin muoto on vestibulodynia (myös vestibuliitti tai vulvan vestibuliittisyndrooma eli VVS) eli emättimen eteisen kosketusarkuus. Kosketuksesta provosoituva kipu emättimen suuaukolla on yleensä suhteettoman voimakas kosketuksen voimakkuuteen nähden ja voi kroonistuessaan estää yhdynnät täysin.

Vaginismus eli emätinkouristus voi olla yksi vulvodynian oireista, johonkin muuhun sairauteen liittyvää tai esiintyä itsenäisesti. Vaginismuksella tarkoitetaan emättimen tahatonta kouristusta, kun emättimeen työnnetään sormi, tamponi, penis tai mikä tahansa esine. Joskus pelkkä ennakoiva ajatus asiasta voi aiheuttaa kouristuksen. Vaginismuksen syy on usein epäselvä, mutta sitä esiintyy enemmän nuorilla, seksiin kielteisesti suhtautuvilla sekä seksuaalisesti traumatisoituneilla naisilla.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Endometrioosin oireet ovat osin riippuvaisia endometrioosipesäkkeiden sijainnista. Alavatsakipu, virtsaamis- tai ulostamiskipu ja yhdyntäkivut ovat tyypillisiä endometrioosin oireita.

Endometrioosin aiheuttama yhdyntäkipu tuntuu usein syvällä ja saattaa säteillä peräsuoleen päin. Myös adenomyoosi, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin, kohtulihaksen sisälle, voi oireilla syvänä yhdyntäkipuna.

Kuten edellisessä kirjoituksessa jo mainitsin, voi yhdyntäkipujen taustalla olla myös lantionpohjan lihasten ylijännitystila. Ylijännitystilan syntyyn voi vaikuttaa esimerkiksi vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu, jatkuvaa tiukkaa keskivartalon tukea vaativa treeni tai kipu, henkinen kuormitus ja stressi. Myös moniin edellä mainituista gynekologisista sairauksista voi liittyä lantionpohjan lihasten jännittymistä.

Mikäli sinulla esiintyy yhdyntäkipuja, eikä oireilu hellitä esimerkiksi limakalvon hoidolla ja liukasteen käytöllä, on tarpeen hakea apua asian tiimoilta. Gynekologiset sairaudet vaativat aina lääkärin diagnosointia, eikä yhdyntäkipujen tule antaa häiritä elämää viikko- ja kuukausitolkulla. Lantionpohjan fysioterapia tukee hyvin oireiden hoitoa gynekologisissa sairauksissa ja on ensisijainen hoitokeino ylijännitystilan purkamiseksi. Lantionpohjan fysioterapeutti ohjaa sinulle sekä oikeat harjoitustekniikat että sopivat rentoutuskeinot ja tarvittaessa myös käsittelee kireitä lantionpohjan lihaksia.

SUHK Maman Jaana, Sara ja Virve lisäkouluttautuvat parhaillaan seksuaalineuvojiksi työnsä ohella ja käsittelevät mielellään myös muita seksuaalisuuteen liittyviä teemoja kanssasi.

Virve Tavia, @suhkmama

Synnytyksen jälkeinen yhdyntäkipu

kirjoittaja

Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.

Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.

Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.

Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.

Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.

Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.

Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?

1.       Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.

2.       Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.

3.       Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.

4.       Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.

5.       Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.

6.       Käytä liukuvoidetta, reippaasti!

7.       Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.

Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.

Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan. Mikäli kaipaat ohjausta näihin tai mihin tahansa muuhun liittyen, muttet halua tämänhetkisessä tilanteessa tulla vastaanotolle, varaa aika ONLINE-fysioterapiaan – henkilökohtaista ohjausta pystytään antamaan moneen asiaan hyvin myös videoyhteyden välityksellä.

Ajanvaraus

Virve Tavia

Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti

@virvetavia

virve.tavia(at)suhk.fi

SUHK Mama

kirjoittaja

SUHK Mama on SUHKin uusi, erityisesti naisten terveyteen erikoistunut Fysioterapiakeskus ja Pilates Studio kaiken ikäisille naisille ja raskaana oleville, sekä synnyttäneille äideille. Olemme koonneet yhteen naisen terveyttä tukevan fysioterapia osaamisen ja meille voit tulla yksilöasiakkaana, pienryhmiin tai osallistua kertaluontoisiin workshoppeihin.

Toimintamme on laajentuntut kesän aikana yhteensä neljään eri toimipisteeseen ja jatkossa löydät äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan erikoistuneet tekijämme Espoonlahden lisäksi Suomenojalta, Kampista ja Käpylästä.

Tulevana syksynä saamme vihdoin jatkuvasti täynnä olevien pilatestuntien ohelle lisää ryhmätunteja, kun pre ja post äitiysjoogatunnit alkavat Suomenojalla ja Kampissa. Lisäksi Kampin toimipiseessä on tarjolla Mom&Baby Floorbarre tunti. Ilmoittautumiset äitiysjoogaryhmiin ovat parhaillaan käynnissä!

SUHK Maman palveluihin kuuluu lisäksi Fysioterapeuttinen jälkitarkastus (synnytyksen jälkeen), lymfaterapia ja raskaushieronta. Kaikki yhteystiedot, tekijät ja palvelukuvaukset löydät osoitteesta www.suhkmama.fi.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot mama(at)suhk.fi.

Tervetuloa seuraamaan SUHK Maman tulevaa toimintaa ja palveluita myös Instagramissa ja Facebookissa @suhkmama!

Heli, Sara, Sonja, Terhi, Jaana, Saija ja Riitta (Virve, puuttuu kuvasta).

Tervetuloa SUHK Mamalle Sonja Toivola!

kirjoittaja

Sonja Toivola on äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, imetysohjaaja ja barreohjaaja.

Sonjan vastaanotolla voit saada apua erilaisiin lantionpohjan toimintahäiriöihin, (kuten kiputiloihin, gynekologisiin laskeumiin, ummetukseen, virtsan-, ilman- tai ulosteenkarkailuun), kuinka liikkua ja pysyä paremmin kivuttomana raskausaikana, ja synnytykseen valmistautumiseen sekä raskausajasta ja synnytyksestä palautumiseen, kuten esimerkiksi suorien vatsalihasten erkauman kuntoutukseen. Lisäksi Sonja tekee manuaalisista hoitoja esimerkiksi leikkausten jälkeisille arville, kuten sektio- ja episiotomia-arvet.

Kiinnostus hyvinvoivaan kehoon on tullut pitkän tanssitaustan kautta, ja hän kokee olevansa ikuinen oppija fysioterapian erikoisosaamisalalla, jossa uutta tutkimustietoa tulee jatkuvasti ja näkökulmia tulee pystyä muuttamaan ja laajentamaan uuden tiedon myötä. Sonja ymmärtää paljon erilaisista tanssijoiden tuki- ja liikuntaelinvaivoista sekä tanssijan lantionpohjasta niin nuorilla synnyttämättömillä naisilla kuin synnytyksen jälkeenkin. Ihmiskeho on äärettömän kiinnostava kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, eikä esimerkiksi lantionpohjan vaivoja hoideta välttämättä pelkästään lantionpohjan kautta.

Sonja on ollut mukana perustamassa Suomen Äitiysfysioterapeuttien yhdistystä, ja toimii yhdistyksen hallituksessa. Äitiysfysioterapiassa olisi optimaalisinta tavata raskausaikana käyden läpi raskauden tuomia muutoksia kehoon ja esimerkiksi liikuntaan raskausaikana sekä synnytykseen valmistautumista ja synnytyksestä palautumista. Mitään ”parasta ennen”-päivää äitiysfysioterapiassa ei kuitenkaan ole, ja pidempäänkin esiintyneitä vaivoja pystytään yleensä fysioterapialla kuntouttamaan.

Tervetuloa Sonjan vastaanotolle Kampin toimipisteeseen!
Ajanvaraus