Riitu Rautionaho vahvistaa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia osaamisella Etu-Töölön ja Tapiolan toimipisteitä

Riitu on äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan erikoistuva fysioterapeutti. Kiinnostus naisten fysioterapiaan heräsi hänellä jo ensimmäisen harjoittelun myötä avofysioterapian puolella terveyskeskuksessa. Koska peruskoulutus ei sisältänyt riittävästi tietoa äitiysfysioterapiasta, alkoi hän etsiä tietoa itsenäisesti ja aloitti erikoistumisen opintojensa loppuvaiheessa erilaisten koulutusten myötä. Tiedon lisääntyessä hän halusi jakaa tietoa enemmänkin ja ohjasi Jyväskylässä odottavien äitien lihaskuntoryhmää sekä liikuntaneuvontaa jo opiskeluaikana.

Aiemmin Riitu on opiskellut liikuntaneuvojaksi, jonka oppeja hän mielellään soveltaa fysioterapeutin työssään. Fysioterapiasta hän kiinnostui, koska halusi oppia lisää keinoja auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja terveemmin sekä ymmärtämään ihmiskehoa paremmin. Merkityksellisintä hänelle työssään on ihmisten auttaminen ja heille sopivien ratkaisujen löytäminen. Siksi korvat ovat Riitun mielestä fysioterapeutin tärkein työkalu. Tällä hetkellä hän työskentelee sivutoimisesti myös Firstbeat-valmentajana, joka on syventänyt hänen ymmärrystään unen, palautumisen ja liikunnan yhteydestä ja merkityksestä.

Vapaa-ajallaan Riitu käy kuntosalilla tavoitteenaan saada joskus enemmän kuin 2 leukaa sekä lenkkeilee. Ulkoilusta luonnossa on tullut hänelle rakas harrastus kotiseudultaan Rovaniemeltä muuttamisen jälkeen, mutta tämän talven säät ovat pitäneet retket maltillisina. Vauhtia välillä hidastaakseen Riitu nauttii rentoutua sohvan nurkassa kirja kädessään.

Riitulle voit varata aikoja ma-ke Etu-Töölön ja to-pe Tapiolan toimipisteisiin.

Riitu Rautionaho @riiturautionaho

Erikoistuva äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Raskaushieronta

Liikuntaneuvoja

Eri tapoja arvioida lantionpohjan toimintaa

Lantionpohjan fysioterapia on erikoisala, jota tekevät lisäkouluttautuneet fysioterapeutit. Palvelu yhdistetään usein äitiysfysioterapiaan, vaikka hoidon tarpeen ei tarvitse liittyä millään lailla raskauteen tai synnytykseen. Raskauden aiheuttamat hormonaaliset muutokset, pitkä paine odotusaikana sekä synnytys aiheuttavat usein muutoksia lantionpohjaan, mutta yhtä lailla tämän erityisalan fysioterapia on avain asemassa hoidettaessa vaikkapa nuorten naisten kroonista lantionpohjan kipua.

DSC_1432Lantio

 Lantionpohjan toimintaa voidaan arvioida vastaanotolla intrapalpaatiolla eli lantionpohjan toiminnallisella sisätutkimuksella, ultraäänikuvantamisella tai EMG-mittarilla. Toiminnallinen sisätutkimus on tarpeellinen työväline lähes kaikilla ja se antaa hyvän käsityksen lantionpohjan toiminnasta sekä terapeutille, että asiakkaalle. Sisätutkimus toimii samalla myös hyvänä tapana ohjata oikeanlainen lantionpohjan supistus ja varmistaa, ettei kompensaatiota ympäröivistä kudoksista tapahdu.  

Ultraäänellä voidaan vahvistaa löydöksiä tai hakea esimerkiksi visuaalista vahvistusta oikealle liikkeelle, mikäli siitä on asiakkaan kohdalla hyötyä. Onneksi asiakkaidenkin ymmärrys aiheen ympärillä on kasvanut ja ultraääntä ei vaadita käytettäväksi vain sen käytön vuoksi. Mikäli sisätutkimuksen perusteella supistus on hyvä, suunta on oikea ja asiakas pystyy aktivoimaan ja rentouttamaan lantionpohjan pyydetyllä tavalla, ei useinkaan ole tarpeen käyttää vastaanottoaikaa vielä uudelleen utraäänellä tutkimiseen. Sillä voidaan toki vahvistaa löydöksiä, esim toispuoleista lantionpohjan kireyttä tai muuta kuntoutusta vaativaa arviota. Ultraääntä voidaan käyttää esmerkiksi tilanteessa, jos manuaalisella tutkimisella on todettu kuntoutettava erkauma ja halutaan tietää tarkat mitat joista kuntoutus lähtee etenemään, mutta lantionpohjan tutkimiseen ykkös väline on edelleen omat kädet.  

EMG-biopalaute on laite, jota käytetään lantionpohjan toiminnan arvioimisessa ja harjoittelussa. Anturin kautta voidaan nähdä laitteelle piirtyvää käyrää lantionpohjan supistuessa tai rentoutuessa. EMG:tä voi käyttää harjoitettaessa lantionpohjan rentoutusta, kun esimerkiksi käsittelystä tai ohjauksesta huolimatta lantionpohja ei lähde rentoutumaan. EMG antaa asiakkaalle visuaalisen palautteen näytön kautta joka toisilla helpottaa ja toisilla voi jopa vaikeuttaa lantionpohjan toiminnan tunnistamista. 

Vastaanotolla tutkimusmenetelmä valitaan aina asiakkaan kanssa yhdessä ja haastattelun perusteella. Huolellisella tutkimisella voidaan taata harjoittelun yksilöllisyys ja tavoitteisiin pääsy, jonka vuoksi ensikäynnit ovat pidempiä kuin jatkokäynnit. Kaikki SUHK Maman fysioterapeutit ovat sekä äitiys- että lantionpohjan fysioterapeutteja, joten sillä mihin palveluun varaat ajan ei ole niin suurta merkitystä kunhan varaat ajan joko ensikäynnille tai fysioterapeuttiseen jälkitarkastukseen (synnytyksen jälkeen).

Terhi Antikainen, SUHK Mama

Lantionpohja viikko

Tällä viikolla SUHK Mamalla keskustellaan lantionpohjasta. Aloitetaan anatomiasta!

Olet ehkä kuullut sanonnan ”Kaikki lähtee Coresta!” Jos tavoitteena on hyvä ryhti, kivuton alaselkä ja energiatehokas juoksuaskel, voi olla aika tutustua omaan keskivartaloon ja sen toimintaan hieman tarkemmin.

Vagina eli emätin on vain pieni osa naisen sukuelimiä. Vagina on lihasputki joka johtaa kohtuun. Vulva sanaa käytetään taas kun tarkoitetaan naisen ulkoisia sukuelimiä; peräaukko, emätin, virtsaputki, klitoris sekä uloimmat ja sisemmältä häpyhuulet. Näitä voit tutkia ja katsoa itse peilillä. Lantionpohjan supistus kuuluisi näkyä ulospäin!

Keskivartalon tuesta eli Coresta puhuttaessaan voidaan ajatella asiaa hieman eri kanteita, toinen puhuu syvästä poikittaisesta vatsalihaksesta ja toinen lantionpohjasta. Pilateksessa käytetään sanaa ydintuki, jolla tarkoitetaan näitä molempia. Jos ydintuki ei löydy, tuntuu pilates harjoittelu enemmän käden ja jalan heiluttelulta kuin kovalta treeniltä.

Fysioterapiassa ihminen ajatellaan ryhdinkin osalta kokonaisuutena, johon vaikuttavat keskivartalon hallinnan lisäksi mm. lihaskireydet- ja heikkoudet.  Perusteiden rakennus lähdetään tarkastelemaan lantionpohjasta, josta edetään keskivartalon ja hengityksen kautta aina purentaan saakka. Lihaskalvojen eli faskioiden kautta asiaa voi ajatella kuten Thomas Myers ”Are there really 600 muscles? Or only one muscle in 600 fascial pockets?” Ajatus vaikuttaa paljolti siihen, tutkitaanko vastaanotolla esimerkiksi pelkkä erkauman tilanne vai hoidetaanko kokonaisuutta. Fysioterapiassa tutkimiseen sisällytetään lisäksi tarkkuutta ja vastaanotolla varmistetaan esimerkiksi ettei lantionpohjan supistus tule työntönä.

Pallea on meidän tärkein hengityslihas ja se hermottuu kaularangan c3-5 nikamaväleistä, jolloin ryhdillä voidaan ajatella olevan merkitystä hengitykseen ja tätä kautta koko keskivartalon paineen säätelyyn eli myös lantionpohjaan! Omaa kehontuntemusta vahvistavat lajeina mm. Pilates ja jooga. Kotona liikkeelle kannattaa kuitenkin lähteä peili kädessä, jos oma ydintuki on vielä tuntematon alue!

Tervetuloa mukaan aktiiviseen keskusteluun pitkin viikkoa täällä somen kanavissa ja perjantaina 14.2 pidämme aiheen tiimoilta instagram liveä klo 12-13! Laitettehan aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja tulkaa mukaan perjantain liveen instagramissa @suhkmama.

Terhi Antikainen
Lantionpohjan fysioterapeutti

@antikainenterhi

LIIKUNTA RASKAUSAIKANA

Miten saan ja miten en saa liikkua raskausaikana? Voiko vatsalihaksia treenata? Millaisilla sykkeillä voin treenata? Mitkä lajit ovat hyviä raskaana olevalle?

Liikunta voi aiheuttaa raskaana olevalle päänvaivaa ristiriitaisten tietojen vuoksi. Usein annetaan ohjeeksi ”liiku miltä hyvältä tuntuu” tai jostain voi kuulla tiukkojakin rajoituksia. Ne voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pelkoja, joiden takia ajautuu rajoittamaan liikkumistaan raskauden aikana.

Miksi liikkua?

Hyvä uutinen on se, että liikkua todellakin saa ja kannattaa! Liikunnasta on hyötyä sekä äidille että sikiölle. Äidin liikunnalla on positiivinen vaikutus istukan kehitykseen parantaen sikiön hapen ja ravinteiden saantia. Liikunta auttaa pitämään odottajan mielialan ylhäällä, voi ehkäistä kipuja ja turvotusta, ylläpitää kuntoa ja auttaa unen laadussa.  Liikuntaa voidaan kuitenkin joutua erityistapauksissa rajoittamaan ja tällaisia ovat mm. ennenaikaisen synnytyksen uhka, etinen istukka loppuraskaudessa tai sikiön kasvun hidastuminen. Näissä tapauksessa lääkäri antaa tarvittavat ohjeet ja rajoitukset.

Miten liikkua?

Tuttu liikuntapiirakka pätee myös odottavan äidin kohdalla. Monipuolinen lihaskunto-, kestävyys- ja liikkuvuustreeni on siis edelleen suositeltavaa, vähintään 2,5 tuntia viikossa. Huomiota kannattaa antaa myös lantionpohjan lihasten harjoitteille sekä rentouttamiselle. Ne ovat tärkeä osa myös synnytyksestä palautumista. Liikunnan voi aloittaa raskausaikana, esimerkiksi kävelyn, (ohjatun) lihaskuntoharjoittelun ja äitiyspilateksen tai -joogan muodossa. Muita hyviä lajeja odottaville ovat mm. sauvakävely, hiihto, spinning, odottavien ryhmäliikuntatunnit, uinti, vesijuoksu ja tanssi. SUHK Mama tarjoaa ohjattuja jooga-, pilates- ja voimaharjoittelutunteja raskaana oleville, jos kaipaat ohjausta liikkumiseesi.

Mitä ottaa huomioon?

Raskausaikana liikuntaa on hyvä ajatella ylläpitävänä kehittävän sijaan. Treenejä voi lähteä hiljalleen toisen kolmanneksen myötä keventämään esimerkiksi hidastaen vauhtia, lyhentäen matkaa tai vähentäen painoja. Liikkuessa sykkeet olisi hyvä pitää n. 50-75% maksimista ja välttää liikuntaa maksimisykkeillä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että liikkuessa tulisi pystyä puhumaan puuskuttamatta. Sellaisia lajeja, joissa tulee paljon hyppyjä, suunnanmuutoksia, iskuja tai törmäyksiä suositellaan vältettävän jo turvallisuuden vuoksi. Lihaskuntoharjoittelussa suorien vatsalihasten harjoittelusta ei ole enää hyötyä ja moninivelliikkeitä suurien kuormien kanssa on hyvä keventää tai soveltaa. Vältettäviä ovat myös päinmakuulla tehtävät liikkeet sekä pitkäaikaiset selinmakuulla tehtävät liikkeet viikon 16 jälkeen. Huolehdi myös, ettet pidätä hengitystä treenatessasi, vaan työvaiheessa hengität ulos ja palautusvaiheessa hengität sisään.

”Liiku miltä hyvältä tuntuu” ei kaikkien odottavien kohdalla ole pätevä ohje. Joskus ollaan tilanteessa, jolloin oma liikutalaji on opettanut viemään kehon äärirajoille ja sietämään kipua. Tällöin voi olla hämärtynyt tunne, milloin liikunta tuntuu hyvältä ja milloin keho pyrkii lähettämään himmailun viestejä . Raskaus on erinomaista aikaa opetella olemaan armollinen itselleen. Jos huomaat olevasi väsynyt, on aivan ok siirtää treeni seuraavalle päivälle. Raskaana, jos koskaan on aika opetella kuuntelemaan kehoaan. Se tarkoittaa myös sitä, että yleensä keho antaa viestejä liian rankasta treenistä. Merkit voivat olla liikkuessa tai sen jälkeen mm. virtsankarkailua, lantion tai selän kipuja, paineen tunnetta tai epämukavuutta lantionpohjassa, huimausta tai huonoa oloa tai vatsan kovettumista. Oireet voivat myös kertoa väärästä tekniikasta tai kropan toimintahäiriöistä.

Tiivistetysti siis voit edelleen jatkaa ja nauttia liikunnasta myös raskausaikana, kun huomioit yllämainitut asiat. Muista olla armollinen kehollesi, kävelyn terveysvaikutuksia ei kannata aliarvioida 😊

Lisää tietoa…

 Jos haluat kuulla ja keskustella lisää raskausajan liikunnasta, olet tervetullut SUHK Mama Suomenojalla järjestettävään Raskausajan liikunta -workshopiin keskiviikkona 12.2.2020 klo. 18-19.30. Ilmoittautua voit oheisesta linkistä https://www.suhkmama.fi/tuote/raskausajan-liikunta-workshop-ke-12-2-klo18-19-30-suomenoja/.

Helmikuusta eteenpäin Odottajat voivat osallistua myös viiden kerran ohjatulle lihaskuntotunnille https://www.suhkmama.fi/tuote/voimaa-odotukseen-kurssi-ke-18-00-suomenoja/.

Jos kaipaat yksilöllisempää ohjausta raskausajan liikuntaan, äitiysfysioterapeuttimme auttavat kaikissa SUHK Maman toimipisteissä sinua mielellään.

Riitu Rautionaho

Fysioterapeutti, lantionpohjan ft

Raskaushieronta

Liikuntaneuvoja

SUHK Mama Etu-Töölä & Tapiola,

riitu.rautionaho(at)suhk.fi

@riiturautionaho

Valmiina vuoteen 2020

Tammikuu on mennyt hujauksessa ja SUHK Mamalla vuosi 2020 on lähtenyt käyntiin pirteästi. Olemme saaneet yhden loistotekijän lisää joukkoomme, tervetuloa mukaan Maman osaavaan porukkaan Riitu Rautionaho!

Loppiaisena 6.1. avasimme SUHK Maman viidennen toimipisteen Etu-Töölööseen ja helmikuussa 2020 pääsette varaamaan aikoja Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan myös Tapiolan keskustorniin. Olemme uusista toimipisteistä valtavan innoissamme ja laajentumisen johdosta palvelumme on jatkossa entistä helpommin saavutettavissa.

Mamalaisista Sara, Virve ja Jaana ovat aloittaneet vuoden matkan seksuaalineuvojan opintojen parissa ja mm. heidän kuulumisiaan koulutusviikonloppujen teemoista voit seurata Maman Instagramista -> https://www.instagram.com/suhkmama/.

Tammikuun aikana olemme yhdessä työstäneet suuntaviivoja tulevalle ja isona osana Maman brändimuutosta toteutamme mm.kuukausittaiset workshopit huomattavasti monipuolisemmista aihepiireistä, kuin pelkästään odotukseen tai synnytykseen liittyvistä teemoista. Asiakaskuntamme on laaja ja tämän vuoden tavoitteemme on kertoa se vahvasti myös ulospäin.

Hoidamme päivittäin lantionpohjan fysioterapiassa mm. kroonistunutta lantionpohjan kipua, nuorten naisten yhdyntäkipuja tai vaihdevuosi-ikäisten laskeuma oireita. Lantionpohjan kunnosta huolehtiminen kuuluu siis kaikenikäisille naisille läpi elämän. Koulutetun lantionpohjan fysioterapeutin avulla voit huomata suuren muutoksen parempaan koko elämänlaadussa.

Mukaan workshoppeihin pääset varaamalla paikan verkkokaupasta -> https://www.suhkmama.fi/verkkokauppa/.

Mamalaisten joulukortit.

Tammikuun päättyessä haluamme toivottaa kaikille teille energistä ja ihanaa meneillään olevaa vuotta! Unelmoikaa suuria ja nauttikaa pienistä arjen ihmeistä. Toivottavasti näemme tunneilla, workshopeissa ja yksilökäynneillä tänäkin vuonna.

Terhi, SUHK Mama

”Jotta jokainen nainen voisi tuntea itsensä naiseksi”

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Virve Tavia

Virve on äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti. Hän on jo opiskeluaikanaan suuntautunut vahvasti tälle erikoisalalle lisäkouluttautuen lantionpohjan tutkimisen ja hoitamisen, arpien käsittelyn, äitiysfysioterapian sekä suorien vatsalihasten erkauman kuntoutuksen parissa. Syventävän työharjoittelunsa Virve suoritti SUHK Maman taitavan ja inspiroivan Sara Seppäläisen opissa, ja teki opinnäytetyönsä synnytyksen jälkeisten yhdyntäkipujen fysioterapiasta.

Virven mielestä ihmisen kokonaisvaltaiseen huomiointiin tulisi entistä vahvemmin sisällyttää myös seksuaalisuuden huomiointi, ja fysioterapialla olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa seksuaaliterveyden saralla. Virve lähteekin nyt tammikuussa syventämään osaamistaan seksuaalineuvojakoulutukseen, ja toivoo saavansa koulutuksesta paljon lisää työkaluja asiakastyöhön!

Virve on aiemmin opiskellut liikuntaneuvojaksi ja on Suomen Urheiluopistojen Yhdistyksen hyväksymä personal trainer. Lisäksi Virve on opiskellut ravitsemustiedettä Itä-Suomen avoimessa yliopistossa, ja opastaa asiakkaita mielellään liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa.

Vapaa-ajallaan Virve pyrkii liikkumaan monipuolisesti, nauttii ulkoilmasta koirien ja avopuolison kanssa ja kiipeää hevosen selkään aina tilaisuuden tullen, vaikka aktiivinen ratsastusharrastus onkin jäänyt joitakin vuosia sitten.Vapaa-aikaa vievät myös somen opettelu (ota seurantaan Instagramissa @virvetavia) ja jatkuva uuden tiedon opiskelu ja omaksuminen. Ihmiskeho on ihmeellinen ja Virven toiveena onkin, että jonain päivänä kaikki nuoret naiset saavat ammattilaiselta opastusta esimerkiksi lantionpohjan huomiointiin läpi elämän.

Virvelle voit varata ajan Kampin toimipisteeseen keskiviikko ja torstai iltaisin, Käpylään sunnuntaisin ja maanantaisin ja nyt myös Espoonlahteen tiistai-iltaisin!

https://www.suomenurheiluhierontakeskus.fi/fi/ajanvaraus

Virve Tavia

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Raskaushieronta

Vauvahieronta

Miksi voimaharjoittelu kannattaa?

Jos etsii tietoa voimaharjoittelusta, aika usein törmää ajatukseen, että erityisesti naisten kannattaa nostella puntteja, koska se polttaa rasvaa ja laihduttaa. Siinäpä motivaatiota treenaamiseen! Koska naisille ainoa syy liikkua on laihduttaa…niinkö? Me SUHK Mamalla haluamme kannustaa liikkumaan ennen kaikkea siksi, että se on hauskaa ja saa hyvälle tuulelle ja siksi, että liikunta on terveellistä. Onhan se toki tosiasia, että voimaharjoittelussa kaloreita kuluu, mutta tärkein syy liikkua olisi hyvä löytää kyllä jostakin muualta kuin kaloreista. Seuraavaksi listattuna 7 syytä, miksi kaikkien ihmisten, myös naisten, kannattaa ottaa voimaharjoittelu haltuun.

  1. Arjesta tulee helpompaa. 

Kun fyysinen kunto ja lihasvoimat kasvavat, jaksat nostella lastasi tai lastenlastasi helpommin, kauppakassit tuntuvat kevyemmiltä ja perusliikkuminen helpottuu.

2. Hidastat ikääntymisen vaikutuksia. 

Jos lihaksia ei kuormita, ne alkavat surkastua. Lihaskato on myös vanhenemiseen liittyvä ilmiö, joka voi kuulostaa pelottavaltakin. Kun 35 vuotta tulee mittariin, siitä se alamäki alkaa…. Vai alkaako? Sinä voit itse päättää. Kun treenaat lihasvoimaa, saat palkinnoksi paremman toimintakyvyn, tasapainon, kehonhallinnan, kävelynopeuden sekä fyysisen suorituskyvyn. Hyvä uutinen on se, että lihasvoimaa voi treenata hautaan asti.

3. Sairastut epätodennäköisemmin. 

Voimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan ja tätä kautta riski sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen pienenee. Voimaharjoittelu auttaa painonhallinnassa ja laskee verenpainetta.

4. Saat kivut paremmin hallintaan. 

Voimaharjoittelusta on apua, jos kärsit niska-hartiaseudun kivuista, selkäkivusta, nivelrikosta tai fibromyalgiasta. Kivun ei koskaan pitäisi olla syy välttää liikkumista tai harjoittelua vaan yhdessä ammattilaisen kanssa on mahdollista löytää juuri sinulle sopiva tapa olla aktiivinen.

5. Saat vahvemmat luut. 

Luut vaativat kuormitusta vahvistuakseen, jolloin luuntiheys kasvaa. Voimaharjoittelu on tutkitusti tehokas tapa vahvistaa luustoa. Joidenkin tutkimusten mukaan voimaharjoittelua harrastamattomien aikuisten luuntiheys pienenee jopa 3 %:n vuositahdilla. Osteoporoosi ja siihen liittyvät murtumat ovat erityisesti menopaussin ohittaneiden naisten haaste. Sen vuoksi luuston kuormittaminen onkin meille naisille välttämätöntä, erityisesti nuorempana, sillä luusto reagoi kuormitukseen (tai kuormituksen puutteeseen).

6.  Voit paremmin – kokonaisvaltaisesti.

Voimaharjoittelu tukee mielenterveyttäsi ja sillä on positiivisia vaikutuksia jopa tiedollisiin toimintoihimme, kuten oppimiseen ja ajatteluun. Harjoittelu kohottaa mielialaa ja on siten yksi keino hallita masennuksen ja ahdistuksen oireita. Todennäköisesti myös nukut paremmin, kun olet väsyttänyt elimistöäsi treenaamisella.

7. Olet vahvempi – fyysisesti ja psyykkisesti.

Jokainen meistä haluaa olla tyytyväinen itseensä. Ei ole pinnallista haluta näyttää hyvältä, jos pysytään kohtuuden rajoissa. On sanomattakin selvää, että säännöllinen voimaharjoittelu muokkaa kehoa eikä tämä voi olla vaikuttamatta siihen, mitä ajattelet itsestäsi ja miltä tuntuu olla sinä. Jos ylität itsesi salilla rautaa nostaen, kyllä se luultavasti vaikuttaa itsetuntoosikin.

Siinäpä niitä syitä. Tärkeintä on muistaa, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa!


Heli HarsunenFysioterapeutti (AMK)ÄitiysfysioterapiaLantionpohjan fysioterapiaUrheilufysioterapiaPregnancy & Postpartum Athleticism CoachInstagram: fysiohelisuhkmamaFacebook: Fysioterapeutti Heli Harsunen

Tämän viikon torstain 23.1. klo 11. 00 alkaa Suomenojan toimipisteessä Helin ohjaama Vanhempi Äiti kurssi!

Lisätiedot ja ilmoittautumisen löydät täältä: https://www.suhkmama.fi/tuote/vahvempi-aiti-fysioterapiaryhma-suomenoja/

Avajaisten ohjelma

Olet lämpimästi tervetullut viettämään SUHK Maman avajaisia sunnuntaina 17.11.2019! Vietämme avajaisia keksitetysti kahdessa toimipisteistämme.

Tule siis tutustumaan tiloihin sekä tarjoamiimme palveluihin ja tapaa tekijämme paikan päällä. Arvomme avajaisissa lahjakortteja kaikkien kävijöiden kesken, tarjoiluita ja tarjouksia unohtamatta!

Kamppi, Fredrikinkatu 47 3.krs. Klo: 10-12

SUHK Mama esittäytyy

Virve Tavia, Ravinto

Sara Seppäläinen & Saija Pohjanvirta, Kehotietoisuus harjoitus – tunne lantionpohjasi

Jaana Torri & Sonja Toivola, Hypopressive tekniikan esittely

Hoitohuoneessa pääset rauhoittumaan raskaus- ja vauvahieronnan tunnelmaan.

Suomenoja, Suomalaistentie 7 Klo: 14-16

SUHK Mama esittäytyy

Heli Harsunen, Naisten fysioterapia

Saija Pohjanvirta, Tunne lantionpohjasi

Heli Harsunen, Juoksu synnytyksen jälkeen

Saija Pohjanvirta, Äitiysjoogan näytetunti

Hoitohuoneessa pääset tutustumaan raskaus- ja vauvahieronnan tunnelmaan.

Lapset ja vauvat ovat tervetulleita mukaan tapahtumaan! Huomioithan, että Kampin toimipiseessä vaunut tulisi jättää Fredrikinkatu 47:n lasitettuun ala-aulaan ja Suomenojalla vaunut mahtuvat sisääntulokerroksen aulaan.

TERVETULOA!

Loppuvuoden jooga & pilates -kurssien aikataulu!

Kamppi Odottavien Äitiysjooga keskiviikkoisin 6.11.-27.11. klo 19-20 , 4 kertaa, 100€.


Suomenoja Synnyttäneiden äiti-vauvajumppa perjantaisin 1.11.-22.11. klo 14.30-15.30, 4 kertaa 100€


Suomenoja Odottavien Äitiysjooga perjantaisin 1.11.-22.11. klo 16-17 , 4 kertaa 100€.

Espoonlahti Odottavien Äitiyspilates maanantaisin 11.11-9.12. Klo 18-19, 5 kertaa 100€.

Espoonlahti Synnyttäneiden Äitiyspilates keskiviikkoisin 23.10.-20.11. Klo 13.30, 5 kertaa 100€.

Suomenoja Keskitason pilates torstaisin 24.10-28.11. klo 9.30, 5x 100€.

Kaikille SUHK Maman kursseille ja workshoppeihin pääset ilmoittautumaan pian verkkokaupan kautta! Sitä ennen voit ilmoittautua tai kysyä tunneista lisää suoraan ohjaajilta.

Äitiysjooga, saija.pohjanvirta(at)suhk.fi

Äitiyspilates, terhi.antikainen(at)suhk.fi

Floorbarre, sonja.toivola(at)suhk.fi