Kuukausi: huhtikuu 2020

Kohti parempaa liikkuvuutta!

kirjoittaja

Kuuluuko aamuruutiineihisi jo Hyvää huomenta -liike tai tunnistatko pakaran aktivoitumisen portaita kävellessä? Rintakehää avaavat liikkeet taas tulisi olla jokaisen kotiäidin päiväohjelmassa! Palautuminen lähtee usein liikkeelle hyvästä ryhdistä, ryhdikäs asento taas on helpompi löytää ja säilyttää, kun lihaskireydet väärissä paikoissa on hoidettu pois. Pelkkä passiivinen hoito ei aina riitä, vaan ylläpitääkseen kivutonta kehoa tarvitaan aktiivista liikkumista. Joskus tiettyjen lihasryhmien aktivoituminen treenissä voi olla vaikeaa löytää ja siihenkin voidaan kokeilla avuksi parempaa liikkuvuutta vastakkaisen puolen lihaksista.

Parempaa liikkuvuutta tavoitellaan usein, mutta miksi sitä kohti on niin vaikea edetä? Urheilijaa motivoivat liikkuvuustreeniin paremmat tulokset ja päätetyötä tekevä havittelee sillä ehkä kivutonta hartiaseutua. Kokosimme fysioterapeuttisesta näkökulmasta etäworkshopin aiheesta liikkuvuus. Tule mukaan 1,5h workshopiin, jonka jälkeen ymmärrät kehoasi ja sen toimintaa taas pikkuisen paremmin ja pääset tietysti myös liikkumaan!

Lisää liikkuvuutta etäworkshop la 9.5 klo 10-11.30

Hinta: 25€

Tämä Workshop on suunnattu kaikille, jotka tavoittelevat arjessaan parempaa liikkuvuutta! Saat workshopissa kattavan liikepankin liikkuvuutta lisääviä vinkkejä. Käymme läpi vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä lihasryhmät vaikuttavat ryhtiin ja millä tavalla?
  • Miten lihas tukee niveltä liikkeessä ja ehkäisee vammoja?
  • Miten lonkan liikkuvuus vaikuttaa juoksuun?
  • Mitä voin tehdä että pääsisin kyykkyyn?
  • Mikä on lihaskalvojen eli faskioiden osuus liikkuvuudessa?
  • Mitä hyötyä on venyttelystä?

Teemme workshopin aikana kattavan määrän parempaan liikkuvuuteen tähtääviä liikkeitä. Liikkeet soveltuvat erityisesti staattista toimistotyötä tekeville, paljon urheileville tai niska-hartiaseudun kivuista kärsiville, sekä liikunnan parissa työskenteliville ammattilaisille.

Workshop toteutetaan Facebook live lähetyksenä. Lisäksi saat materiaalin sähköpostiisi. Workshopia varten tarvitset tietokoneen tai älylaitteen, rennot vaatteet ja jumppamaton.

Näin pääset osallistumaan:

  1. Osta workshop verkkokaupasta.
  2. Saat workshopia edeltävänä päivänä kutsun suljettuun Facebook-ryhmään, jossa workshop pidetään Live-lähetyksenä. Kutsu lähetetään oston yhteydessä antamaasi sähköpostiosoitteeseen.
  3. Ole paikalla ilmoitettuna ajankohtana. Voit seurata workshopia reaaliajassa ja esittää kysymyksiä sen aikana.
  4. Ellet pääse osallistumaan reaaliajassa, sinulla on viikko aikaa katsoa tallenne Facebook-ryhmässä. Voit esittää kysymyksiä ryhmässä tai sähköpostitse (terhi.antikainen(at)suhk.fi).

 Ohjaajana Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, FAF personal trainer, Somatic pilates- ja spiraali stabilaatio-ohjaaja Terhi Antikainen @antikainenterhi

Lisää liikkuvuutta etäworkshop La 9.5 klo 10-11.30

Muita syitä yhdyntäkipuihin/synnytykseen liittymättömät yhdyntäkivut

kirjoittaja

Edellisessä blogissa kirjoittelin synnytyksen jälkeisten yhdyntäkipujen syistä. Tässä kirjoituksessa perehdytään hieman muihin mahdollisiin syihin yhdyntäkipujen taustalla.

Limakalvojen kuivuus ei ole vain imettävien äitien vaiva. Vaihdevuodet, ehkäisypillerit tai yksilölliset erot voivat aiheuttaa limakalvojen kuivuutta ja ohenemista. Limakalvojen hoitoon on tarjolla erilaisia tuotteita apteekista reseptivapaasti. Muistathan myös liukasteen käytön yhdynnöissä – riittävä luisto vähentää kitkaa ja hankausta.

Emättimen tai ulkosynnyttimien tulehdukset voivat olla syynä kivuliaisiin yhdyntöihin. Tulehduksesta voi kertoa myös kutina tai kirvely, lisääntynyt, kokkareinen ja/tai pahanhajuinen valkovuoto ja joissain tapauksissa kirvely virtsaputken suulla pissatessa.

Vulvodynia on yleisin yhdyntäkipujen aiheuttaja 18-40 -vuotiailla naisilla. Vulvodynia on ulkosynnyttimien alueen pitkäkestoinen kiputila, jonka syytä ei tunneta. Joskus laukaisevana tekijänä voi olla toistuvat tulehdukset tai ehkäisypillerit. Kipu voi olla jatkuvaa tai vaihtelevaa, kosketuksesta riippuvaa tai riippumatonta. Yhdyntäkipu voi tuntua yhdynnän aikana tai vasta yhdynnän jälkeen, esimerkiksi seuraavana päivänä.

Vulvodynian yleisin muoto on vestibulodynia (myös vestibuliitti tai vulvan vestibuliittisyndrooma eli VVS) eli emättimen eteisen kosketusarkuus. Kosketuksesta provosoituva kipu emättimen suuaukolla on yleensä suhteettoman voimakas kosketuksen voimakkuuteen nähden ja voi kroonistuessaan estää yhdynnät täysin.

Vaginismus eli emätinkouristus voi olla yksi vulvodynian oireista, johonkin muuhun sairauteen liittyvää tai esiintyä itsenäisesti. Vaginismuksella tarkoitetaan emättimen tahatonta kouristusta, kun emättimeen työnnetään sormi, tamponi, penis tai mikä tahansa esine. Joskus pelkkä ennakoiva ajatus asiasta voi aiheuttaa kouristuksen. Vaginismuksen syy on usein epäselvä, mutta sitä esiintyy enemmän nuorilla, seksiin kielteisesti suhtautuvilla sekä seksuaalisesti traumatisoituneilla naisilla.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Endometrioosin oireet ovat osin riippuvaisia endometrioosipesäkkeiden sijainnista. Alavatsakipu, virtsaamis- tai ulostamiskipu ja yhdyntäkivut ovat tyypillisiä endometrioosin oireita.

Endometrioosin aiheuttama yhdyntäkipu tuntuu usein syvällä ja saattaa säteillä peräsuoleen päin. Myös adenomyoosi, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin, kohtulihaksen sisälle, voi oireilla syvänä yhdyntäkipuna.

Kuten edellisessä kirjoituksessa jo mainitsin, voi yhdyntäkipujen taustalla olla myös lantionpohjan lihasten ylijännitystila. Ylijännitystilan syntyyn voi vaikuttaa esimerkiksi vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu, jatkuvaa tiukkaa keskivartalon tukea vaativa treeni tai kipu, henkinen kuormitus ja stressi. Myös moniin edellä mainituista gynekologisista sairauksista voi liittyä lantionpohjan lihasten jännittymistä.

Mikäli sinulla esiintyy yhdyntäkipuja, eikä oireilu hellitä esimerkiksi limakalvon hoidolla ja liukasteen käytöllä, on tarpeen hakea apua asian tiimoilta. Gynekologiset sairaudet vaativat aina lääkärin diagnosointia, eikä yhdyntäkipujen tule antaa häiritä elämää viikko- ja kuukausitolkulla. Lantionpohjan fysioterapia tukee hyvin oireiden hoitoa gynekologisissa sairauksissa ja on ensisijainen hoitokeino ylijännitystilan purkamiseksi. Lantionpohjan fysioterapeutti ohjaa sinulle sekä oikeat harjoitustekniikat että sopivat rentoutuskeinot ja tarvittaessa myös käsittelee kireitä lantionpohjan lihaksia.

SUHK Maman Jaana, Sara ja Virve lisäkouluttautuvat parhaillaan seksuaalineuvojiksi työnsä ohella ja käsittelevät mielellään myös muita seksuaalisuuteen liittyviä teemoja kanssasi.

Virve Tavia, @suhkmama

Synnytyksen jälkeinen yhdyntäkipu

kirjoittaja

Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.

Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.

Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.

Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.

Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.

Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.

Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?

1.       Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.

2.       Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.

3.       Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.

4.       Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.

5.       Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.

6.       Käytä liukuvoidetta, reippaasti!

7.       Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.

Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.

Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan. Mikäli kaipaat ohjausta näihin tai mihin tahansa muuhun liittyen, muttet halua tämänhetkisessä tilanteessa tulla vastaanotolle, varaa aika ONLINE-fysioterapiaan – henkilökohtaista ohjausta pystytään antamaan moneen asiaan hyvin myös videoyhteyden välityksellä.

Ajanvaraus

Virve Tavia

Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti

@virvetavia

virve.tavia(at)suhk.fi