Synnytys

Näin valmistat täydellisen vaippakakun!

kirjoittaja

Vaippakakku kuuluu osaksi jokaisen rakkaan ystävän Baby Showereita. Vaippakakun valmistukseen tarvitset:

  • Pari pakettia pieniä vaippoja (koko 1 & 2)
  • Vauvan tarvikkeita pieneistä leluista vauvanhoitotarvikkeisiin
  • Kuminauhoja ja silkkinauhaa kerrosten kiinnitykseen
  • Palan pahvia pohjaksi ja tyhjän talouspaperihylsyn

Ja näin valmistat itse vaippakakun, kun tarvikkeet ovat valmiina:

  1. Kääri vaipat rullalle ja laita kuminauha yksittäisen vaipan ympärille.
  2. Laita vaipparullan talouspaperihylsyä vasten ja jokaisen kerroksen voit kiinnittää halutettasi vielä extra nauhalla. Lisää kerroksia aina yksi enemmän alimmaiseksi, jotta saat kerroksittaisen kakun muodon.
  3. Kiinnitä viimeiset kerrokset kauniilla silkkinauhalla ja viimeistele rusetilla.
  4. Leikkaa pahvista kakun pohjan kokoinen alusta ja nosta se sellofaanin päälle.
  5. Kiinnitä kakkuun haluamasi koristeet, tutit ja lahjakortti.
  6. Sulje sellofaani silkkinauhalla kakun yläosasta.

Baby Shower lahjakortti myynnissä verkkokaupassa!

Baby Shower -lahjakortti on jokaisen tulevan äidin hyvinvoinnin kulmakivi. Lahjakortti sisältää 90min raskaushieronnan ja fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen.

Raskaushieronnan voi käyttää missä tahansa vaiheessa raskautta tai synnytyksen jälkeen. Raskaushieronta rentouttaa ja rauhoittaa kehoa, sekä helpottaa kipuja ja kiristyksiä lantion ja selän alueella.

Fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen tekee aina äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, joka on käynyt Fysioterapeuttinen jälkitarkastus -koulutuksen.

Palvelu on kestoltaan 90min ja se on suunnattu synnyttäneille äideille. Palvelu täydentää neuvolan tarjoamaa ja lyhyttä synnytyksen jälkeistä tarkastusta, jonka tekee lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja. Käynti tarjoaa äidille mahdollisuuden olla keskiössä vauvan syntymän jälkeen. Käynnin sisältö tarjoaa näyttöön perustuvia vastauksia synnyttäneen mieltä askarruttaviin kysymyksiin, sekä mahdollisuuden keskustella äitiyteen ja muuttuneeseen kehoon liittyvistä asioista koulutetun ammattilaisen kanssa. Käynti sisältää kattavan arvion synnyttäneen toiminta- ja suorituskyvystä. Käynnin tarkoitus on auttaa ja tukea äitiä ymmärtämään palautumassa olevaa kehoa.

Upeita yllätyksiä toivottaen SUHK Maman fyssaritiimi!

Miksi synnytykseen valmistautuminen kannattaa?

kirjoittaja

Moni vetoaa siihen, ettei voi tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu, ja siksi siihen valmistautuminen on turhaa. Tästä voi olla myös eri mieltä – siihen kannattaa valmistautua juuri siksi, ettei koskaan voi tietää, mitä tapahtuu, mutta päätöksiä on helpompi tehdä matkan varrella, kun esimerkiksi erilaisista kivunlievitystavoista ei kuule ensimmäistä kertaa itse tositilanteessa. Liian tarkkoja vaatimuksia synnytyksen suhteen ei kannata asettaa itselleen, sillä niiden suhteen saattaa joskus joutua joustamaan ja tällöin voi kokea pettymystä.

Jokainen raskaus ja synnytys on erilainen, ja joka kerta synnytykseen kannattaa valmistautua niin henkisesti kuin fyysisestikin, myös siis uudelleensynnyttäjien. Synnytykseen valmistautuminen lieventää pelkoa synnyttämistä kohtaan, mikä itsessään saattaa olla ratkaisevaa sen suhteen, miten itse synnytys sujuu. Oma kokemus synnytyksestä on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen aikaan – positiivinen synnytyskokemus kannattelee ja tuo uskoa ja luottamusta itseen. Positiivinen synnytyskokemus tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa synnyttäjä on halunnutkaan, ei siis mitään tiettyä tapaa synnyttää. Jollekin suunniteltu sektio on kaikkein positiivisin synnytyskokemus, jollekin toiselle kotona lääkkeettömästi synnyttäminen.

Tiedon hankkiminen kirjallisuudesta, ammattilaisilta ja neuvoloista kannattaa, sillä synnytyksen kulku on harvalle tuttu ja kaikki tuntematon on helposti pelottavampaa. Elokuvista tuttu tapahtumasarja, joka alkaa dramaattisilla lapsivesien holahtamisella ja jatkuu siitä kiireen vilkkaa sairaalaan selinmakuulle puuskuttamaan ja ponnistamaan, on harvoin todellisuutta. Synnytyksen fysiologia on usein hieman monimutkaisempi ja -vaiheisempi prosessi, jossa on myös hyvin epäkuvauksellisia kohtauksia elokuvia ajatellen. Vaiheita, joissa pitkään kestäneiden supistusten jälkeen yhtäkkiä supistukset loppuvatkin, ja synnyttäjä lepää tai toisinaan turhautuu, ”oliko tämä tässä”.

Raskausaikana äitiysfysioterapiassa otetaan kokonaisuudessaan äidin tilanne huomioon; kuinka äiti nukkuu, liikkuu ja voi yleisesti. Selvitetään, mitä lantionpohjalle kuuluu ja onko jossain päin kehoa kipuja. Lisäksi, mikäli odottaja niin toivoo, voidaan harjoitella esimerkiksi ponnistusasentoja. Mikäli tiedossa on suunniteltu sektio, voidaan siitä toipumista ja arven hoitoa käydä jo etukäteen läpi. Kaikkien odottajien kanssa voidaan käydä läpi lantionpohjan aktivoivia harjoitteita synnytyksen jälkeen – tällöin kyse on kevyistä harjoitteista vähäpaineisissa asennoissa, tavoitteena ns. herätellä lantionpohjaa ja esimerkiksi vähentää turvotusta, ei siis voimaharjoittelua tässä vaiheessa.

Mikäli odottajalla on aiempia synnytyskokemuksia, niitä kannattaa pysähtyä pohtimaan ja tarvittaessa keskustella ammattilaisen kanssa, mikäli niistä on jokin jäänyt mietityttämään tai suorastaan ahdistamaan. Yleisesti ensimmäinen synnytys on kestoltaan pidempi kuin seuraavat, ja useimmiten kehon kudokset joustavat ja synnytys sujuu helpommin myöhemmillä kerroilla. Synnytyksen kulkuun liittyy kuitenkin myös missä asennossa vauva on maailmaan tulossa ja miten äidin keho kokonaisuudessaan voi – ja tähän voi vaikuttaa raskausaikana niin ravinnon, liikunnan kuin manuaalisten hoitojenkin avulla. Raskaushieronta on rentouttavaa, mutta vaikuttavaa hoitoa, josta odottaja voi saada apua erilaisiin kireyksiin kehossa. Vauvat ottavat aina lantiossa parhaan mahdollisen tilan ja asennon, joka heillä on käytössään, ja äidin kehon kireydet voivat vaikuttaa tähän merkittävästi.

Synnytykseen kannattaa suhtautua Urho Kekkosen viisain sanoin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Sonja Toivola
Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Imetysohjaaja

International Ballet Barre Fitness Association

Synnytyksen jälkeinen yhdyntäkipu

kirjoittaja

Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.

Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.

Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.

Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.

Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.

Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.

Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?

1.       Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.

2.       Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.

3.       Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.

4.       Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.

5.       Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.

6.       Käytä liukuvoidetta, reippaasti!

7.       Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.

Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.

Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan.

Virve Tavia

Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti

@virvetavia

virve.tavia(at)suhk.fi

Mistä tiedän onko minulla suorien vatsalihasten erkauma?

kirjoittaja

Suorien vatsalihasten erkauma eli Diastasis Rectus Abdominis on useimmiten raskaudesta johtuva seuraus siitä, kun vatsalihasten välissä oleva valkoinen jännesauma, Linea Alba, venyttyy, eikä välttämättä palaudu entiselleen spontaanisti synnytyksen jälkeen. Erkauman esiintyvyys on 100% raskausviikolta 35 saakka, joten jokainen synnyttäjä hyötyy oikeanlaisesta ohjauksesta ennen ja jälkeen synnytyksen.

Vatsalihasten erkauman spontaania palautumista tapahtuu eniten noin  2-3kk aikana synnytyksen jälkeen, joilloin harjoittelussa on hyvä huomioida ettei ainakaan omilla toimilla hukkaa tätä etsikkoaikaa tekemällä erkaumaa pahentavia harjoitteita.

Vatsan alueella oleva jännesauma, eli Linea Alba on siis otettava huomioon harjoittelussa, jotta sen jäntevöityminen saadaan tapahtumaan uudelleen raskauden jälkeen.

Moni äiti saattaa hakeutua fysioterapiaan erkauman aiheuttamista kosmeettisista syistä johtuen, kuten itseä häiritsevän pömppövatsan vuoksi. Erkauman kuntoutus on kuitenkin ennen kaikkea tärkeässä roolissa, kun halutaan ehkäistä mahdollisia selkäkipuja tai lantionpohjan ongelmia. Lantionpohjan toiminta onkin tärkeä osa koko keskivartalon toimintaa ja sitä ei voi jättää huomioimatta myöskään erkauman kuntoutuksessa.

Edelleen ehkä yleisin kysymys vastaanotolla synnyttäneillä äideillä on, paljonko on suorien vatsalihasten väli senteissä? Väli voi olla kuitenkin jo luonnostaan erilainen ja oleellisempaa on kuinka jännesauma käyttäytyy, ja välittyykö voimat oikean ja vasemman puolen välillä. Hyvin hoikallakin henkilöllä, jonka suorien vatsalihasten väli on lähes kuroutunut kiinni, saattaa olla kuntoutusta vaativa jännesauma, joka tunnusteltaessa sormilla upottaa ja jonka jäntevyys puuttuu. Toisaalta kolmen sormen levyinen väli suorien vatsalihasten välissä, yhditettynä napakkaan ja jäntevään jännesaumaan , saattaa olla oikein hyvin palautunut ja tukea keskivartaloa loistavasti yhdessä lantionpohjan ja optimaalisen palleahengityksen kanssa.

Alla olevista kuvista näet hieman, kuinka jännesauman tulisi käyttäytyä toiminnallisissa liikkeissä. Yläkuvassa sormet saa upotettua suorien vatsalihasten väliin, vaikka reunat eivät olekaan kovin kaukana toisistaan. Alemmassa kuvassa on tehty pieni päännosto, jota ennen lantionpohjan on aktivointi ylöspäin ja kevyt vatsanpeitteiden tiivistys. Tällöin sormet pysähtyvät jännesaumaan samalle tasolle suorien vatsalihasten kanssa ja tuntuma sormen alla on napakka ja trampoliinimainen.

Treenaa oikein!

Lantionpohjan ja keskivartalon aktivoitumisen järjestys tulisi olla oikea. Tuki lähtee lantionpohjan kautta, jossa suunta on ylöspäin ja tämän jälkeen vatsanpeitteiden kevyt tiivistys ylöspäin (ei voimakkaasti kohti napaa) . Kun on aika treenata synnytyksen jälkeen, saattaa toiselle soveltua keskivartalon kuntoutukseen paremmin jokin eri alkuasento kuin toiselle. Kireydet kehosta tulisi kuitenkin ottaa myös huomioon, sillä ne estävät usein opitimaalisen asennon löytämistä. Jos esimerkiksi alaselkä on kovin kireä, saattaa se pullauttaa vatsaa eteenpäin ja ylläpitää erkaumaa sekä vaikeuttaa lantionpohjan ja vatsan oikeanlaista aktivoitumista.

Tärkeää harjoittelussa on tunnistaa kuinka oma keskivartalo toimii ja käyttäytyy. Tämän jälkeen jopa niin sanottu suora vatsarutistus helpotetusti pienellä pään nostolla voi ollakin jännesaumaa kuntouttava liike. Eikä siis kiellettyjen listalla kuten erkauman yhteydessä usein ajatellaan. On tärkeää muistaa, että liike on lääke sanonta toimii myös synnytyksestä palautumisessa. Missään nimessä ei kannata pelätä liikaa erkauman syntymistä ja olla vuosikaupalla käyttämättä kehoa, sillä jännesaumakin heikkenee siinä missä lihas, jota sitä ei käytetä ollenkaan.

Mikäli sinua mietityttää toimivatko nämä asiat oikein, on hyvä hakeutua koulutetulle äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutille tarkastamaan asia. Muutamalla käynnillä on varmasti suuri merkitys kehon hyvinvoinnille, sekä voit ennaltaehkäistä mahdollisia myöhempiä selkäkipuja ja lantionpohjan ongelmia. Vaikka tämä teksti sisälsi asiaa erkaumasta, on hyvä muistaa, että äitiysfysioterapia on kokonaisvaltaista hoitoa, joka sisältää paljon muutakin kuin erkauman tutkimista.

Terhi Antikainen

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Somatic Pilates -ohjaaja

FAF personal trainer

Urheiluhieroja, raskaushierontakouluttaja

SUHK Mama, Espoonlahti, Kivenlahdentie 7.

@antikainenterhi

@suhkmama

Ajanvaraus

Voiko sektioarvelle tehdä mitään?

kirjoittaja

Sektioarpi yltää ihon läpi kohtuun saakka , jolloin arpeutumista tapahtuu monessa eri kerroksessa. Arven kehittyminen ja lopullinen vakaantuminen kestää noin vuoden. Arpikudos ei jousta samalla tavalla kuin normaali kudos, lisäksi arpi voi muodostaa kiinnikkeitä ympäröiviin kudoskiin.

Arpikudoksen hoidossa pyritään vaikuttamaan arven ulkonäköön ja joustavuuteen. Hoidolla ennaltaehkäistään ongelmia kuten kireyden tunnetta, liikerajoituksia ja kipua sekä vaikutetaan siihen että arvesta tulee mahdollisimman siistin ja huomaamattoman näköinen. Alussa, paranemisvaiheessa, nestettä kertyy arven ympäristöön, hoidolla pyritään myös vähentämään tätä tuvotusta.

Arven hoitaminen voidaan aloittaa heti kun äiti pystyy tulemaan hoitoon. Parhaan tehon saa jos arven hoito aloitetaan kehittymisvaiheessa, mutta myös vuosia vanhojen arpien käsittely tuo hyviä tuloksia!

Sektioarpien käsittelyä, sekä turvotusta ehkäisevää lymfaterapiaa tekee SUHK Mamalla Riitta Vesanen. Varaa aika Riitalle Espoonlahden toimipisteeseen.

Turvotus raskauden aikana ja sen jälkeen

kirjoittaja

Monet naiset kokevat jossain vaiheessa raskautta turvotusta. Turvotus on etenkin loppuraskauden aikana varsin yleinen vaiva, joskin sitä voi esiintyä myös ihan alkuraskaudesta lähtien. Raskausaikana kehon nestemäärä lisääntyy ja muun muassa veren määrä on normaalia suurempi. Loppuraskautta kohti kohtu kasvaa, ja se alkaa painamaan lantion veri- ja lymfasuonia ja virtaus hidastuu.

Myös hormoneilla on osuutensa turvotuksen synnyssä.  Verisuonet voivat myös turvota, joka voi muodostaa suonikohjuja etenkin jalkoihin. Raskausajan hormonit aiheuttavat sen, että verisuonet rentoutuvat, jolloin niiden läppien ympärille kasaantuu verta.

Turvotus voi aiheuttaa kankeutta, kipua ja paineentunnetta raajoissa sekä nivelissä. Se voi vaikeuttaa äidin liikkumista, mikä taas lisää turvotusta, koska liikunta parantaa nestekiertoa. Turvotus yhdessä kasvavan vatsan kanssa tuntuu monen mielestä kovin tukalalta.

Joillakin äideillä turvotus jatkuu tai jopa pahenee synnytyksen jälkeen. Tämä helpottaa yleensä muutamassa viikossa, kun äiti pääse taas liikkumaan. Joillakin äideillä on turvotusta koko imetysajan – tämä johtuu imetyshormoneista ja loppuu imetyksen jäädessä pois.

Raskauden aikaista, synnytyksen jälkeistä sekä imetyshormoneista johtuvaa turvotusta voi helpottaa oikealla ruokavaliolla, liikunnalla sekä lymfaterapialla.

Lymfahieronta on turvallinen hoito helpottamaan  turvotusta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Sillä voidaan myös auttaa ennaltaehkäisemään suonikohjuja.  Jos turvotuksen lisäksi äidillä on jatkuvaa päänsärkyä, huonoa oloa ja/tai näköhäiriöitä kannattaa neuvolaan olla yhteydessä raskausmyrkytyksen poissulkemiseksi. Pelkkä turvotus ei yleensä ole merkki raskausmyrkytyksestä.

Turvotus aiheutuu siitä kun kudoksissa on ylimääräistä nestettä, jota kehon oma veri- ja imusuonisto ei itse pysty poistamaan. Lymfahieronnalla kudosten nestekuorma ohjataan manuaalisesti imusuoniin ja takaisin lymfakiertoon. Hoito on kevyttä ja rentouttavaa. Lymfaterapeutti osaa myös neuvoa ruokavalio- ja liikunta-asioissa, jotta nestekierto paranee.

Lämpimästi tervetuloa lymfaterapiaan. Lymfaterapiaa tarjoaa SUHK Mamalla Riitta Vesanen Espoonlahden toimipisteellä. Varaa aika.

Raskaushieronta ja synnytyksen jälkeinen hieronta

kirjoittaja

Raskaus on naiselle luonnollinen olotila, joka kuitenkin saattaa tuoda tullessaan monenlaisia uusia tuntemuksia omassa kehossa. Raskauden myötä muuttuva kehon painopiste aiheuttaa usein lihasjännityksiä ja kiputiloja erityisesti lantion ja alaselän alueelle, sekä niska-hartiaseudulle. Raskausajan hieronnalla voidaan löytää näitä ongelmakohtia ja hoitaa niitä äidille miellyttävissä asennoissa.

Raskaushierontaa meillä tekevät tähän erityisen koulutuksen käyneet tekijät, joilta voit tarvittaessa kysellä lisää askarruttavista asioista. Raskaushieronta sopii myös erityisen hyvin juuri synnyttäneille ja meille voit ottaakin vauvan mukaan turvallisin mielin tullessasi hoitoon.

Pidemmässä 90min raskaushieronnassa hoidetaan tuleva äiti päästä varpaisiin. Lyhyemmässä 60min raskaushieronnassa voidaan keskittyä joihinkin ongelma kohtiin esimerkiksi alaraajojen turvotukseen tai niska-hartiaseudun jännittyneisyyteen. Voit myös edelleen varata ajan tavalliseen urheiluhierontaan ollessasi raskaana, mutta huomioithan että silloin käytössä ei ole välttämättä raskaushieronnassa käytettävä välineistö, kuten erityistyynyt.

Raskaushieronta antaa äidille ja vauvalle erityisen mielihyvän kokemuksen ja mahdollisuuden rauhoittua, sekä valmistautua tulevaan, jonka vuoksi se onkin loistava lahjakortti-idea. Äitiyshierontaan on mahdollista myös ostaa sarjakortteja, jotka käyvät niin raskauden aikaiseen kuin synnytyksen jälkeiseen hierontaan.

Varaa aika