Raskauden keskeytyminen ja seksuaalisuus

”Häpesin niin paljon. Pelkäsin niin paljon. Surin niin paljon. Ja samalla olin todella helpottunut. Elämääni ei silloin voinut vastuulleen pientä ihmistä ottaa. Kiitän itseäni vastuullisesta päätöksestä. Koin raskauden voimakkaasti. Kehoni oli käynnistynyt täysin palkein kasvattamaan uutta elämää, tunsin sen täyttävän lantioni. Mieleni oli pehmeä ja kehoni tyytyväinen. 

Vaikka keskeytyspäätös oli oma ja ainut vaihtoehtoni, niin se oli fyysinen ja psyykkinen kriisi. Kehostani riistettiin jotain, jota se oli urheasti alkanut kantaa sisällään. Nämä kaikki tunteet, vaikka raskauteni keskeytettiin jo hyvin varhaisilla viikoilla.”

Raskauden keskeytymiskokemus on herkkä ja sitä se saa ollakin, oli se sitten spontaani tai suunniteltu. Kunhan sen kanssa ei tarvitsisi kenenkään tuntea häpeää tai epäonnistumisen tunteita.

Suhk Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Sara Seppäläinen teki seksuaalineuvoja koulutuksen lopputyön aiheesta Raskauden keskeytyminen ja seksuaalisuus (2020). Lopputyö ammensi tarpeensa asiakastyöstä.

Aihetta on tutkittu varsin vähän. Vaikka raskauden keskeytyminen ei itsessään vaikuta fyysisesti seksuaalisuuteen eikä hedelmällisyyteen, mikäli komplikaatioilta on vältytty, niin psyykkisesti keskeytymisellä voi olla suurikin merkitys seksuaaliseen haluun ja koettuun nautintoon. Työ lähestyy aihetta ihmisten aitojen kokemusten kautta haastattelututkimuksella.

Raskauden keskeytymisellä tarkoitetaan tässä spontaania tai suunniteltua keskeytymistä. Seksuaalisuudella sitä mitä olemme ja seksillä sitä mitä teemme.  

Haastattelun tavoitteena oli kartoittaa raskauden keskeytyksen vaikutuksia:

-seksuaaliseen käyttäytymiseen

-koettuun haluun ja nautintoon

-ihmissuhteeseen/suhteisiin

sekä

-kartoitettiin saadun ja koetun tuen tarvetta seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä

Seksuaalinen käyttäytyminen

Valtaosa vastaajista eli vakituisessa ihmissuhteessa ja he kokivat keskeytymisestä johtuneet muutokset pääosin seksuaalisessa halussa. Mainintoja niin sanotusta seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä ei vastauksista ilmennyt. Ennemmin ehkäisyä tehostettiin tai vaihdettiin, haluttiin olla omissa oloissa tai haettiin lohtua kumppanista. 

”Halusin keskenmenojen jälkeen samaan aikaan käpertyä itseeni ja ”nuolla haavojani” sekä olla kumppanin lähellä ja hakea läheisyyttä, myös seksin kautta.”

”…itsetyydytys ei tullut edes mieleen, se olisi tuntunut silloin vaimon pettämiseltä, koska hän oli kivussa, tuskassa ja surussa ja niin olin minäkin.”

”Ajattelin, ettei minulle voisi käydä näin ja että tämä oli eka ja vika kerta. Ehkäisy vaihdettiin varmempaan vaihtoehtoon. Tästä huolimatta kaapissa on nykyään aina raskaustestejä ja teen niitä välillä rauhoittaakseni mieltäni.”

Pelkoa yhdyntäseksiä kohtaan koettiin uuden ei-toivotun raskauden pelossa tai että yhdyntäseksi voisi aiheuttaa keskenmenon.         

”…olen edelleen todella pelokas siitä, että olen taas vahingossa raskaana. Tutkin ”oireita” enemmän ja olen vieläkin tarkempi ehkäisyn kanssa.”

”Alkuraskauksien aikana tosin yhdyntä pelotti, ettei vaan keskeytyisi raskaus sen takia, vaikka meillä olikin tiedossa, ettei se todennäköisesti voi keskenmenoa aiheuttaa.”     

”Tietysti jälkeenpäin mietin kauhuissani, että olenko seksin tai orgasmin takia aiheuttanut keskenmenot ja että olisi pitänyt olla varovaisempi. Näin ollen toisen raskauden kohdalla osasin jo etukäteen ns. hieman pelätä seksiä ja nimenomaan orgasmeja.”

Seksuaalinen halu ja nautinto

Muutoksia seksuaalisen nautinnossa ja halussa kuvattiin valtaosin muutamien kuukausien säteellä raskauden keskeytymisestä. Yhdessä tapauksessa yhdeksästä vaikutukset olivat kauaskantoisemmat.

Kaikki vastaajat kertoivat raskauden keskeytymisen vaikuttaneen seksuaalisuuteen jollain tavalla, sekä positiivissa että negatiivisa vaikutuksia kuvattiin. Rentoutumista seksiä kohtaan koettiin kahdessa tapauksessa seitsemästä raskauden keskeytymisen (varhainen ja myöhäinen keskenmeno) jälkeen.

Keskenmenojen jälkeen seksin harrastaminen oli ihanaa, koska ei tarvinnut pelätä, että omalla nautinnolla aiheuttaisi oman lapsensa menetyksen, joten kiihottuminen ja orgasmit olivat paljon vapauttavampia kuin raskausaikana.”

”…se jossain mielessä muuttuikin vapautuneemmaksi koska emme enää uskoneet raskauteen. Väkisin yrittäminen jäi pois, jalat kohti kattoa ja vastaavat rutiinit heti yhdynnän jälkeen jäivät pois. Seksistä tuli seksiä ja lopputuloksena oli raskaus ilman keinohedelmöitystä pian keskenmenon jälkeen.”

Pelkoa nautinnollisen seksielämän menettämisestä toi esiin kaksi vastaajaa.

”Aluksi sairaalassa mietin ja itkin, että miten voin ikinä enää nauttia ihanasta kahden ihmisen välisestä rakkausseksistä, kun tiedän mihin sydänsuruun se voi mahdollisesti johtaa.””

”Etsiessäni tietoa miten selviän tästä kokemuksesta, vastaan tuli seksuaalisuuden teemasta pelottavan tuntuisia juttuja, kun puhuttiin ettei fyysisesti tule vaikuttamaan, mutta PSYYKKISESTI mahdollisesti voi muuttaa paljon suhtautumista seksiin ja ihmissuhteeseen. Aloin pelätä elämää abortin jälkeen.”

Seksi koettiin pakokeinona menetyksen painaessa mieltä.

”Se auttoi suruunkin vauvan menetyksestä kun mieli oli edes sen aikaa keskittyneenä muuhun.”

¨

Abortin kokenut vastaaja pohti myös lupaa nautintoa tuottaneista fantasioista.

”Häpesin tapahtunutta niin että koin myös häpeää mieluisimmasta ja kiihottavimmasta fantasiastani, seksistä lasten teko mielessä. Vaikka ehkäisyä on, silti se mielikuva on kiihottanut voimakkaasti. Abortin vuoksi pelkäsin, etten kiihottuisi enää tästä, mutta se palasi joidenkin kuukausien päästä uudestaan ja tätä tuki kokemus, että kumppanini haluaa lapsia, vaikka se ei abortin aikoihin mahdollista ollutkaan.”

Kahdessa tapauksessa koettiin lyhytaikaista haluttomuutta seksiä kohtaan.

”Vaikutti pariksi kuukaudeksi täytenä haluttomuutena minun puolelta, ja toki jälkivuotoajan oli hyvä pidättäytyäkin yhdyntäseksistä. Mihinkään muuhunkaan ei ollut kyllä kiinnostusta pitkään aikaan. Se vaikutti kehonkuvaan, itsetuntoon, kuvaan itsestä (epäonnistuneena) naisena ja lisäsi yleisesti fyysistä jännitystä lantion alueella, myös lantionpohjan lihaksissa. Ensimmäiset yhdyntäkerrat keskeytymisen jälkeen menivätkin lp-rentoutusharjoituksiin, eikä orgasmista ollut tietoakaan. Onneksi ajan kanssa tämä helpottui.”

”Keskenmenojen jälkeen sitä halusi pitää hetken tauon seksistä keskenmenokipujen, vuodon ja henkisen kolauksen vuoksi. Sen jälkeen halukkuus oli ehkä hetken aikaa normaalia vähäisempää. Tyytyväisyys seksuaalielämään laski myös jonkin verran. Ajan myötä tilanne parani taas.” 

Haluttomuutta korjattiin alkoholin avulla yhdessä tapauksessa, koska itsesyytös ja pelko sekä inho seksiä kohtaan oli niin voimakkaita.

”En haluaisi yhtään seksiä, vaan mieluiten sitä läheisyyttä ja kosketusta vaikka välillä ehkä 1-2 kk haluan, mutta olen silloin ottanut lasin viiniä tms. jolloin unohdan että olen tuhonnut elämiä (2) vaikka näin oikeasti ei saa ajatella.”

Ihmisuhde/suhteet

Viisi vastaajista koki etäisyyttä kumppaniin keskeytymiskokemuksen vuoksi. Kaksi heistä koki lisäksi yksinjätetyksi tuloa sekä henkisesti että fyysisesti suhteessaan. Yksi vastaajista kertoo ihmissuhteen päätyneen eroon tapahtuneen takia.

”Abortin hetkellä ajattelin enemmän kumppanin pettymystä ja surua. Jotenkin vain selviydyin, ettei toisen tarvitse nähdä minun kipua h-hetkellä, pelkäsin varmaan, että se rikkoo meidät samalla. Elämässä oli silloin niin paljon huolta päällä valmiiksi. Myöhemmin koin täydellistä yksinjätetyksi tuloa sekä fyysisesti että henkisesti. Olisi ollut tosi tärkeää, että prosessi olisi läpikäyty yhdessä, olisi suhteelle käynyt sitten miten vaan”

”Olimme henkisesti ja fyysisesti kauempana toisiamme kuin koskaan, emme ymmärtäneet toisiamme ja toistemme tarpeita ja tapoja käsitellä keskeytymisen surua.”

”…mies ei käsittele suruaan samoin kuin minä ja tuntui että hän pääsi tapahtuneesta tosi nopeasti yli, se loukkasi ja tuli väliimme. Itse myös yhä vielä kannan surua mukana ja oloni kuormittunut tapahtuneen johdosta. Suhde ei voi niin hyvin kuin toivoisin, minulla ei ole paljoa puskuria vastoinkäymisiä vastaan.”

Kaksi varhaista keskenmenoa kokenut vastaaja koki keskeytymiskokemusten vaikuttavan molemmilla kerroilla eri tavoin ihmissuhteessa.

”Keskenmenot sekä loitonsivat että lähensivät meitä. Ensimmäinen kerta ehkä enemmän loitonsi, toinen lähensi. Emme osanneet puhua niistä tarpeeksi. Etenkin toinen keskenmeno oli henkisesti todella kipeä kokemus meille molemmille. Osasimme silloin kuitenkin tukeutua toisiimme paremmin, joten lähennyimme.”

Kaksi vastaajista koki, että keskeytymiskokemukset lujittivat tai rentouttivat parisuhdetta.

”Kaikenlainen läheisyys, ihokontakti, hempeily, seksi sekä rakkauden tunnustaminen toiselle tulivat vielä enemmän osaksi arkea, kuin ennen keskenmenoa. Tiesimme tämän jälkeen, että selviämme ihan kaikesta.”

Toivottujen raskauksien keskeytymiset eivät suoranaisesti vaikuttaneet parisuhteeseen. Sain puolisolta tukea ja lohtua, olihan menetys yhteinen. Myös minä olin puolisoni tukena ja keskustelimme paljon asioista keskenmenoihin liittyen.”

Tuen tarve

Apua haettiin psykoterapiasta, seksuaalineuvonnasta tai -terapiasta. Kokemuksen läpikäymisellä haluttiin saada apua ihmissuhteeseen liittyvissä teemoissa sekä koettuun seksuaaliseen nautintoon ja haluun. Kokemuksen läpikäyntiä pidettiin erityisen tärkeänä yhdessä kumppanin kanssa, jos vastaaja eli ihmissuhteessa. Keskustelutukea läpikäydyn kokemuksen kanssa pitäisivät tärkeänä osana toipumista yksimielisesti kaikki 9 vastaajaa. Neljä vastaajista hakeutui keskusteluavun pariin kokemuksen läpikäymiseksi. Terapiaan hakeuduttiin yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. 

Vain yksi vastaajista koki, ettei henkilökohtaisissa kokemuksissaan kaivannut keskustelua tukea ammattilaisen kanssa, vaan keskustelu oman kumppanin kanssa kokemuksista riitti.        

”Käsittelimme keskenämme ja seksuaaliterapeutti-kätilön kanssa, mistä oli valtavan suuri apu.”

”Käymme parhaillaan pariterapiassa. Terapeuttimme on myös seksuaaliterapeutti. Emme ole seksuaalisuudesta siellä niin puhuneet, enemmän muista aiheista suhteeseemme liittyen.”

Yksi neljästä keskusteluavun pariin hakeutuneista hakeutui psykiatrisen sairaanhoitajan akuuttivastaanotolle reilu kuukausi keskeytyksen jälkeen kahdesti toistuneiden paniikkikohtausten vuoksi, kokiessaan kumppanin hylänneen hänet.

”…hakeuduin avoterveydenhuollon kautta akuutti ajalle psykiatrisen sairaanhoitajan volle, jossa arvioitiin jatkohoidon tarve ja sain lähetteen lyhyt psykoterapiaan. Alku prosessi vei 3 kk ja terapeutin löytäminen 5 kk, pääsin aloittamaan terapian vasta miltei vuosi keskeytyksen jälkeen.”

Yksi vastaajista ei ollut koskaan hakenut apua kokemusten läpikäymiseksi ja koki, että jos olisi saanut apua kokemustensa kanssa, niin seksuaalinen kanssakäyminen ei olisi niin pelottavaa ja vastenmielistä.                      

”Meidän perheessä riidellään eniten seksistä ja sen puutteesta jos olisin joskus saanut apuja tähän tilanteeseen uskon että siitä olisi ollut apuja.”

Kaksi koki saaneensa tukea puolisostaan, mutta olisivat kokeneet keskustelutuen ammattilaiselta tarpeelliseksi, jos sitä olisi ollut tarjolla.

Kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa keskeytymisen aikoihin koettiin sekä olleen suurta apua että lannistavia lohdutuksia.      

”Levätkää ensin ja sitten viettäkää aikaa pussaillen (sextaillen) takkatulen ääressä ja nauttikaa toinen tosistanne. Eli tämä keskustelu seksuaalisesta rentoutumisesta oli äärimmäisen tärkeä ja laukaisi sen vuosien jännityksen mikä välillämme oli.”

”Olisin kaivannut ammattilaisen tukea keskenmenojen käsittelyyn ja neuvolan terveydenhoitaja oikeastaan ”lohdutti” vain sanomalla, että ”olette vielä nuoria ja teillä on aikaa…” mikä ei siinä hetkessä auttanut yhtään kun mietti etenkin aivan ensimmäisen raskauden päätyttyä keskenmenoon, että onko minussa jotakin vikaa.”

Yksi vastaajista nosti esiin taloudelliset syyt.          

”Olisi ollut hyvä puhua jonkun kanssa. Siitä olisi ollut varmasti apua. Tiedostin, että keskenmenoista olisi ollut hyvä puhua ammatti-ihmisen kanssa, mutta koska lapsettomuushoitoihin meni jo niin paljon rahaa, tuntui, ettei psyykkisen puolen keskusteluun ollut enää varaa. Onneksi keskenmenoissa kohdalle sattui useampi ihana lääkäri, joiden empaattisuus ja lohduttavat sanat auttoivat näiden kokemusten työstämisessä.”

Raskauden keskeytyminen voi olla yksi lyhyt- tai pitkäkestoiseen haluttomuuteen johtavista syistä. Raskauden keskeytyminen on usein henkisesti raskasta. Myös toisaalta helpotuksen tunnetta ei-toivotun raskauden keskeytyksestä on lupa tuntea. Keskeytymisen kokeneen olisi hyvä tietää, että asiasta on lupa puhua ja, että apua on saatavilla. Käsittelyä kaipaavat kokemukset eivät mielessä helposti vanhene, eikä niiden käsittely ole koskaan liian myöhäistä. Joskus kokemuksen käsittely ei ole ollut mahdollista tapahtuman aikoihin ja se on voinut olla ainoa tarjolla oleva selviytymiskeino. 

Suhk Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen, Jaana Torri ja Virve Tavia

Sara Seppäläinen

Fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja

LANTIONPOHJAN TOIMINTAHÄIRIÖT JA NAISEN SEKSUAALINEN HYVINVOINTI

Arviolta kolmasosalla naisista on jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Lantionpohjan toimintahäiriöitä ovat virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät ongelmat, emättimen laskeumat, lantionpohjan kiputilat ja seksuaalitoimintojen häiriöt. Naisen seksuaalitoimintojen häiriöiksi määritellään seksuaalinen haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmihäiriöt. Seksuaalinen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisen yleistä hyvinvointia. Seksuaalista hyvinvointia edistää se, että henkilö voi elää oman sukupuolensa kokemuksen ja seksuaalisen identiteettinsä mukaista elämää ja on riittävän tyytyväinen seksuaaliseen minäkuvaansa.

Lantionpohjan toimintahäiriöt heijastuvat usein koko kehon olemukseen ja toimintaan. Tutkimusten mukaan lantionpohjan toimintahäiriöt heikentävät naisen elämänlaatua ja kehonkuvaa. Naiset, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, tuntevat todennäköisemmin häpeän ja masennuksen tunteita sekä minäkuvan alentumista. He kokevat itsensä epätodennäköisemmin fyysisesti viehättäviksi. Kirjallisuuskatsauksen mukaan merkittävimmät tekijät, jotka heikentävät naisten seksuaalisia kokemuksia, ovat laskeumapotilailla huoli siitä, miltä heidän emättimensä näyttää, ja virtsankarkailusta kärsivillä pelko siitä, että virtsa karkaa yhdynnän aikana. Ulosteenkarkailu aiheuttaa puolestaan pelkoa likaantumisesta. Seksuaalisesti aktiiviset naiset ovat raportoineet virtsankarkailun aiheuttavan libidon laskua, limakalvojen kuivuutta ja yhdyntöjen kivuliaisuutta. Naiset, joilla laskeuma tulee emättimen ulkopuolelle, ovat ilmoittaneet eristäytymisen tunnetta, viehätysvoiman katoamista ja välttäneet seksuaalista kumppanuutta.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan seksuaalitoimintojen häiriöt vaikuttavat naisen elämänlaatuun yhtä paljon kuin krooninen selkäkipu tai virtsankarkailu. Naiset, joilla on seksuaalista haluttomuutta, ovat myös tyytymättömämpiä seksuaalielämäänsä, kumppaniinsa ja parisuhteeseensa yleensä. Lisäksi heillä esiintyy enemmän negatiivisia tunnetiloja, kuten turhautumista, toivottomuutta, vihaa, huonoa itsetuntoa ja kokemusta naisellisuuden menettämisestä.

Tässä blogikirjoituksessa aihetta on avattu tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan eli se ei tarkoita sitä, että kaikilla, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, olisi näitä edellä mainittuja tunteita, ja että kaikki kokisivat oireiden heikentävän elämänlaatuansa. Mutta jos sinulla on lantionpohjan toimintahäiriö, jonka koet heikentävän elämänlaatuasi, niin muistathan, että siihen on mahdollista hakea apua. Lantionpohjan fysioterapia on tärkeässä roolissa lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksessa. Fysioterapian toteutus on aina yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, ja se perustuu asiakkaan toiveisiin ja tavoitteisiin. Kaikki keskustelunaiheet ja tunteet ovat sallittuja vastaanotolla. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen voi tuntua joskus vaikealta. Aiheeseen perehtynyt terveydenhuoltoalan ammattilainen ottaakin asian puheeksi ja antaa näin asiakkaalle luvan puhua myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista – jos asiakas itse haluaa. Lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa positiivisesti naisen elämänlaatuun ja seksuaaliseen hyvinvointiin. <3

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Jaana Torri

SUHK Mama Käpylä

Lähteet:

Apter, D. ym. 2020. Seksuaalilääketiede. Toim: Brusila, B., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. Duodecim.

Apter, D ym. 2006. Seksuaalisuus. Toim: Apter, D, Väisälä, L. & Kaimola, K. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Ferreira, C.H., Dwyer, P.L., Davidson, M., De Souza A., Ugarte, J.A. & Frawley, H. The effect of pelvic floor muscle training on female sexual function: a systematic review. 2015.

Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Sinisalo, M., Törnävä, M., & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioterapia. Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Heusala, K. 2008. Naisen orgasmi. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Kontula, O. & Sandberg, T. 2012. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Vaasa: Kirjapaino Oy Fram Ab.

Sacomori, C., Virtuoso, J.S., Kruger, A.P. & Cardoso, F.L. Pelvic floor muscle strength and sexual function in women. 2015.

Segedi, L.M., Ilic, K.P., Curcic, A., Visnjevac, N. Quality of life in women with pelvic floor dysfunction. 2011.

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. 28.9.2020. Luettu 9.10.2020. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01122

Verbeek, M. & Hayward, L. Pelvic Floor Dysfunction And Its Effect On Quality Of Sexual Life. 2019.

Raskausajan pahoinvointi ja virtsankarkailu

Raskausajan pahoinvointia esiintyy merkittävällä osalla odottajista (jopa 90%), ja osalla heistä siihen liittyy myös oksentelua.(1) Voimakas oksentaminen aiheuttaa suuren vatsaontelonpaineen kasvun, joka saattaa näkyä siinä, että virtsaa karkaa pieniä tai isompiakin määriä oksentaessa. Aiheesta tänään vierailevana kirjoituksena SUHK Maman blogissa kertoo Pelvic Angelsin Sonja Toivola. Sonjan vastaaoton löydät Maman Kampin toimipisteestä!

Mitä oksentaessa tarkalleen siis tapahtuu? Oksentaminenhan alkaa siitä, että oksennusrefleksi on aktivoitunut aivoissa, tarkemmin sanottuna aivojen ydinjatkeessa ja aivosillassa. Oksennusrefleksisarjan aktivoituessa syljeneritys lisääntyy ja ihminen alkaa voida pahoin, moni kuvaa myös kylmän hien oireita. Vatsaontelon paine kasvaa, kun vatsalihakset ja pallea supistuvat, ylempi mahaportti laajenee ja kurkunkansi sulkeutuu. Samalla rintaontelon paine pienenee, kun kurkunkansi sulkeutuu ja rintaontelo laajentuu. Oksennettaessa mahan porttiosa supistuu, mutta mahan runko sekä mahan pohja veltostuvat. Myös ruokatorven alempi sulkijalihas veltostuu. (2) Tämä on tarkemmin tarkastellessa siis erittäin viisas evoluution muovaama tapahtumasarja, jonka perimmäisenä tarkoituksena on poistaa turvallisesti jotain haitallista tai myrkyllistä elimistöstä tukehtumatta siihen oksennuksen aikana. Syyt raskausajan pahoinvoinnille ja oksentamiselle silloin, kun ihminen ei ole syönyt mitään myrkyllistä, on tieteelle vielä hämärän peitossa. 

Vatsaontelonpaineen kasvu oksennuksen aikana on mahdollisesti suurin mahdollinen verrattuna esimerkiksi painojen nostamiseen ja yskimiseen. (3) Iqbal et al (2008) tutkivat vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden paineiden muutoksia levon, yskimisen, painojen nostamisen, oksentamisen ja yökkäämisen välillä, ja oksentaminen oli näistä selkeästi eniten painetta aiheuttava. Kun tähän valtavaan paineen äkilliseen nousuun lisätään raskausajan koko kehoon vaikuttavat löystyttävät hormonit sekä valmiiksi kasvavan kohdun myötä paineen alla oleva lantionpohjan lihaksisto, ei virtsankarkailu oksentaessa tunnu kovin epäloogiselta. On yksilöllistä, kuinka paljon esimerkiksi hormonit kenelläkin vaikuttavat lantionpohjaan. Ennen kuin menettää lopullisesti yöunensa ja katastrofoi itselleen ajatuksen siitä, ettei lantionpohja pelitä yhtään, koska pissat tulivat aamuyökkimisten vuoksi housuun, on hyvä puntaroida mm.seuraavia asioita:

  • onko virtsankarkailua tapahtunut missään muussa tilanteessa aiemmin?
  • oliko rakko täynnä oksentaessa? 
  • tuliko housuihin sarjassamme tee- tai ruokalusikallinen, vai pari desiä?
  • tapahtuiko lirahtaminen heti yökätessä, vai vasta aamun neljännessä oksennuskerrassa (on nimittäin melko paljon eroa, onko lantionpohja valmiiksi jo väsynyt)
  • kuinka pitkällä raskaus on?
  • ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: kuinka tietoinen olet oman lantionpohjan tilanteestasi, osaatko tietoisesti ja kokonaisvaltaisesti jännittää ja rentouttaa lantionpohjasi vai tarvitsetko siihen ehkä ammattilaisen apua? 

Summa summarum: emme normalisoi virtsankarkailua tai vähättele sen aiheuttamaa epämukavuutta. Suosittelemme aina kääntymään asiantuntijan luo, mikäli oma tilanne tuntuu epävarmalta. Emme kuitenkaan sanoisi niinkään, että kertaluonteinen pieni määrä virtsaa rajun oksennuspuuskan yhteydessä suhteellisen täydellä rakolla ja raskausaikana olisi enne sillekään, että virtsankarkailusta kärsisi loppuelämän ilman valtavia kuntoutuspolkuja.

Lähteet: 1   2 , 22 ,  3

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä”

Sonja Toivola

Äitiys- ja lantionpohja fysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi

#pelvicangels #oksentaminen #pahoinvointi #raskausajanpahoinvointi #raskaus #vatsaontelonpaine #virtsankarkailu #lantionpohja

Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen

Me täällä SUHK Maman vastaanotolla puhumme päivittäin asiakkaiden kanssa lantionpohjan toiminnasta sekä monista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aikuistuminen ja elämänkokemus muuttaa seksuaalisuutta meissä ja toisille asiasta keskusteleminen on luontevampaa kuin toisille. Tärkeintä olisi tietysti pystyä jakamaan omia tuntemuksiaan kumppanin kanssa, mutta toisille voi tuntua luontevalta peilata aluksi omaa tilannettaan ammattilaisen ja vasta sitä kautta kumppanin kanssa yhdessä. 

Raskauden ja äidiksi tulemisen jälkeen saatetaan puhua ”siitä toisesta ekasta kerrasta”. Aiheeseen saattaa liittyä monenlaisia tunnereaktioita ja epävarmuutta, sekä muutoksia jotka liittyvät omaan muuttuneeseen kehonkuvaan. Mitään oikeaa hetkeä yhdyntöjen aloitukselle synnytyksen jälkeen ei ole ja jokainen palaa asian pariin silloin kun se kaikille osapuolille hyvältä tuntuu. Mahdollisten arpien kuten episiotomia- tai sektioarpien sekä repeämien on kuitenkin syytä antaa parantua ennen ensimmäistä yhdyntää synnytyksen jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että arpia voi hoitaa ja varsinkin lantionpohjan alueen arpien hoidossa yksi tavoitteista on palauttaa alue joustavaksi ja tuntevaksi ilman turhien kiinnikkeiden syntymistä. Kondomin käyttö on järkevää, sillä se ehkäisee tulehduksia ja usein ei toivottua liian varhaista uuden raskauden alkua. 

Monesti pelkkä ammattilaisen arvio oman palautumisen osalta hälventää epävarmuutta ja lisää positiivisuutta omaa kehonkuvaa kohtaan. Jokainen Mama on arvokas ja hyvä juuri sellaisena kuin tällä hetkellä on! Seksuaalisuus meissä lisää hyvänolontunnetta ja positiivista kehonkuvaa usein huomattavasti enemmän kuin vaikkapa vaa’an lukemien tuijottaminen. Jos ruuhkavuodet ja vauva-ajan väsymys siirtää pitkäaikaisesti syrjään omat tarpeemme, voi sillä olla iso merkitys seksuaalisuuteen ja sitä kautta kehonkuvaan.

Hormonaaliset muutokset kehossa vaikuttavat mielialan lisäksi usein myös seksuaaliseen halukkuuteen. Hedelmällisessä iässä olevien naisten onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen vaikuttaako hormonaalisen ehkäisyn aloitus tai lopetus omaan halukkuuteen tai mielialaan voimakkaasti? Ehkäisy asioista kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa ja valita itselle sopivin vaihtoehto.

Hyvä tapa alkaa tutustua oman lantionpohjan toimintaan ja hermotukseen on tehdä se vaikkapa pienin apuvälinein yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Pieni värinä voi auttaa hahmottamaan lantionpohjan lihasten aluetta ja palauttaa alueen tuntemusta raskauden tai synnytyksen jälkeen. Tutkimisen voi hyvin aloittaa vaikka jo ennen varsinaista yhdyntää. Orgasmin saaminen on kehon spontaani reaktio, jossa lantionpohjan lihakset supistelevat tahdosta riippumattomasti. Tämän seurauksena lihakset rentoutuvat ja tätä tietoa voi hyödyntää esimerkiksi lantionpohjan ylijännitystilaan liittyvissä ongelmissa.

Parhaillaan vietetään #masturbationmay teemakuukautta ja tämän tekstin myötä toivotamme jokaiselle nautinnollisia hetkiä oman lantionpohjan parissa!

Terhi Antikainen

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

SUHK Mama Oy

Ig & Facebook @antikainenterhi https://www.instagram.com/antikainenterhi/

Lue lisää Aisteista itsetyydytyksen osana SUHK Maman aiemmasta blogitekstistä Luonnollista puhetta seksistä – AISTIT

Näin valmistat täydellisen vaippakakun!

Vaippakakku kuuluu osaksi jokaisen rakkaan ystävän Baby Showereita. Vaippakakun valmistukseen tarvitset

-Pari pakettia pieniä vaippoja (koko 1 & 2)

-Vauvan tarvikkeita pieneistä leluista vauvanhoitotarvikkeisiin

-Kuminauhoja ja silkkinauhaa kerrosten kiinnitykseen

-SUHK Maman lahjakortin =)

-Palan pahvia pohjaksi ja tyhjän talouspaperihylsyn

  1. Kääri vaipat rullalle ja laita kuminauha yksittäisen vaipan ympärille.
  2. Laita vaipparullan talouspaperihylsyä vasten ja jokaisen kerroksen voit kiinnittää halutettasi vielä extra nauhalla. Lisää kerroksia aina yksi enemmän alimmaiseksi, jotta saat kerroksittaisen kakun muodon.
  3. Kiinnitä viimeiset kerrokset kauniilla silkkinauhalla ja viimeistele rusetilla.
  4. Leikkaa pahvista kakun pohjan kokoinen alusta ja nosta se sellofaanin päälle.
  5. Kiinnitä kakkuun haluamasi koristeet, tutit ja lahjakortti.
  6. Sulje sellofaani silkkinauhalla kakun yläosasta.

Baby Shower lahjakortti myynnissä verkkokaupassa!

https://www.suhkmama.fi/tuote/baby-shower-lahjakortti/

Baby Shower lahjakortti on jokaisen tulevan äidin hyvinvoinnin kulmakivi. Lahjakortti sisältää 90min raskaushieronnan ja fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen.

Raskaushieronnan voi käyttää missä tahansa vaiheessa raskautta tai synnytyksen jälkeen. Raskaushieronta rentouttaa ja rauhoittaa kehoa, sekä helpottaa kipuja ja kiristyksiä lantion ja selän alueella.

Fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen tekee aina äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, joka on käynyt Fysioterapeuttinen jälkitarkastus -koulutuksen.

Palvelu on kestoltaan 90min ja se on suunnattu synnyttäneille äideille. Palvelu täydentää neuvolan tarjoamaa ja lyhyttä synnytyksen jälkeistä tarkastusta, jonka tekee lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja. Käynti tarjoaa äidille mahdollisuuden olla keskiössä vauvan syntymän jälkeen. Käynnin sisältö tarjoaa näyttöön perustuvia vastauksia synnyttäneen mieltä askarruttaviin kysymyksiin, sekä mahdollisuuden keskustella äitiyteen ja muuttuneeseen kehoon liittyvistä asioista koulutetun ammattilaisen kanssa. Käynti sisältää kattavan arvion synnyttäneen toiminta- ja suorituskyvystä. Käynnin tarkoitus on auttaa ja tukea äitiä ymmärtämään palautumassa olevaa kehoa.

Upeita yllätyksiä toivottaen SUHK Maman fyssaritiimi!

YIN-jooga

Kertamaksulliset Yin-jooga tunnit ovat ihana ja rauhoittava tapa aloittaa viikonloppu!

Yin-jooga sopii kaikille, jotka kaipaavat rauhoitusta sekä keholle, että mielelle. Et tarvitse aikaisempaa joogakokemusta, eikä haittaa vaikka et olisi harrastanut liikuntaa pitkään aikaan. Yin-joogan aikana pääset hetkeksi irtautumaan arjesta ja antamaan hetken vain itsellesi.

Rauhallinen yin-joogatunti sopii hyvin synnytyksestä ja vauva-arjesta palautumiseen tai muuten vain pysäyttämään kiireen arjen keskellä. Passiivisesti tehtävien pitkäkestoisten asanoiden (noin 3-5 min) ansiosta harjoituksen avulla on mahdollista vaikuttaa syvällä kehossa oleviin sitkeisiin jännityksiin, kun lihakset pidetään asanoiden aikana rentoina. Säännöllisesti tehtynä yin-joogan avulla on mahdollista palauttaa kehon luonnollista liikkuvuutta. Ohjaaja auttaa sinua olemaan läsnä hetkessä ja parhaimmillaan pääset harjoituksen aikana ihanaan rentouttavaan meditatiiviseen olotilaan. Tunti päättyy pitkään loppurentoutukseen.

Odottavien yin-joogatunnilla lähestytään harjoitusta erityisen lempeästi ottaen huomioon kehossa vallitsevan relaksiinihormonin vaikutus (relaksiinihormoni löysyttää ja pehmentää niveliä ja nivelsiteitä synnytystä varten). Harjoituksen aikana hyödynnetään myös hengityksen rentouttavaa vaikutusta, pidetään lepotaukoja asanoiden välissä ja asanoiden kesto on hieman lyhyempi kuin yin-joogassa keskimäärin. Ohjaaja auttaa hyödyntämään apuvälineitä (bolsteri, viltti, blokit), jotta jokaisessa asanassa olisi mahdollisimman hyvä olla. Tunti päättyy pitkään loppurentoutukseen. 

Yin-joogaa ohjaa fysioterapeutiksi tänä keväänä valmistuva Terhi Autio. Terhi on kouluttautunut myös Somatic-Pilatesohjaajaksi ja ohjannut paljon erilaista liikuntaa pilateksesta vauvauintiin ja lumilautailuun. Yin-joogaohjaajana Terhi tykkää luoda rauhoittavan ilmapiirin ja kannustaa asiakkaita opettelemaan kuuntelemaan oman kehon tuntemuksia sekä olemaan läsnä hetkessä. Lämpimästi tervetuloa tunneille rentoutumaan ja nauttimaan hyvästä olosta!

Yin-jooga tunnit myynnissä kertamaksuna 1 x 75 min verkkokaupassa.

Seuraava kaikille suunnattu Rauhallinen yin-jooga tunti

Pe 26.3. klo 18.00, SUHK Mama Niittykumpu.

Pe 9.4. klo 18.00, SUHK Mama Niittykumpu.

Odottavien Yin-jooga 75 min (25 € / hlö)

Odottavien yin-joogatunnilla lähestytään harjoitusta erityisen lempeästi ottaen huomioon kehossa vallitsevan relaksiinihormonin vaikutus (relaksiinihormoni löysyttää ja pehmentää niveliä ja nivelsiteitä synnytystä varten). Harjoituksen aikana hyödynnetään myös hengityksen rentouttavaa vaikutusta, pidetään lepotaukoja asanoiden välissä ja asanoiden kesto on hieman lyhyempi kuin yin-joogassa keskimäärin. Ohjaaja auttaa hyödyntämään apuvälineitä (bolsteri, viltti, blokit), jotta jokaisessa asanassa olisi mahdollisimman hyvä olla. Tunti päättyy pitkään loppurentoutukseen. 

Rauhallinen Yin-jooga 75 min (25 € / hlö)

75 minuutin yin-joogatunti sopii kaikille, jotka kaipaavat rauhoitusta sekä keholle, että mielelle. Rauhallinen tunti sopii hyvin myös synnytyksestä ja vauva-arjesta palautumiseen. Passiivisesti tehtävien pitkäkestoisten asanoiden (noin 3-5 min) ansiosta harjoituksen avulla on mahdollista vaikuttaa syvällä kehossa oleviin sitkeisiin jännityksiin, kun lihakset pidetään asanoiden aikana rentoina. Säännöllisesti tehtynä yin-joogan avulla on mahdollista palauttaa kehon luonnollista liikkuvuutta. Ohjaaja auttaa sinua olemaan läsnä hetkessä ja parhaimmillaan pääset harjoituksen aikana ihanaan rentouttavaan meditatiiviseen olotilaan. Tunti päättyy pitkään loppurentoutukseen.

Ihanaa alkanutta vuotta 2021!

Meille SUHK Mamalla kuuluu hyvää, toivottavasti myös teille! Vuosi 2021 on jo täydessä vauhdissa. On ihana huomata, kuinka yhä useampi upea nainen on löytänyt tiensä vastaanotolle ja tietoisuus naisten fysioterapian tärkeydestä selvästi lisääntyy.

Vallitsevan korona tilanteen ja rajoitus suositusten jatkettua päädyimme yhdessä kaikkien ohjaajien kanssa siirtämään alkavien kurssien aloitusta helmikuun alkuun. Odottavat ja juuri synnyttäneet ovat mielestämme erityisryhmiä, joiden kanssa haluamme mieluiten aloittaa ohjaukset kasvotusten. Uusi kurssien aloitus ajankohta on siis vkolla 5 ja siirron johdosta joitakin paikkoja alkaville kursseille on vielä vapaana. Samasta syystä siirtyi myös ammattilaisille suunnattu raskaushierontakoulutus. Toivottavasti näemme kaikkien näiden osalta jälleen helmikuussa!

Toimintamme kasvoi valtavasti viime vuonna ja olemme saaneet erityis kiitosta hyvin toteutetusta ja kivan näköisestä instagram feedistä. Kiitos tästä kuuluu markkinointiin erikoituneelle Primaq:lle! Heidän kauttaan olemme toteuttaneet kaiken somessa olevan kuvamateriaalin ja kohdennetun markkinoinnin. Some onkin kasvanut valtavasti seuraajamääriltään ja toivottavasti tavoitamme jatkossakin kohderyhmää hyödyllisellä ja ajantasaisella tiedolla naisten fysioterapiaan liittyen.

Helmikuusta alkaen Sonja Toivola palaa äitiyslomalta ja vastaanottaa asiakkaita jälleen Kampin toimipisteessä. Sonjan listat ajanvarauksessa ovat jo auki! Kevään ajan Espoonlahdessa syventävää fysioterapia harjoittelua tekee Metropoliasta Terhi Autio. Terhi on jo valmistunut Somatic pilates- sekä YIN jooga -ohjaaja.

Palveluista olemme nostaneet esille erityisesti purentalihaskäsittelyn, jota Mamalaisista tekevät Niittykummussa Katriina Pohjola ja Etu-Töölössä Maija Lehto. SUHK Mama onnittelee myös Seksuaalineuvojiksi valmistuneita Saraa, Jaanaa ja Virveä! Jatkamme tietysti tänä vuonna myös sisäisiä koulutuksia ja pidämme näin yllä kaikkien tekijöidemme ammattitaitoa, jotta voimme palvella teitä jatkossa entistäkin paremmin!

Oikein ihanaa alkanutta vuotta ja iso kiitos kun olette kuulolla!

SUHK Maman tiimi

Tammikuun pienryhmät alkavat vkolla 3!

Nyt on aika ilmoittautua mukaan tammikuussa alkaviin pienryhmiin. Kaikki tunnit järjestetään kurssimuotoisina 5x60min ja ryhmäkokoja on pienennetty entisestään vallitseva tilanne huomioiden. Tarkemmat tuntikuvaukset, hinnat ja sijainnit löydät verkkokaupasta. Tekstin lopusta löydät lisätietoa liikuntasaldolla maksamiseen.

Lämpimästi tervetuloa mukaan!

KAMPPI

Voimaa Odotukseen, Kamppi Ma klo 18.00 (Riitu)

Odottavien äitiysjooga, Kamppi Ti klo 18.30 (Saija)

NIITTYKUMPU

Odottavien äitiysjooga, Niittykumpu Ti klo 16.30 (Terhi)

Pilates liikkuvuus, Niittykumpu Ti klo 18.00 (Terhi)

Synnyttäneiden Äitiyspilates, Niittykumpu Ke klo 11.00 (Katriina)

Odottavien Äitiyspilates, Niittykumpu Ke klo 17.00 (Katriina)

Pilates Alkeet, Niittykumpu To klo 18.00 (Katriina)

SUOMENOJA

Pilates Flow, Suomenoja To klo 9.00 (Terhi)

Synnyttäneiden Äitiyspilates, Suomenoja To klo 10.30 (Terhi)

MEILLÄ KÄY Eazybreak, Smartum, ePassi ja Edenred liikuntasaldot!

Voit hyödyntää vanhenevat liikuntasaldosi etukäteen seuraavilla ohjeilla:

1) Kirjaudu omaan sovellukseesi.

2) Valitse käyttöpaikaksi SUHK Mama Liikunta ja maksa valitsemasi summa.

3) Lähetä maksusta kuvakaappaus osoitteeseen mama(at)suhk.fi ja muista varata paikka haluamallesi kurssille.

Lisätietoa kursseista löydät verkkokaupasta ja tiedot peruutusehdoista löydät sivuitamme kohdasta hinnasto.

Seksuaalikasvatus

Mitä ajatuksia sinulla herää käsitteestä seksuaalikasvatus? Oletko miettinyt, kuka seksuaalikasvattaa lastasi?

Lapsen seksuaalisuus kehittyy hitaasti, portaittain. Seksuaalisuus on varhainen kehoon, läheisyyteen, nauttimiseen, oikeuksiin ja tunteiden kokemiseen liittyvä asia. Itsetunnon ja kehonkuvan rakentuminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan kaikissa ihmissuhteissa.

Seksuaalikasvatus tapahtuu elämän ohessa, jokaisena päivänä. Se on osa ihmiseksi kasvamista, eikä mikään yksittäinen irrallinen asia. Lapsella on oma tarve tähän kasvuun. Sen lisäksi huoltajat ja ympäristö kasvattavat niissä tiedoissa ja taidoissa, jotka katsovat lapselle tarpeellisiksi. Tällä tavalla lapsi oppii oman kulttuurinsa tavat ja asenteet. Elinympäristön ihmiset ja asiat vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lapsuuden kohtaamiset ja kokemukset muovaavat jo pienenkin lapsen seksuaalisuutta. Parhaimmillaan tämä tarjoaa lapselle hyvät valmiudet pärjätä elämässä. Päävastuu seksuaalikasvatuksesta on kodilla ja huoltajilla. Onnistuneella seksuaalikasvatuksella voidaan tukea lapsen itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymistä sekä positiivista kehonkuvan muodostumista. Näin voidaan edistää seksuaaliterveyttä myös nuoruus- ja aikuisiässä.

Joskus lapsen kysymykset voivat tuntua aikuisesta vaikeilta. Mitä pienelle lapselle tulisi vastata, jos hän kysyy esimerkiksi lisääntymisestä? Vanhemman voi olla vaikeaa löytää oikeita sanoja, mutta kannattaa muistaa, että lapsi arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Lapselle kannattaakin puhua suoraan, toki lapsen ikä huomioiden, ja vastata asiallisesti häntä askarruttaviin kysymyksiin. Myönteinen asenne lapsen tiedon haluun vie jo pitkälle. Lapsen on myös tärkeää tutustua omaan kehoonsa ja se tapahtuukin usein hyvin luonnostaan arjessa kaiken muun ohella. Arjen toiminnoissa lapsen on helppo oppia esimerkiksi nimeämään kehonosansa. Kun lapsen kehoa kunnioitetaan ja hänen kehoaan kosketetaan arvostavasti, hän oppii myös itse arvostamaan omaa kehoaan juuri sellaisena kuin se on. Lapselle on hyvä sanoa, että erityisesti uikkareiden alla olevat paikat ovat omia ja arvokkaita. Näihin alueisiin muut eivät saa koskea ilman lupaa ja ilman hyvää syytä.

Kasvaessaan lapsi opettelee tunnistamaan oman ja toisten ihmisten reviirin rajoja ja kunnioittamaan niitä. Rajat suojaavat lasta. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen reviirinsä, mikä tarkoittaa omaa kokemusta siitä, kuinka lähellä toinen ihminen saa olla. Kaikkien kanssa ei ole hyvä olla kylki kyljessä, vaan tuntuu paremmalta pitää hieman etäisyyttä. Jos joku yrittää ylittää tämän rajan, se tuntuu epämiellyttävältä ja jopa ahdistavalta. Jokaisessa ihmissuhteessa tämä raja on omanlaisensa, ja se voi vaihdella tilanteesta riippuen. Rajoja määrittää jonkin verran myös kulttuuri, mutta tärkeintä on jokaisen oma kokemus. Jokaisella lapsella on oikeus pitää kiinni omista rajoistaan. Samalla lapsi oppii kunnioittamaan muiden ihmisten reviirien rajoja niin rakkaussuhteissa kuin kaikissa muissakin ihmissuhteissa.

Syysterveisin, SUHK Maman seksuaalineuvojaopiskelijat,

Virve, Sara ja Jaana

Pilates -Starttikurssi alkaa torstaina 5.11. klo 18.00!

Pilates perustuu Joseph Pilateksen (1883-1967) luomaan kehonhallintamenetelmään, joka on tässä vuosikymmenten aikana vielä kehittynyt nykytutkimusten valossa. Vaikka tunneilla tehdään keskittymistä ja tarkkuutta vaativia harjoitteita, ei tunneilla kuitenkaan unohdeta hyvää fiilistä ja liikkeen virtaamista. Turhia toistoja vältetään, jotta liikkeet pysyvät hallittuina ja puhtaina.

Pilatesharjoittelulla pyritään ylläpitämään ja kehittämään mm.:


• keskivartalon tukea
• selkärangan liikkuvuutta
• liikkeiden ja kehon hallintaa
• lihastasapainoa
• hengitystekniikkaa
• kehotuntemusta
• tasapainoa

Pilates on myös vakiinnuttanut paikkansa täällä Suomessa, sillä harjoitteita on helppo muokata jokaisen taitotason mukaiseksi.

Seuraava Pilates-starttikurssi alkaa torstaisin 5.11.-3.12.2020 klo 18-19 SUHK Niittykummussa Espoossa. Mikäli haluat tutustua pilatesharjoitteluun tai kerrata pilateksen perusteita, on tämä kurssi just sulle!

Lisätiedot ja ilmoittautumisen löydät SUHK Maman verkkokaupasta!