Seksuaalisuus on osa meistä jokaista ja se muuttuu elämän aikana, mutta miten valmistautua muutoksiin omassa seksuaalisuudessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen? Naisen elämässä suuria muutoksen hetkiä ovat murrosikä ja kuukautisten alkaminen, raskaus ja äidiksi tuleminen sekä vaihdevuodet. Jokaiseen näistä hetkistä yhdistyy voimakkaasti hormonaaliset muutokset kehossa, jotka osaltaan vaikuttavat seksuaalisuuteemme. Seksuaalisuus on jotain mitä olemme ja seksi on jotain mitä teemme.

SUHK Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Terhi tarkasteli seksuaalineuvoja opintojen lopputyössään raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeisiä muutoksia naisen seksuaalisuudessa sekä henkisten että fyysisten tekijöiden kautta (2022). Haastattelututkimuksen kautta kerättiin 27 anonyymia vastastausta aiheeseen liittyviin kysymyksiin jo tämän elämänvaiheen kokeneilta naisilta. Terhi syventyi aiheeseen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeuttina, tulevana seksuaalineuvojana sekä kolmen lapsen äitinä. Hän toivoi työnsä avulla saamaan mahdollisuuden nostaa aihetta näkyvämmäksi terveydenhuollon vastaanottotyössä sekä muistuttaa puheeksi ottamisen tärkeydestä myös seksuaalisuuden osalta. Lisäksi toiveena oli työn avulla auttaa pohtimaan seksuaalisuutta myös sellaisina hetkinä, kun oma minuus kokee isoja muutoksia tai unohdamme omat tarpeemme kaiken kiireen keskellä.

Raskaus on osalle naisista elämän parhaimpia hetkiä ja toisille niitä synkimpiä ja raskaimpia aikoja. Jokainen raskaus on erilainen, mutta fyysiset muutokset kehossa tapahtuvat väistämättä kaikille. Myös jokainen synnytys on erilainen ja sen seurauksena osa kokee valtavaa voimaantumisen tunnetta, osa taas suurta pettymystä omaan kehoon. Synnytystapa vaikuttaa siihen, miten synnytyksestä on mahdollista palautua. Toisille synnytys aiheuttaa arpia tai repeämiä, joiden paraneminen kestää hieman kauemmin, toisilla taas toipuminen on nopeaa. On selvää, että synnytyksen jälkeen keho tulee aina olemaan synnyttäneen naisen keho. Meillä on kuitenkin olemassa paljon tapoja vahvistaa omaa kehonkuvaa positiivisella tavalla ja tätä kautta edesauttaa äidin omaa jaksamista pikkulapsi arjessa.

Fyysiset muutokset kehossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Raskausaikana naisen keho muuttuu nopeassa ajassa paljon. Tulevan äidin paino nousee sikiön, kohdun ja istukan kasvaessa yhdeksän kuukauden aikana, joka muuttaa kehon painopistettä. Myös aivot joutuvat opettelemaan kehon ääriviivat uudelleen. Synnytyksen jälkeen keskivartalon ja lantionpohjan alue palautuu jokaisella omaan tahtiin, mutta aivoihin saattaa jäädä raskauden aikainen muistijärki omasta kehosta. Peiliin katsoessa oma keho saattaa tuntua vieraalta tai ”vääränlaiselta” olipa se fyysisesti minkä näköinen tahansa.

Synnytystapoja ovat alatiesynnytys tai sektio. Alatiesynnytyksessä voidaan tarvittaessa käyttää avustusta, joka vaikuttaa omalta osaltaan toipumiseen synnytyksestä, omaan kehonkuvaan sekä seksuaalisuuteen. Alatiesynnytyksessä emätin venyy jopa 340%, mutta useimmiten palautuu tästä venytyksestä hyvin. Episiotomia leikkaus emättimen alueella tai keisarinleikkaus alavatsan alueella aiheuttavat arpia, joista toipuminen kestää hieman pidempään. Arvista saattaa jäädä leikatun alueen tunnottomuutta tai muutoksia oman kehon hahmotukseen. Mahdollisista hermovaurioista toipumiseen voi mennä aikaa noin vuosi.  

”Ainakin ensimmäiset 15kk halu on loistanut poissaolollaan (imetän vielä), todella kauan alapää tuntui täysin tunnottomalta, onneksi tunto palasi vajaan vuoden synnytyksen jälkeen mutta ei se oikeastaan haluun vaikuttanut. Todella rankkaa kun se, ainakin meillä, vaikuttaa vaan parisuhteen synnyttävään osapuoleen.”

Munasarjojen estrogeenineritys on vähäistä vaihdevuosissa, synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana. Estrogeenin puutteesta johtuva limakalvojen kuivuus aiheuttaa kiihottumisongelmia ja yhdyntäkipuja. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede)

Psyykkiset muutokset raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Haluttomuus on yleisin naisilla esiintyvä seksuaalisuuteen liittyvä ongelma. Nykykäsityksen mukaan haluttomuushäiriö johtuu siitä, että sammuttavia tekijöitä on liikaa ja sytyttäviä tekijöitä liian vähän tai ne ovat epätasapainossa. Seksuaalinen halu on hyvin monimutkainen kudelma, johon vaikuttavat psyykkiset, emotionaaliset, biologiset ja hormonaaliset tekijät. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede).

”Yllätyin kuinka väsynyt voin olla ja miten paljon kaipaan jatkuvasti omaa tilaa ja aikaa. Torjun kumppanin herkästi vain siitä syystä, että joku on ollut jo taukoamatta iholla. Kaipaan tunnetta, että joku ei ”roiku” tai tarvitse koko ajan.”

”Seksi ei kiinnostanut juuri lainkaan, koska olin niin väsynyt ja ”likainen” ja ahdistunut peikko. Miehen kosketus tuntui enemmänkin kuristavalta kuin lempeältä. Tämä oli omassa päässäni, ja liittyi yksinkertaisesti siihen, että lapsi oli jo koko ajan kiinni minussa enkä saanut olla rauhassa, kun sitten mieskin hiplaili ja kosketteli aina kun ehti.”

Osa vastaajista koki oman kehonkuvan jääneen negatiiviseksi raskauskilojen myötä ja oma keho koettiin epäseksikkäänä, joka vähensi seksuaalista halukkuutta.

Yksi vastaajista nosti esiin hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksen haluttomuuden tunteeseen synnytyksen jälkeen. Muuten kehon tuottamat omat hormonit nähtiin positiivisesti hyvänolon tunnetta lisäävänä.

”Halut kasvoivat odotusaikana! Vauvaa kantava keho tuntui ihanalta ihmeeltä. Läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini taisi olla se olotila mihin keho ja mieli halusivat hakeutua.”

Seksuaalielämän laatu raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Muutoksia omassa seksuaalisuudessa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen positiivisempaan suuntaan koki kymmenen vastaajaa ja muutoksia negatiiviseen suuntaan tai ei yllättyneitä olivat 13 vastaajista.

Osa koki raskauden ja synnytyksen muuttaneen omaa minäkuvaa, joka ei tullutkaan enää puolison puolelta kohdatuksi tarpeellisella tavalla.

”Halut omaa kumppania kohtaan vähenivät, siihen liittyi se etten kokenut tulevani kohdatuksi niissä elämän tarpeissa joita siinä kohtaa koin. Kumppani oli jäänyt vanhaan minään eikä osannut mukautua uuteen elämäntilanteeseen. Aloin kokea haluja henkilöitä kohtaan jotka näkivät mitä tarvitsin.”

Synnytyksen jälkeen muutoksia koettiin mm. yhdyntäasennoissa ja niiden suhteen muuttunut keho vaikutti asentojen mielekkyyteen. Suurin osa yllättyi miten paljon väsymys vaikutti haluihin ja niiden vähenemiseen. Seksiä harrastettiin pikkulapsiarjessa määrällisesti vähemmän ja sille ei myöskään koettu löytyvän tarpeeksi aikaa. Osa vastaajista kuvaili keskittyvänsä ensisijaisesti vauvaan ja omat halut ja tarpeet sivuutettiin herkimmin.

Seksuaalielämä koettiin raskauden ja synnytyksen jälkeen hyväksi niissä parisuhteissa, joissa seksistä pystyttiin puhumaan ja oli kokemus, että kumppani ei painosta ja ymmärtää tilanteen. Oli myös tilanteita, joissa oma seksuaalisuus oli selvästi muuttunut, mutta muutosten puheeksi ottaminen puolison kanssa pelotti, jolloin tuntui helpommalta tyytyä tilanteeseen.

Seksuaalinen halukkuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen

Kyselyyn vastanneista 12 oli kokenut seksuaalisen halukkuuden vähentyneen tai loppuneen kokonaan raskausaikana ja 14 vastaajista koki lisääntynyttä halukkuutta tai seksuaalisen halun säilyneen samalla tasolla kuin ennen raskautta.

”Raskausaika ei ole ollut itselleni koskaan nautinnollista. Koin kehoani kohtaan inhoa ja lähes kaikki seksuaaliset halut kaikkosivat, ensin alkuraskauden pahoinvoinnin vuoksi ja loppuraskaudessa keho tuntui täysin jonkun muun vartalolta. Seksiä oli harvoin, mutta en muista nauttineena siitä juurikaan itse.”

”Raskausaikana halut ovat nousseet moninkertaisesti. Etenkin rv 20-30 välillä, mutta muutenkin. Joka raskaudessa, mutta erityisesti kahdessa viimeisessä.”

Muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa taas synnytyksen jälkeen vastaajista ainoastaan seitsemän koki muuttuneen positiivisemmaksi ja 20 koki muutoksia negatiiseen suuntaan. Suurin yksittäinen halukkuuden vähenemiseen vaikuttanut tekijä oli vastausten perusteella väsymys. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli heitä, joiden esikoisen syntymästä oli aikaa alle 6-vuotta ja 37 % vastanneista kertoi ensimmäisestä synnytyksestä kuluneen yli 6-vuotta.

”Nautinnon kokemus, orgasmiherkkyys parani huomattavasti.”

”Yllättäen puolison halukkuus ei palannut, puolisen vuotta kului ennen kuin asia alkoi hiljalleen korjaantua.”

Kommunikaatio parisuhteessa pikkulapsiaikana

Suurten elämänmuutosten aikana kommunikoinnin tärkeys nousee merkitsevään rooliin parisuhteessa. Vaikka seksi hetkellisesti vähenisi, voi läheisyys säilyä mikäli yhteys ja kommunikointi kumppanin kanssa onnistuvat. Vastaajilta kysyttiin kuinka hyvin he kokivat pystyneensä kommunikoimaan kumppanin kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Vastaajista kymmenen koki pystyneensä kommunikoimaan hyvin ja 17 koki haasteita kommunikoinnissa.

”Suhteellisen hyvin mutta kuitenkin pelottaa että loukkaisin jos kertoisin miten oikeasti tunnen.”

”Miehelleni on hankalampi puhua näistä asioista. Hänellä jaksaminen vaikuttaa lipidoon. Vähemmän puhutaan miehistä ja heidän seksuaalimuutoksista näissä asioissa.”

Seksuaalineuvojalla/terapeutilla oli vastanneista yksin tai yhdessä käynyt vain neljä. Vastaajista 23 ei ollut käynyt keskustelemassa seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kolmannen osapuolen luona.

”En ole. Ei ole itse asiassa koskaan käynyt mielessä, kun ei ole sellaisia ongelmia, jotka toisi ulkoisen avun mieleen. Tai sellaisia, jotka itse kokisi ongelmiksi, joita ei saa itse ratkottua. Tämä kysymys herättikin mielenkiinnon; voisiko seksuaalineuvonnasta hyötyä myös vaikka ei olisi isoja ongelmia? Jos, miten? :)”

LOPUKSI

Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika aiheuttivat muutoksia seksuaalisuudessa suurimmalla osalla vastaajista. Raskausaikana osalla vastaajista oma seksuaalinen halukkuus saattoi nousta hurjasti ja taas synnytyksen jälkeen romahtaa lähes nolliin. Muutoksiin osattiin varautua huonosti. Vastausten perusteella jäi sellainen vaikutelma, että kehossa ja mielessä tapahtuvat muutokset saattoivat aiheuttaa haluttomuutta jotka helposti ”jäivät päälle”. Seksuaalinen haluttomuus näkyi vastauksissa, mutta ei pelkästään synnyttäneillä äideillä, vaan useassa vastauksessa näkyi että muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa esiintyy myös miespuolisilla kumppaneilla. Haluttomuuteen tyydyttiin helposti ja sen ajateltiin johtuvan väsymyksestä ja kuormittavasta elämäntilanteesta. Kommunikointi kumppanin kanssa nousi tärkeään rooliin erityisesti niissä vastauksissa, joissa parisuhde koettiin edelleen toimivaksi. Usealle vastaajista ei ollut tullut mieleen, että seksuaalineuvonnasta tai –terapiasta voisi olla apua muutosten keskellä.

Raskaana olevaa äitiä voisi mielestäni tukea seksuaalisuuden toteuttamisessa antamalla tietoa siitä, ettei seksi ole vaaraksi vauvalle. Seksin näkeminen laajasti muutenkin kuin penetraationa saattaisi lisätä parisuhteen läheisyyttä ja nautintoa silloinkin kun vaikkapa synnytyksestä on kulunut aikaa vain vähän tai emättimen ja lantion alueella on arpikudosta, joka estää yhdynnät. Erilaisten seksuaalisten tarpeiden muutokset ja niistä kommunikointi kumppanin/kumppaneiden kanssa auttaisi varmasti perheellisiä kohti nautinnollisempaa seksuaalielämää. Vastauksista jäi tunne, että ulkopuolisen kolmannen osapuolen tuki keskustelussa saattaisi madaltaa kynnystä tuoda omia haluja ja tarpeita esille kumppanille.

Haluttomuus tai halujen eriparisuus on yleinen syy hakeutua seksuaalineuvojan tai – terapeutin vastaanotolle. Tieto erilaisten kiihottumiseen liittyvien fysiologisten tai psyykkisen häiriöiden taustalla voisi auttaa ymmärtämään haluttomuuden taustalla olevia syitä.

Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kohtaamiseen terveydenhuollossa tulisi kuulua seksuaalisuuteen liittyvien aiheiden puheeksi ottaminen. Seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaaliterveyden kannalta on merkittävä ongelma, että suuri osa naisista ei saa rakastelusta läheskään yhtä paljon nautintoa kuin miehet. Äidin seksuaalisen halukkuuden vähyyteen sekä kiihottumishäiriöiden hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota pikkulapsi aikana, jotta seksuaalisen nautinnon puute ei jää päälle liian suuren psyykkisen kokonaiskuormituksen tai fyysisten oireiden vuoksi. Lapsiperheitä ja vanhempien jaksamista tulisi tukea paremmin, jotta seksuaaliset halut ja tarpeet voitaisiin valjastaa arjen voimavaraksi kuormittavassakin elämäntilanteessa. Seksuaalineuvonta ja –terapia palvelut tulisi tehdä näkyvämmäksi osaksi hoitoketjua raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, jotta saavutettaisiin parempi kommunikaatio kumppanin/kumppaneiden kanssa ja tätä kautta parempi seksuaalielämä.

Terhi Antikainen, Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti (AMK), Seksuaalineuvoja

SUHK Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen ja Virve Tavia Kampin toimipisteessä sekä Terhi Antikainen Niittykummun toimipisteessä. Varaa aika seksuaalineuvontaan.

LÄHTEET

Raskaus, synnytys ja seksuaaliset muutokset –kysely. T. Antikainen; Avoin teemahaastattelu Google Forms alustalla ajalla 31.8.-11.9.2022.

Seksuaalilääketiede; P. Brusila, K. Kero, J.Piha, M. Räsänen. Duodecim 2020.

Lantionpohjan fysioterapia; J. Heiskanen, V. Jernfors, A. Parantainen. VK-Kustannus 2020.

Pitkittynyt kipu ja hermoston säätely osana naisten fysioterapiaa –koulutus; Fysioterapeutti Sini Nupponen. SUHK Mama 17.9.2022.

Synnytysvauriot ja niiden vaikutus lantionpohjan toimintaan –luento; Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi. Suomen äitiysfysioterapeutit ry 3.10.2022.

”Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus?” Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa; Minna Reinholm. Perheverkko väestöliitto 1999.

Tutkimus sektioarven vaikutuksesta seksin aloittamiseen synnytyksen jälkeen; https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/1471-0528.17262.

Tyypillisesti menopaussi viittaa ajankohtaan, jolloin kuukautiset jäävät pysyvästi pois, tavallisesti 45-55 vuoden iässä. Kannattaako vaihdevuosista siis kiinnostua vasta viisikymppisenä? Lyhyt vastaus: eihän toki. Jo ennen kuukautisten poisjäämistä kehossa tapahtuu muutoksia: munasarjojen toiminta heikkenee, ovulaatiot, estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee. Nämä hormonaaliset muutokset (yhdessä muun elämän kuormituksen kanssa) saattavat aiheuttaa vaihdevuosioireita. Vaihdevuodet (lääketieteellisesti klimakterium) on vuosia kestävä ajanjakso ennen menopaussia. Menopaussia edeltävää aikaa voidaan kutsua myös premenopaussiksi. Premenopaussioireita voi esiintyä jo alle 40-vuotiaana. Koska kehollisia muutoksia alkaa tapahtua useimmilla neljänkympin kieppeillä – joskus aiemminkin – omasta hyvinvoinnistaan kannattaa kiinnostua jo ennen kuukautisten poisjäämistä. Nykynainen viettää menopaussin jälkeisessä tilassa noin kolmanneksen elämästään (kymmeniä vuosia).

Tunnistatko vaihdevuosi- tai premenopaussioireet?

Kuumista aalloista ja mielialanvaihteluista vitsailu saattaa olla monille ainoa kosketuspinta vaihdevuosiin. Usein nämä muutosten vuodet nähdään negatiivisena elämänvaiheena, johon liittyy paljon väärinkäsityksiä. Erään tutkimuksen mukaan erilaisia vaihdevuosioireita voidaan nimetä yli 40, vaikka suurimmalle osalle näistä tuttuja ovat vain kuumat aallot, mielialan vaihtelu ja ”aivosumu”. Seuraavasta listasta löydät ison kirjon erilaisia oireita, joiden esiintyvyys on yksilöllistä:

• ahdistuneisuus
• aivosumu
• akne
• hengitysvaikeudet
• rintojen koon muuttuminen
• rintojen arkuus
• seksuaalisen halun muutokset
• sydämen tykytykset
• ihomuutokset
• päänsärky ja migreeni
• palelu
• suun tai silmien kuivuus
• mielialan lasku, masennus
• haju- ja makuaistin muutokset
• ärtyneisyys
• keskittymisvaikeudet
• itseluottamuksen puute ja itsetunto-ongelmat
• pahoinvointi ja ruuansulatusongelmat
• toistuvat virtsatietulehdukset
• virtsankarkailu
• turvotus
• kehon ominaistuoksun muutokset
• muutokset kuukautiskierrossa: epäsäännöllisyys, runsaammat tai niukemmat vuodot, tiputteluvuoto
• pahenevat PMS-oireet
• paniikkihäiriö
• hikoilu ja kuumat aallot
• painonnousu muuttuneen aineenvaihdunnan myötä
• mielialan vaihtelu
• väsymys
• muistihäiriöt
• unihäiriöt
• limakalvojen kuivuminen
• hiusten ja ihon oheneminen
• lihas- ja nivelsäryt
• lantionpohjan oireet
• seksuaaliseen toimintakykyyn liittyvät oireet (esim. haluttomuus)

Miten fysioterapeutti voi olla avuksi premenopaussin ja vaihdevuosien aikana?

Premenopaussin ja vaihdevuosien aikana liikunta ja aktiivisena pysyminen lievittävät tutkitusti vaihdevuosioireita. Menopaussia edeltävällä ajalla on kauaskantoisia vaikutuksia myös tulevaan. Estrogeeni suojaa sekä sydäntä että luustoa, mutta tämä suojavaikutus häviää estrogeenin tuotannon vähenemisen myötä. Vaihdevuosien myötä luuntiheys pienenee ja kolesterolitasoissa tapahtuu muutoksia. Jo ennen menopaussia kannattaa liikkua siten, että se vahvistaa luustoa, kasvattaa tai pitää yllä lihasmassaa ja -voimia sekä tukee sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Näin kehosi on valmiimpi hormonaalisiin muutoksiin ja voit ehkäistä osteoporoosia, sarkopeniaa (lihaskatoa) sekä pienentää sydänsairauksien riskiä. Naisten terveyteen erikoistuneet fysioterapeutit osaavat kannustaa ja tukea sopivien liikuntamuotojen löytämisessä sekä huomioida sinut yksilöllisesti. Jotta saisit liikunnan terveyshyödyt ja voisit nauttia siitä ilman lantionpohjan oireita, kannattaa suunnata lantionpohjan toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin luokse jo ennen kuin oireita ilmenee. Liikunnan välttäminen ei ole hyvää lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitoa (lue lisää viimeisestä kappaleesta). Fysioterapiasta voit saada apua myös psyykkisiin oireisiin kuten ahdistukseen, ylivireyteen, mielialaoireisiin ja stressinhallintaan. 

Muista huolehtia suolistostasi!

Ummetus ja ulostusvaikeudet vaikuttavat monella tapaa erityisesti naisen terveyteen. Hormonit poistuvat kehostamme ulosteen mukana, mikä jo sinällään on hyvä syy varmistaa, että suolisto toimii säännöllisesti eikä kakkaaminen ole hankalaa. Toinen tärkeä syy huolehtia ruuansulatuksen toiminnasta on lantionpohja: ponnistelu vessakäyntien yhteydessä kuormittaa lantionpohjaa ja lisää gynekologisten laskeumien riskiä. Ummetusta voi hoitaa mm. kasvispainotteisella ruokavaliolla, juomalla riittävästi vettä sekä liikkumalla. Jälleen yksi hyvä syy huolehtia siitä, että liikunta on mahdollista! Fysioterapiassa voidaan käydä läpi tarkemmin ummetuksen hoitokeinoja.

Entä jos lantionpohja oireilee ja virtsan pidättäminen tuntuu vaikealta? 

Usein karkailuoireiden helpottamiseksi saatetaan vähentää nesteiden juomista JA vähentää liikuntaa, koska pelätään pissan lirahtavan. Lopputuloksena on virtsan väkevöityminen, mikä saattaa ärsyttää virtsarakkoa ja rakon sulkijalihaksistoa. Samanaikaisesti estrogeenin vähentymisen myötä rakkoa tukevien rakenteiden ja lihasten elastisuus vähenee ja virtsaputken suun tuki heikkenee. Ohentuneet limakalvot ja kuivuus voivat myös ärsyttää virtsaputkea. Yhtälö voi tuntua mahdottomalta, mutta apua on saatavilla. Lantionpohjan fysioterapiassa saat yksilöllisen arvion ja ohjausta ”kädestä pitäen” esimerkiksi lantionpohjan vahvistamiseen ja rentouttamiseen sekä seksuaaliterveyteen. Lantionpohjan fysioterapia on paljon muutakin kuin pimppijumppaa: huomioimme aina koko kehon ja mielen eli kaikki ne tekijät, jotka lantionpohjan toimintaan vaikuttavat.

Lämpimästi tervetuloa naisten fysioterapeuttien vastaanotolle SUHK Mamaan! Autamme mielellämme, jos jokin menopaussiin liittyvä asia jäi mietityttämään. Tarvittaessa ohjaamme sinut eteenpäin, jos fysioterapian lisäksi muut hoitokeinot ovat aiheellisia.

Lähteet: Terveyskirjasto, The Gen M Invisible Report (https://gen-m.com/insight), www.sydan.fi

Heli Harsunen, Fysioterapeutti (AMK)

Äitiysfysioterapia

Lantionpohjan fysioterapia

Urheilufysioterapia

Pregnancy & Postpartum Athleticism Coach

Instagram: fysioheli, suhkmama

Facebook: Fysioterapeutti Heli Harsunen

Bakteerivaginoosi eli BV on emättimen bakteeritasapainon häiriö joka on yhtä tavallinen vaiva kuin hiivatulehdus, johon se usein sekoitetaan. Oiretta esiintyy eniten puberteetti iän ja vaihdevuosien välissä olevilla, mutta sen voi saada kaiken ikäiset. Kyseessä on kehon oman bakteerikannan muutos, joka aiheuttaa tulehduksen. Bakteerivaginoosia aletaan epäillä usein epänormaalin tuoksun perusteella, mutta se voi olla myös oireeton. Normaalin valkovuodon kuuluukin tuoksua happamalta ja silloin kun emättimen pH on noin 3,8-4, se kertoo emättimen hyvinvoinnista. pHn liikkuessa emäksisempään suuntaan, voi se olla merkki jonkinasteisesta tulehduksesta emättimen alueella. Emättimen luonnollinen pH voi häiriintyä esimerkiksi antibiootti lääkityksen, kuukautisten tai s3ksin seurauksena. Bakteerivaginoosin oireita voivat olla..  Runsas valkovuoto.   Pahan hajuinen valkovuoto.  Poikkeavan värinen valkovuoto.  Lievää kutinaa ja kirvelyä voi myös esiintyä. Itsehoitona oireisiin…  Pelkkä vesipesu, ei turhaa suihkuttelua eikä jatkuvaa pesemistä!  Ilmakylvyt.  Neutraali tuoksuton öljy (esim.babyoil) emättimen limakalvoille ennen suihkua suojaamaan ja hoitamaan limakalvoja.  Apteekista ilman reseptiä saatavat maitohappo valmisteet tai C-vitamiinia (askorbiinihappoa) sisältävät emätinkapselit lieviin oireisiin tasoittamaan emättimen pH:ta. Joskus saatetaan tarvita reseptillä saatavaa paikallisantibioottia! Lääkehoito kestää yleensä noin viikon. Mikäli epäilet ovatko oireet hiivatulehdusta vai bakteerivaginoosia on aina hyvä idea piipahtaa gynekologin vastaanotolla tarkistuttamassa asia, jotta et hoida turhaan väärää vaivaa väärillä hoitokeinoilla  Bakteerivaginoosille altistavia tekijöitä voivat olla…  Useat seksikumppanit. Kuparikierukan käyttö. Tupakointi. Liiallinen alapääpesu tai saippuan käyttö. Lantionpohjan fysioterapiassa ei ole tarvetta jännittää oman emättimen hajua. Keskitymme vastaanotolla toiminnallisuuden tutkimiseen ja ohjaamme tarvittaessa jatkohoitoon näissä muissa asioissa! #bakteerivaginoosi #lantionpohja #lantionpohjanfysioterapia #intiimihygienia #loveyourpelvicfloor #vaginalove #emättimenph #purelove

Seksuaaliterveys on osa ihmisen perusterveyttä ja seksuaaliterveyden edistäminen perustasolla kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, myös fysioterapeuteille. Seksuaaliterveyttä voidaan edistää erilaisin apuvälinen, joko omatoimisesti harjoitellen, ohjatusti vastaanotolla tai yhdessä kumppanin/kumppaneiden kanssa.

Kipu lantionpohjan alueella voi estää toisinaan yhdyntäseksin, mutta jättää vaihtoehtoja paljon muille tavoille nauttia seksistä. Diagnoosin saaminen mm. Endometrioosi tai Vulvodynia potilailla saattaa kestää perusterveydenhuollossa vuosia. Moni kokeekin saavansa avun jo siitä, kun vastaanotolla kohtaa ammattilaisen, joka ei vähättele asiakkaan kipua. Seksuaaliterveys on hyvin henkilökohtainen asia ja terveyden edistyminen arjessa voi alkaa, kun löytyy turvallinen ja luotettava ihminen, joka kuuntelee, ymmärtää ja kannustaa. Tärkeää on fysioterapeutin kuunteleva työote.

Erilaiset apuvälineet avuksi! Toinen tykkää värinästä, toinen imusta. Millaisia apuvälineitä voisi käyttää kohti itselle sopivaa stimulaatiota ja kiihottumista? Parhaiten itselleen sopivan lelun löytää tietysti kokeilemalla! Erilaiset seksuaalisen nautinnon avuksi käytettävät välineet sopivat niin sooloseksiin kuin yhdyntään kumppanin tai kumppaneiden kanssa.  

Jokaisella meistä on omanlaisensa motiivi käyttää apuvälineitä. Seksuaaliterveyden edistämisessä tarve voi olla vaikkapa tunnon ja verenkierron palauttaminen lantionpohjan alueelle synnytyksen jälkeen tai ihan vain seksuaalisen nautinnon saavuttaminen klitoriksen kiihottamisen kautta. Ostohetkeen liittyy kuitenkin usein vielä paljon tunteita häpeää ja jännitystä, jonka vuoksi meillä on onneksi paljon vaihtoehtoja shoppailun toteuttamiseen! Seksivälineitä myyvät tänä päivänä monet yritykset, mm. Prisma! Lisää verkkokauppoja voit selata vaikkapa https://kaalimato.com/ ja https://www.sinful.fi/ sivustoilta. Ja mikäli haluat hypistellä tuotteita paikan päällä tai kysellä tuotteista lisää vanha kunnon kivijalkakauppa Keltainen Ruusu sijaistee aivan Helsingin ydinkeskustassa.

Seksuaalineuvonta palvelun löydät SUHK Mamalta Kampin toimipisteestä, jossa esimerkiksi seksilelujen kanssa sinua neuvovat mielellään Sara ja Virve. Seksuaalineuvonta palvelustamme voit lukea lisää nettisivuiltamme!

Terhi Antikainen

Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti

Seksuaalineuvoja opiskelija

Vatsalihasten erkauma – Diastasis rectus abdominis esiintyy jokaisella odottavalla viimeisen raskauskolmanneksen aikana.

Linea alba on vatsalihasten kalvojänteiden yhteensulaumasta muodostunut valkoinen jännesauma. Siinä on useita eri suuntaan meneviä kerroksia, joiden kuormituskestävyys vaihtelee. Linea alba on joustava ja mukautuva rakenne, jonka leveys lisääntyy vauvan kasvaessa kohdussa ja joka useimmiten palautuu synnytyksen jälkeen.

Linea alban tehtävänä on välittää voimia vatsan seinämän sekä oikean ja vasemman vatsanpuoliskon välillä ja toimia tukikudoksena vatsan alueen rakenteille. Sen tulisi olla rakenteeltaan trampolinimaisen kimmoisa. Linea alban tehtävänä on jäntevöityä mm. vatsarutistuksessa ja säilyttää suorien vatsalihasten väli samankokoisena liikkeessä ja levossa. Jännesauman jäntevöityminen on toiminnallisuuden kannalta oleellisempaa kuin suorien vatsalihasten välinen rako.

Mikäli tukikudos ei toimi kunnolla, se voi aiheuttaa lantion kiertymistä liikkeessä kuten jalan nostossa selin tai seistessä. Tällöin liike saattaa tulla kompensaationa esimerkiksi kyljen kautta ja aiheuttaa kipua useaan kertaan toistuessa (kävely, juoksu).

Jännesauma tarvitsee kuormitusta palautuakseen raskauden aikaisesta venytyksestä.

SUHK Mamalta löydät mm. linea alban toimintaan erikoistuneiden äitiysfysioterapeuttien ohjaamat pienryhmät raskausaikaan sekä synnytyksen jälkeiseen liikuntaan. 

Odottavien- ja synnyttäneiden äitiysjooga 

Odottavien- ja synnyttäneiden äitiyspilates 

Odottavien- ja synnyttäneiden voima & kehonhuolto 

Lue lisää verkkokaupan tuntikuvauksista ja ilmoittaudu mukaan NYT! 

Seksuaalinen kiihottuminen on kehon tapa reagoida seksuaalisesti miellyttävään asiaan. Kiihottumisen tunne muodostuu aivoissa, mutta kehossa se tuntuu erilaisina reaktioina kuten emättimen limakalvojen kostumisena tai kihelmöintinä, tykytyksenä sekä kuumotuksena sukupuolielinten alueella. Seksuaalisella kiihottumisella on suuri merkitys nautinnon ja seksuaalisen mielihyvän näkökulmasta ja kiihottumiseen liittyviin pulmiin voidaan löytää apu toisinaan hyvin pienilläkin asioilla.

Suurin osa naisen kiihottumisenhäiriöistä johtuu riittämättömästä seksuaalisesta stimulaatiosta ja siihen liittyy usein seksuaalista haluttomuutta ja orgasmikyvyttömyyttä.

Naisen kiihottumishäiriöt voidaan jakaa karkeasti kolmeen, joko subjektiiviseen kiihottumisen häiriöön, genitaaliseen kiihottumisen häiriöön tai näiden yhdistelmään. Koska ihminen on bio-psyko-sosiaalinen olento, onkin syytä pohtia minkä osa-alueen suhteen mahdolliset orgasmi esteet nousevat. 

Kiihottuminen on normaalia ja sen kautta voi tutkiskella itselle miellyttäviä tapoja nostattaa seksuaalista halukkuutta. Kiihottuminen myös lisää seksuaalista nautintoa ja tekee seksistä miellyttävämpää.

Mikäli kiihottumista seuraa toiminta, se voi johtaa orgasmiin, josta puhuttiin edellisessä blogitekstissä! Fyysisiä esteitä orgasmin tieltä voidaan poistaa esimerkiksi käyttämällä liukasteita, vaihtamalla asentoa ja stimuloimalla klitorista enemmän. Psyykkisiä esteitä voidaan purkaa käymällä läpi esimerkiksi omaa seksuaalihistoriaa tai ympäristötekijöitä. Näitä voi pohtia yksin tai yhdessä seksuaalineuvojan vastaanotolla.

Kun fyysiset tekijät on otettu huomioon ja ympäristöstä on saatu mahdollisimman turvallinen, voi mielen valjastaa halulle ja sitä kautta kiihottumiselle. Kiihottumisen apuvälineenä voi käyttää erilaisia mielikuvia, fantasioita tai vaikkapa seksileluja. Näistä kuulet lisää seuraavassa postauksessa!

Terhi Antikainen

Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti

Seksuaalineuvoja opiskelija

Lähde: Seksuaalilääketiede; Duodecim 2020 & Hyväkysymys.fi/seksuaalisuus; Väestöliitto 2018.

Onko naisen kokema nautinto edelleen tabu? 

Orgasmit voivat olla yksi mahdollinen osa seksuaalista nautintoa, mutta seksin ei tarvitse olla orgasmikeskeistä. On hyvä muistaa, että nautinto ei siis ole yhtä kuin orgasmi, vaikka tänään pureudutaankin enemmän orgasmin maailmaan. 

Väestöliiton ylläpitämä Finsex.fi sivusto tallentaa tietoa FINSEX-tutkimushankkeesta, joka on tutkinut Suomalaisten seksuaalielämän muutoksia jo vuodesta 1971. Tutkimukset päivitetään säännöllisin väliajoin ja ne perehtyvät laajasti suomalaisten seksuaalielämän muutoksiin parisuhteesta aina seksuaaliongelmiin. 

FINSEX-tutkimus kertoo meille orgasmista seuraavaa..

”Seksuaalisen nautinnon kokemisen ja yhdyntöjen miellyttävyyden kannalta orgasmit ovat seksuaalielämän keskeisin asia. FINSEX-tutkimuksen tulokset osoittavat hyvin selvästi, että orgasmeja kokevat naiset tuntevat yhdyntänsä huomattavasti miellyttävämmiksi kuin naiset, jotka eivät koe orgasmia. Seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaaliterveyden kannalta on merkittävä ongelma, että suuri osa naisista ei saa rakastelusta läheskään yhtä paljon nautintoa kuin miehet. ”

 Lähde: finsex.fi

Mitä kehossa sitten tapahtuu fyysisesti ennen orgasmia?

Orgasmi voidaan määritellä seksuaalisen kiihottumisen huipentumaksi, johon liittyy muuttunut tajunnantila ja yleensä tahdosta riippumattomia rytmisiä lantionpohjan lihassupistuksia. Oleellisin elin naisen orgasmin saavuttamiseksi on klitoris ja sen stimulaatio on useimmille naisille tarpeellinen emätinyhdynnän aikana. Ennen orgasmia tarvitaan kiihottuminen, joka lähtee halusta. Halu taas syntyy tietenkin mielessä, joten mieli on syytä valjastaa käyttöön mikäli toiveena on seksuaalinen nautinto ja mahdollinen orgasmi.

Kiihottumisesta lisää kuulet seuraavassa postauksessa 

Terhi Antikainen,

Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti

Seksuaalineuvoja opiskelija

Lantionpohjan toimintahäiriöistä puhuttaessa tyypillisimmin tarkoitetaan virtsankarkailua tai laskeumaa. Etenkin virtsankarkailu on hyvinkin yleinen oire ja satunnaista virtsankarkailua kokee elämänsä aikana ainakin puolet naisista. Virtsankarkailua esiintyy myös miehillä. Laskeuma on karkailua harvinaisempi tilanne, mutta ikääntyessä myös laskeuman esiintyvyys kasvaa. Muita lantionpohjan toimintahäiriöitä voivat olla esim. kiputilat, rakon tyhjentymisvaikeudet, ulosteen- tai ilmankarkailu tai seksuaalitoimintoihin liittyvät haasteet.

Lantionpohjan toimintahäiriöt ovat tyypillisesti hyvin hoidettavissa, mutta ennaltaehkäisyn keinoin niiltä voitaisiin parhaassa tapauksessa välttyä kokonaan. Lantion alueen vaivat ovat yhä edelleen helposti häpeää aiheuttavia ja tästä syystä voi ennaltaehkäisykin tuntua kaukaiselta. Ennaltaehkäisystä puhutaan jo jonkin verran raskauden yhteydessä, mutta toimintahäiriöitä voidaan pyrkiä ehkäisemään myös muissa elämän tilanteissa.

Toimintahäiriöitä ennaltaehkäiseviä keinoja ovat mm. ruokavalio, ummetuksen ehkäisy tai hoito sekä vessakäyttäytyminen säännöllisten, kiireettömien käyntien muodossa. Myös lantionpohjan lihaksista huolehtiminen on osa ennaltaehkäisyä, oli se sitten ylijännittyneiden lihasten rentoutusta tai heikentyneiden lihasten ennakoivaa vahvistamista. Raskausaikana lantionpohjaharjoittelu on perusteltua synnytyksen jälkeisen virtsankarkailun ennaltaehkäisemiseksi. Kaikessa lantionpohjaharjoittelussa tulisi aina huomioida myös rentoutus!

Iida Viitanen, Fysioterapeutti SUHK Mama Kamppi

”Suomessa vuonna 2015 hyväksytty tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin, -ilmaisun ja kehon sukupuolitettujen piirteiden perusteella.

Lähde: Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo; Seta (2021)

Haluamme olla mukana tukemassa parhaillaan vietettävää Pride kuukautta! Viime viikolla aiheen parissa juhlittiin jo Manse Pridessa ja Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma järjestetään jälleen kahden vuoden tauon jälkeen juhannuksen jälkeisellä viikolla Helsingissä! 

 Tapahtuma juhlistaa sateenkaariyhteisöä ja yhdenvertaisuutta.

Vuoden 2022 teemana pride viikolla on ”Kohtaamisia” , jolla halutaan tuoda esiin Helsinki Pride -tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisen mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näiden kohtaamisten kautta.

Tapahtuman suojelijana tänä vuonna toimii Jenni Haukio. Mukana on myös valtava määrä yrityksiä ja pääyhteistyökumppani on @marimekko.

Pride-viikko järjestetään 27.6.–3.7.2022. Pride-viikko huipentuu kulkueeseen ja puistopiknikiin 2.7.2022.

SUHK Mama haluaa toivottaa kaikille upeiden kohtaamisten tähteistä pride viikkoa !

Virtsankarkailu on yksi yleisimmistä lantionpohjan toimintahäiriöistä, joka satunnaisesti koskee puolta kaikista naisista. Virtsankarkailusta voivat kärsiä kaiken ikäiset naiset, mutta säännöllisesti haittaa aiheuttava oire lisääntyy 40-60-vuotiaiden naisten keskuudessa erityisesti vaihdevuosien jälkeen.

Virtsankarkailuun liittyy myyttejä, joista SUHK Maman lantionpohjan fysioterapeutti Terhi Antikainen oli puhumassa mm. tämän kevään lapsimessuilla. Läheskään aina virtsankarkailun syynä ei ole pelkkä lantionpohjan lihasten heikko kunto. Lantionpohjan fysioterapia on oleellinen osa hoitoa ja kuntoutusta, kun pyritään selvittämään syitä virtsankarkailu oireen taustalla.

Kenellä virtsankarkailua esiintyy?

Virtsankarkailu on yleisempää naisilla kuin miehillä. Karkailua esiintyy ihan kaiken ikäisillä, jolloin karkailun taustalla oleva syy on usein eri.  Virtsankarkailua esiintyy erityisesti ikääntyvillä naisilla sekä raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen.

– Mistä virtsankarkailu johtuu?

Virtsankarkailu yleistyy naisilla iän myötä osittain samalla kun lihakset ja sidekudokset heikentyvät. Altistavia tekijöitä ovat mm. ylipaino, ummetus, krooninen yskä sekä runsas tupakointi. Raskaus ja synnytys ovat merkittäviä kohtia naisen elämässä, jolloin virtsankarkailua saattaa esiintyä joko hetkellisesti tai pahimmassa tapauksessa pysyvästi.
Lantionpohjan lihasten lisäksi suuri merkitys on vatsaontelon paineella ja sillä, miten lantionpohja kykenee tähän muuttuvaan paineeseen reagoimaan. Jos paine vatsaontelossa nousee äkillisesti ja lantionpohjan ei kykene reagoimaan tähän tarpeeksi nopeasti oireena on virtsan-, ulosteen- tai ilman karkaaminen.

– Mitä virtsankarkailun eri tyyppejä on olemassa?

Virtsankarkailu voidaan jakaa ponnistusvirtsankarkailuun ja pakkoinkontinenssiin tai sekamuotoiseen inkontinenssiin joka on näiden kahden yhdistelmä. Fysioterapiassa kiinnostaa aina, mikä inkontinenssityyppi on kyseessä, jotta virtsankarkailua voidaan lähteä hoitamaan oikein.

– Mitkä liikuntalajit altistavat virtsankarkailulle?

Virtsakarkailulle altistavat yleensä kovaa ponnistusta tai lantionpohjan rakenteita kuormittavat lajit kuten painonnosto, juoksu, kamppailulajit tai crossfit. Mutta myös voimakasta lonkkien ulkokiertoa ja hyppyjä vaativat lajit kuten voimistelu, taitoluistelu ja baletti.

– Miten lantionpohja fysioterapeutti tutkii oireet vastaanotolla?

Vastaanotolla haastattelu on yksi tärkeimmistä tutkimusmenetelmistä, jonka jälkeen tehdään yleensä lantionpohjan intrapalpaatio asiakkaan suostumuksella. Tässä selin ja seisten tehtävässä lantionpohjan lihasten sisätutkimuksessa arvioidaan lantionpohjan rakenteiden tilannetta sekä asiakkaan kykyä tunnistaa lantionpohjan toimintaa. Lisäksi arvioidaan lihaskireyttä tai heikkoutta, lihasten reagointikykyä sekä rentouttamista.
Lantionpohjan kanssa tutkitaan aina myös kehon muita rakenteita, kuten lihaskireyksiä ja asentoa yleensä.  Löydösten perusteella voidaan edetä kuntoutuksessa ja saada oireita hallintaan.

– Voiko lantionpohjan harjoittelua tehdä väärin?

Voi! Tällä hetkellä ehkä yleisin vastaanotolla näyttäytyvä ongelma on lantionpohjan lihasten ylijännittyneisyys. Jos lantionpohjan lihaksia supistaa pikkuisen koko vaunulenkin ajan, ei siellä pääse tapahtumaan oikeanlaista joustoa ja reagointia. Tai jos lantionpohjan supistuksia tehdään määrällisesti jo aivan liikaa eli useita kertoja päivässä, ollaan hyvin nopeasti ongelmissa. 
Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsankarkailun muodoissa. Olisikin erittäin mielenkiintoinen tietää, voidaanko varhaisen vaiheen lantionpohjan tunnistamisharjoitteilla ennaltaehkäistä ikääntymisen myötä esiintyvää virtsankarkailu oiretta!

– Mitä jos virtsankarkailu oiretta kuitenkin kaikesta huolimatta esiintyy?

Joskus oire voi olla hetkellinen ja ohimenevä sekä liittyä esimerkiksi meneillään olevaan elämäntilanteeseen. Tällöin suosittelemme aina vastaanotolla valitsemaan oireeseen oikealaisen suojan. Jos kyseessä on virtsankarkailu, kannattaa siihen valita inkontinenssisuoja joka on suunniteltu juuri tähän eikä tavallista pikkuhousunsuojaa. Oiretta ei kuitenkaan koskaan kannata vain hyväksyä, asenteella ”Vaipat housuun ja lenkille!” Tätä ennen kannattaa ainakin konsultoida osaavaa lantionpohjan fysioterapeuttia. Tarkoituksemme on toimia mahdollistajana myös liikunnan suhteen!

Terhi Antikainen,
Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeuttti, FAF personal trainer SUHK Mama Niittykumpu

Lähteet: Lantionpohjan fysioterapia; Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja tervydenhuollon ammttilaisille. VK-Kustannus 2020.

Terveyskirjasto.fi, Virtsankarkailu naisella, Duodecim 28.4.2021.