Vulvodynia on krooninen kiputila ulkosynnyttimissä, eli se on kestänyt vähintään kolmen kuukauden ajan. Kipu saattaa liittyä kosketukseen (kuten yhdyntään), mutta kipu voi olla myös kosketuksesta riippumatonta ja esiintyä ennakoimattomasti. Vulvodynia voi kestää muutaman kuukauden tai olla mukana läpi elämän. Kivut voivat myös palata oltuaan poissa.
Vulvodynia on alidiagnosoitu. Yksi syy tähän voi olla se, että sen etiologia eli syy tunnetaan edelleen huonosti. Joitakin altistavia tekijöitä on kuitenkin onnistuttu tunnistamaan. Näitä ovat esimerkiksi varhain aloitettu ja/tai pitkäkestoinen yhdistelmäehkäisyn käyttö sekä toistuvat paikalliset hiiva- ja bakteeritulehdukset.
Vulvodynialla on useita ilmenemismuotoja, jotka eroavat toisistaan lähinnä oireiden perusteella. Aina ei ole helppoa jaotella kipua tietyn alatyypin alle, ja siksi käytämme yksinkertaista jaottelua myös tässä kirjoituksesa. Kaksi yleisimmin esiintyvää vulvodynian muotoa ovat paikallinen vestibulodynia ja yleistynyt vulvodynia. Jälkimmäisessä kipualue on epätarkempi.
Vestibulodynia
Vestibulodyniassa oireet ovat selkeästi paikannettavissa kipupisteinä emättimen suuaukolle. Kipupisteet sijaitsevat emättimen ympärillä usein alhaalla kello viiden ja seitsemän kohdalla. Kipua voi esiintyä yhdessä tai useammassa pisteessä.
Tunnistettavia piirteitä vestibulodyniassa ovat muun muassa:
Emättimen suuaukko on kosketusarka – tuntohermoja on tavallista enemmän kuin oireettomille vulvallisilla.
Tampoonin tai kuukupin asettaminen on kivuliasta.
Penetraatiooon tai yhdyntään liittyvät kivut.
Limakalvot voivat olla kuivat ja arat.
Lantionpohjan lihakset saattavat olla ylijännittyneet tai jopa kouristella (vaginismi).
Kipu on äkillistä, ja sitä kuvaavat usein adjektiivit kuten polttava, terävä tai kirvelevä.
Yleistynyt vulvodynia
Tässä vulvodynian muodossa ei ole selkeitä kipualueita eikä kosketus provosoi kipua. Kipu on hermokipua, ja se voi tuntua epämääräisenä laajallakin alueella. Yhdynnät onnistuvat usein normaalisti. Kivulle tyypillistä on paheneminen iltaa kohti sekä kipeytyminen pitkään istumisen myötä. Kipu voi säteillä peräaukon alueelle, virtsateihin, pakaroihin, reisiin ja alaselkään.
Vulvodyniaan eli naisten sukuelinten kipuun on saatavilla apua.
Lantionpohjan fysioterapia – keskeinen hoitomuoto vulvodyniassa
Fysioterapiasta löytyy monia keinoja lievittämään vulvodynian oireita. Pelkkä vastaanotolla käyminen voi tuntua huojentavalta, kun löytää asiasta ymmärtävän ammattilaisen. Usein keskustelu aiheen ympärillä auttaa hahmottamaan omaa tilannetta paremmin. Hoitokeinoista kuuleminen rauhoittaa ja luo uskoa siihen, että tilanteeseen on olemassa apuja.
Hoitotoimet valitaan oireiden mukaisesti, ja niitä ovat usein jotkin seuraavista:
Desensitisaatio eli kipupisteiden siedätys. Kipupisteiden siedätyksessä kipualuetta totutetaan kosketukseen ja pyritään näin vähentämään kipuherkkyyttä. Tarkoituksena on samalla tuottaa uudenlaista viestiä myös aivoille siitä, ettei alueen kosketus ole aina yhtä kuin kipu. Peilin käyttöä suositellaan palautteen vahvistajana.
Emätintä ympäröivien lihasten venyttely esimerkiksi sormien tai dilataatiosauvan avulla.
Liikkuvuusharjoittelu lonkan ja lantion alueilla.
Erilaisten rentoutumiskeinojen opettelu.
Hengitysharjoitukset muun muassa osana riittävää paineiden vaihtelua vartalolla.
EMG eli biopalaute, jossa emättimeen asetettavan anturin avulla on mahdollista saada reaaliaikaista palautetta lantionpohjan lihasten rentoutus- ja jännitystilasta sekä sitä kautta oppia säätelemään lihasten jännitystä. Se kehittää kehotuntemusta ja vähentää niin fyysistä kuin psyykkistä jännitystä esimerkiksi penetraatiotilanteita kohtaan.
Sähkökipuhoito emättimen kautta on kivuton hoito, jossa hoitovirran voimakkuus säädetään asiakkaan tuntemusten mukaan.
Erilaisista seksitavoista keskusteleminen on myös tärkeä osa fysioterapiaa.
Moniammatillinen osaaminen on tärkeää vulvodynian hoidossa
SUHK Mamalta löydät lantionpohjan fysioterapian sekä seksuaalineuvonnan palvelut, joista tiedetään olevan apua vaivan hoidossa. Vulvodynian hoidossa pidämme tärkeänä, että asiakkaalla on kontakti myös lääkäriin. Mikäli asiakas kaipaa apua lääkärin valinnassa, on meillä antaa siihen vinkkejä.
Älä jää asian kanssa yksin – noin 15 % on kärsinyt jossain vaiheessa elämäänsä vulvodyniasta. Hoitamaton vulvodynia vaikuttaa monin tavoin elämänlaatuun ja seksuaalielämään.
Tekstin on kirjoittanut toista vuosikymmentä vulvodynia asiakkaita hoitanut lantionpohjan fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Sara Seppäläinen. Sara ottaa asiakkaita vastaan Kampin ja Espoonlahden toimipisteissä. Varaa aika.
Myös miehillä on lantionpohjan lihakset ja lantionpohjan toimintahäiriöitä, vaikka niistä harvemmin kuulee puhuttavan. Lantionpohjan lihasten tehtävä on kannatella lantion elimiä sekä miehillä virtsarakkoa ja peräsuolta. Lantionpohjan lihakset ovat tärkeä osa keskivartalon syvää tukea ja ne osallistuvat vatsaontelon paineen säätelyyn yhdessä pallean, vatsa- ja selkälihasten kanssa. Lantionpohjan lihakset säätelevät virtsan, ilman ja ulosteen ulospääsyä. Lantionpohjan lihasten hyvällä toiminnalla voidaan tukea myös seksuaalitoimintoja.
Toimiva lantionpohja on tärkeä osa hyvinvointia. Hyvinvoiva lantionpohja on kivuton ja vahva. Lantionpohjan toimintahäiriöillä on valtava merkitys henkilön elämään ja lantionpohjan fysioterapialla voidaan päästä toimintahäiriöistä eroon tai ainakin helpottaa oireita ja näin saada parannusta elämänlaatuun. Lantionpohjan lihaksistosta tulisi löytyä kaikkia voiman osa-alueita eli nopeusvoimaa, maksimivoimaa ja kestävyysvoimaa.
YLEISIMMÄT SYYT TULLA LANTIONPOHJAN FYSIOTERAPIAAN
Miesten yleisimmät lantionpohjan toimintahäiriöt ovat erilaiset kiputilat, rakon toiminnan häiriöt (kuten tyhjenemisvaikeudet ja virtsankarkailu) ja häiriöt seksuaalitoiminnoissa. Näihin kaikkiin voidaan vaikuttaa fysioterapian keinoin, kun se on yksilöllisesti suunniteltu ammattilaisen toimesta asiakasta kuunnellen.
KIPU JA YLIJÄNNITTYNYT LANTIONPOHJA
Kipuja ja ylijännittyneisyyttä lantionpohjan alueella esiintyy erityisesti nuoremmilla miehillä. Oireina voi olla kipu, kireyden tunne, seksuaalitoimintojen häiriöt, haasteet virtsaamisessa tai ulostamisessa. Kipua ilmenee usein välilihan, peräaukon, kivesten ja / tai peniksen alueella, mutta myös alavatsalla, pakaroiden ja reisien alueella. Kipu voi olla jatkuvaa tai sen voi yhdistää johonkin tiettyyn toimintoon tai tapahtumaan. Kivun laukaisevia tekijöitä voi olla esimerkiksi istuminen, virtsaaminen, stressi, erektio tai laukeaminen, ja raskaat urheilusuoritukset.
Kroonisesta eturauhasen tulehduksesta (CP) kärsii noin 14 prosenttia suomalaisista miehistä. Eturauhasen tulehdukset voidaan jakaa bakteeriperäisiin ja ei-bakteeriperäisiin. Bakteeriperäisen tulehduksen aiheuttajana on suoliston bakteeri tai sukupuolitauti, jolloin esiintyy kivun lisäksi on korkeaa kuumetta ja hoitona käytetään antibioottia. Ei-bakteeriperäisen tulehduksen aiheuttajana on usein stressi tai mekaaninen hankaus. Kroonisessa lantionpohjan kipuoireyhtymässä (CPPS) eli pitkittyneessä eturauhasen kivussa ei ole enää tulehdusta, vaikka tulehdus on voinut olla kivun aloittajana. Taustalta löytyy usein lantionpohjan lihasten kireyttä, mikä voi aiheuttaa säteilevää kipua myös muualle lantion, vatsan ja alaselän alueelle. Kipujen ilmaantuminen, kesto ja voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Osalla on oireita jatkuvasti, toisilla ne ilmaantuvat jaksoittain. Myös kipujen laukaisevat tekijät voivat vaihdella.
Jännittyneisyyttä lantionpohjassa voivat ylläpitää erilaiset kiputilat, vammat, stressi ja traumat. Jatkuva jännitystila heikentää lihasten tunnistamista ja saattaa ilmetä vaikeutta tiedostaa milloin lihasta jännitetään ja milloin rentoutetaan. Jatkuva jännitys saattaa heikentää verenkiertoa lihaksissa, jolloin lihakset alkavat aistimaan kipua eivätkä välttämättä pysty aktivoitumaan oikeassa järjestyksessä muiden lihasten kanssa. Kireydet voivat vaikuttaa aluksi vain pienellä alueella, paikallisesti, mutta pitkittyessään kireydet voivat alkaa vaikuttaa myös ympärillä oleviin rakenteisiin.
RAKON TOIMINNANHÄIRIÖT
Virtsankarkailua voi esiintyä kaiken ikäisillä, mutta yleisempää se on hieman vanhemmilla miehillä. Iän myötä yleistyvät myös eturauhasen vaivat. Eturauhanen on miesten sukurauhanen, ja se sijaitsee virtsarakon alapuolella. Virtsaputki kulkee virtsarakosta eturauhasen läpi, ja näin eturauhasen häiriöt voivat vaikuttaa myös virtsaamiseen. Kasvaessaan eturauhanen saattaa painaa virtsaputkea tai rakkoa ja näin vaikeuttaa rakon tyhjenemistä tai vaikuttaa virtsanpidätyskykyyn.
Eturauhasen liikakasvu on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö ja sen estämiseksi ei ole keinoja. 80 prosentilla yli 60-vuotiasta miehistä voidaan todeta eturauhasen liikakasvua, ja heistä noin 40 prosenttia kokee eturauhasen liikakasvun oireita. Oireita voivat olla:
Virtsaamisen aloittamisen vaikeus
Virtsasuihkun heikkeneminen ja rakon huono tyhjentyminen
Ponnistelun tarve virtsatessa
Virtsaamispakko
Tihentynyt virtsaamistarve ja yövirtsaisuus
Virtsankarkailu ja tiputtelu virtsauksen jälkeen
Jos oireet alkavat alle 50-vuotiaalla tai ne alkavat nopeasti tai esiintyy verivirtsaisuutta, on syytä hakeutua lääkäriin. Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Suomessa se todetaan vuosittain 5000 miehellä. Sairastuneiden keski-ikä diagnoosin hetkellä on 70 vuotta. Eturauhassyövän ensioireet ovat voivat olla samoja kuin eturauhasen liikakasvussa. Myös eturauhasen höyläys tai poisto vaikuttaa lantion anatomiaan, ja monella esiintyykin virtsankarkailua sekä seksuaalitoimintojen häiriöitä sen jälkeen.
HÄIRIÖT SEKSUAALITOIMINNOISSA
Haasteet seksuaalitoiminnoissa on myös syy hakeutua lantionpohjan fysioterapiaan. Lantionpohjan fysioterapialla voidaan auttaa muun muassa erektiohäiriöissä ja siemensyöksyn häiriöissä. Hyvä verenkierto lantionpohjan alueella ja lantionpohjan lihasten hyvä voimataso tukee erektiota. Myös hyvät elintavat ovat tärkeässä roolissa erektiohäiriöiden hoidossa. Lantionpohjan lihasten tahdonalaisella supistuksella voidaan vaikuttaa siemensyöksyn häiriöihin. Fysioterapiassa voidaan harjoitella lantionpohjan tahdonalaista supistusta, jonka asiakas voi viedä käytäntöön kotonaan.
Oli syy lantionpohjan kipu, rakon toimintahäiriöt, seksuaalitoiminnan häiriöt tai jokin muu lantionpohjan alueella esiintyvä haaste, on lantionpohjan fysioterapiasta varmasti hyötyä.
MITÄ LANTIONPOHJAN FYSIOTERAPIASSA TAPAHTUU?
Lantionpohjan fysioterapia alkaa kattavalla alkuhaastattelulla ja tutkimisella, jonka jälkeen yhdessä asiakkaan kanssa määritellään tavoitteet fysioterapialle. Fysioterapeuttinen tutkiminen voi pitää sisällään eri alkuasennoissa (seistessa, istuessa, makuuasennossa) tehtäviä eri liikkeitä ja niiden arvioimista. Lantionpohjan lihastoimintaa voidaan arvioida esimerkiksi EMG-laitteella tai palpoimalla eli käsin tunnustellen. Palpointi voi tapahtua sisäisesti peräaukon kautta tai ulkoisesti – tilanteen ja asiakkaan toiveiden mukaan. Kaikessa tutkimisessa huomioidaan asiakkaan toiveet eikä mitään tutkimistapaa tehdä, mikäli asiakas ei sitä halua. On mahdollista, että ensimmäisellä kerralla vasta keskustellaan eri tutkimisvaihtoehdoista, jos asia pohdituttaa enemmän.
Fysioterapian toteutus suunnitellaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan tavoitteisiin ja toiveisiin sopivaksi. Fysioterapia pitää aina sisällään ohjausta ja neuvontaa sekä terapeuttista harjoittelua. Lisäksi fysioterapiassa voidaan tehdä myös manuaalisia käsittelyjä esim. kivun lievityksenä, ja käyttää sähköä apuna lihasten aktivoimisessa, kivun hoidossa tai rakon ja suolen hoidossa. Asiakkaalle ohjataan tietenkin aina myös kotiharjoitteet. Jo yhdestä käynnistä voi olla merkittävää hyötyä, mutta usein tarvitaan useampi käynti. Hoitojakson pituus suunnitellaan aina asiakkaan kanssa yhdessä.
LANTIONPOHJAN LIHASTEN HARJOITTELU
Lantionpohjan lihasten harjoittelu ja sen annostelu on aina yksilöllistä eikä ole mitään kaikille sopivaa ohjetta. Lantionpohjan lihasten harjoittelu lähtee kuitenkin aina lihasten tunnistamisesta liikkeelle. Lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitteet voi tehdä eri alkuasennoissa. Yksi hyvä tapa voi olla esimerkiksi istua pyyherulla päällä. Pyyherulla saattaa helpottaa lantionpohjan lihasten aktivoinnin ja rentoutumisen tunnistamista. Supistuessaan lantionpohja kohoaa hieman ylöspäin, jolloin kontakti pyyherullaan kevenee ja taas rentoutuessaan lantionpohjan kontakti pyyherullaan laajenee.
Pyyherulla avuksi miesten lantionpohjan lihasten harjoitteluun.
Aloita näin:
Kääri pyyhe napakaksi rullaksi.
Aseta pyyhe tuolille ja istu pyyherullan päälle niin, että pyyherulla kulkee istuinkyhmyjen välistä.
Hae itsellesi ryhdikäs mutta rento asento. Tuo jalat eteen ja jalkapohjat alustaan.
Tunnustele alkuun missä lantionpohja ylipäätään on. Tee alkuun painonsiirtoja puolelta toiselle ja eteen-taakse suunnassa.
Apuna aktivoinnissa käytetään usein erilaisia ohjaussanoja, jotka auttavat hahmottamaan supistusta paremmin. Esimerkkejä näistä ohjaussanoista ovat:
Kuvittele, että katkaiset virtsasuihkun
Lyhennä penistä
Nosta peniksen tyveä
Nosta kiveksiä
Supista peräaukkoa
Tärkeää on saada lihassupistus aikaan koko lantionpohjassa. Tarkkaile, ettet lähde supistamaan pakaroita tai reisiä. Muista myös rentouttaa lantionpohja supistusten välissä. Tärkeää harjoittelussa on keskittyminen, sillä lantionpohjan harjoittelu ei todellakaan tapahdu kassajonossa tai liikennevaloissa. Harjoittelun tulisi toteutua eri asennoissa. Harjoittelu aloitetaan helpoimmasta asennosta, josta edetään haastavampiin asentoihin ja toiminnalliseen harjoitteluun.
Jos lantionpohjan lihasten tunnistamisharjoitteet eivät onnistu ja sinulla on lantionpohjan oireita, apua saat lantionpohjan fysioterapeutin vastaanotolta. Ensikäynnillä kartoitetaan sinun tilanteesi ja luodaan sinulle henkilökohtainen fysioterapiasuunnitelma parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kalenteroitu seksi, seksitreffit ja sopimusseksi. Nämä mainitakseni erilaisista nimistä, joita on muodostunut saman aiheen ympärille, kun puhutaan suunnittelusta seksin harrastamisesta. Ensi alkuun se saattaa kuulostaa tylsältä tehdä merkintä kalenteriin, mutta esimerkiksi pitkäaikaisessa suhteessa elävien kannalta se voi olla erittäin merkittävää tyydyttävän seksielämän ylläpitämiseksi.
Seksuaaliset vaikeudet ovat yleisiä sukupuolesta riippumatta, ja ne liittyvät erilaisiin henkisiin ja fyysisiin terveysongelmiin. Tässä tekstissä pitäydymme tällä kertaa henkisessä puolessa.
Voisiko suunnitelmallisuus sitten olla tae tyydyttävään seksielämään?
Ensireaktio on usein se, että sellaisesta seksin suunnittelusta menee kaikki ilo ja spontanius.
Suunnitelmallisuus on yksi tapa lisätä yhteistä aikaa seksin parissa perusasioiden kuten kommunikaation ollessa kunnossa.
Vaikka toiset vannoisivatkin sopimusseksin nimeen, ei se tarjoa toimivaa automaattista ratkaisua kaikissa suhteissa. Sopimusseksiä en lähtisi suosittelemaan esimerkiksi silloin, kun suhteessa on kommunikaatio vaikeuksia, tai jos minkäänlaista muuta huomiota ei fyysisin kosketuksin jaeta suhteessa, vaikka siihen toivetta olisikin.
Pohtikaa seuraavia kysymyksiä, kun mietitte voisiko sopimusseksi olla teidän juttunne:
Kuinka usein harrastatte spontaania seksiä?
Onko seksin määrä riittävä?
Miten kommunikoitte seksiin liittyen?
Koetteko saavanne huomiota kosketuksin arjen lomassa?
Suunnitelmallisuus virittää hetkeen
Ajatustyö ennen kalenteroitua hetkeä, ja vaikkapa viestittely kumppanin kanssa virittää kommunikaatiota aiheesta, ja laittaa panostamaan yhteiseen aikaan. Se mitä se konkreettisesti sisältää on täysin teidän sen hetkisiä tarpeita ja käsitystä seksistä palvelevaa; ajatuksia stimuloivan leffan katsomista yhdessä saman peiton alla tai jonkin uuden seksitavan kokeileminen yhdessä – kaikki tämä on teidän käsissänne.
Suunnitelmallisuus ja spontaanius ei sulje toisiaan pois seksin harrastamisessa.
On tärkeää muistaa myös se, että jos sinä kalenteroituna hetkenä ei itsestään saa irti sitä, mitä oli aikaisemmin ajatellut, niin aina on lupa kieltäytyä. Kieltäytyminen on tärkeä teko teille molemmille. Yhteiseen hetkeen osallistuminen vain toista miellyttääkseen, omissa rajoissaan venyen, voi pahimmillaan kääntyä alkuperäistä ajatusta vastaan.
Kalenterointi ei seiso spontaniuden tiellä
Ja hei, jos kalenteroitua seksiä on, niin se ei poista sitä, etteikö vaikka samana aamuna voisi olla jotain spontaaniakin seksiä! Säännöllinen ajan priorisointi ihmissuhteelle eri yhteyksissä vain lisää halua priorisoida toista, sekä luoda jaksamista ja kevyempää arkea kiireestä huolimatta.
Tärkeää on, että toisen huomioimista kosketuksin ja kohteliain elein tapahtuu teidän arkenne lomassa hetkeen sopivin annoksin ja tavoin jokapäiväisessä elämässä.
Kaiken taustalla on kommunikaatio
Myös tutkimusnäyttö puoltaa seksin suunnittelua. Psykologiset ominaisuudet vaikuttavan seksuaalisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen. Saksalaisyliopiston tutkimus tutki seksuaalisuuteen ja persoonallisuuteen liittyviä piirteitä yhdessä, arvioidakseen niiden merkitystä pariskuntien seksuaalisen toiminnan kannalta. The Journal of Sex Research -julkaisussa ilmestyneen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten kumppaneiden psykologiset piirteet vaikuttavat naisten ja miesten seksuaaliseen toimintaan. Tutkimukseen osallistui miltein 1000 paria.
Tunnollisuus
Persoonallisuuden piirteistä tilastollisesti merkittävä korrelaatio oli tunnollisten ihmisten ja paremman seksuaalisen tyytyväisyyden välillä. Tämä nousee esiin etenkin jos heterosuhteessa elävien parien mies omasi personallisuuden piirteenä tunnollisuuden.
Tunnollisilla ihmisillä oli vähemmän seksuaalisia ongelmia, kuten estoja tai kokemuksia tyytymättömyydestä. Tunnolliset ihmiset osoittavat useammin suunniteltua käytöstä kuin spontaaniutta, myös seksin suhteen. Tunnolliset ihmiset ovat tarkkoja sekä seksin määrän että sen laadun suhteen unohtamatta kumppanin yksilöllisiä haluja.
Edellä mainitut asiat edellyttävät, että teillä on mutkaton kommunikaatio keskustella muun muassa omista mieltymyksistänne ilman tuomitsemista. Kun olette tietoisia toistenne mieltymyksistä, niin teitä odottaa aina uusi yhteinen seikkailu.
Apua muun muassa kommunikoinnin, haluttomuuden ja halujen eriparisuuden parissa työskentelyyn elämän eri vaiheissa tarjoavat SUHK Maman seksuaalineuvojat Espoossa ja Helsingissä.
Ajatuksia sopimusseksistä teille jakaa,
Sara Seppäläinen – Äitiys – ja lantionpohjan fysioterapeutti, Seksuaalineuvoja, SUHK Mama Kamppi
Lantionpohjan alueella esiintyvä kipu voi olla koko kehoa lamaannuttavaa. Naisilla kipu voi alkaa kuukausittain toistuvana kuukautiskipuna jo nuorena. Kivun toistuessa usein, se voi kroonistua herkästi ja kipukynnys madaltua. Lantionpohjan kivun taustalla esiintyviä gynekologisia sairauksia taas voivat olla muun muassa endometrioosi, vulvodynia, vestibulodynia tai vaginismi sekä erilaiset suolistosairaudet (IBS). Yhdyntäkivun esiintyvyyden on raportoitu olevan eri tutkimusten mukaan 13-34% nuoremmissa ja 6,5-45% vanhemmissa asiakasryhmissä. Kivun aistiminen ja kokemus on aina kokonaisuus, jonka taustalla voi olla erilaisia biologisia ja lääketieteellisiä syitä, sekä yksilön psykologinen kokemus yhdistettynä sosiaalisiin tekijöihin.
Millaisia kipuoireita lantionpohjan alueella voi esiintyä?
Naisilla lantionpohjan läpi kulkevat peräaukko, virtsaputki ja emätin eli pelkästään jo anatominen rakenne lisää naisten alttiutta lantionpohjan toiminnan häiriöille. Ylijännittyneet lantionpohjan lihakset voivat johtaa lantionpohjan oireisiin, kuten virtsaamisen tai ulostamisen vaikeuteen sekä yhdyntäkipuihin. Virtsarakko tai suolisto voi olla vaikea tyhjentää, kun lantionpohja ei rentoudu wc käynnilläkään. Näillä kaikilla oireilla on merkittävä rooli jokapäiväisessä elämässä sekä arjen hyvinvoinnissa. Lantionpohjan lihasten jännittyneisyys voi johtaa siihen, että lantionpohja ei kykene reagoimaan muuttuvaan vatsaontelon paineeseen, jonka seuraksena esimerkiksi virtsa karkaa.
Seksuaaliterveys on tärkeä osa meidän jokaisen henkilökohtaista hyvinvointia. Lantionpohjan kipu ja pitkään jatkunut jännitystila voivat johtaa yhdyntäkipuun. Tällöin on tärkeää löytää keinoja tilanteen ratkaisemiseen sekä muita tapoja toteuttaa seksuaalisuutta kuin penetraatio. Yhdyntäkipu on voinut alkaa lantionpohjan ylijännityksen seuraksena tai toisin päin.
Ulkosynnyttimien alueella esiintyvä kipu voi olla polttelua, pistelyä, arkuutta, kuivuutta tai kutinaa. Kipu voi olla hyvin paikallista tai tuntua laaja-alaisesti muuallakin kehossa. Pitkittynyt tai usein toistuva kipu muuttaa usein hengitystä, jonka seurauksena rentouden tunnetta voi olla haastava saavuttaa. Yhdyntäkipua taas voi esiintyä emättimen aukolla tai sisäpuolella ja se voi tuntua joko yhdynnän alussa, keskivaiheilla tai jälkikäteen.
Lantionpohjan traumat
Varsinkin terveydenhuoltoalalla työskentelevien ammattilaisten on syytä pitää mielessä lantionpohjan alueen mahdolliset traumat tutkimusmenetelmää valittaessa. Lantionpohjan kivun taustalla voi joskus olla traumaattisia kokemuksia tai kaltoinkohtelua. Ammattilaisen tehtävä on kertoa millaisia tutkimusmenetelmiä meillä on käytössä tilanteen arvioimiseen ja usein voi olla niin, että ensimmäisellä vastaanottokäynnillä näistä menetelmistä annetaan asiakkaalle vain tietoa. Asiakkaalla on aina oikeus kieltäytyä lantionpohjan sisätutkimuksesta fysioterapeutin vastaanotolla.
Lantionpohjan kipuasiakkaan hoitopolku
Kroonisella lantionpohajn kivulla (chronic pelvic pain, CPP) tarkoitetaan yli kuuden kuukauden ajan navan alapuolella sijainnutta kipua. Kroonistuneen kivun hoidossa on otettava aina huomioon kokonaisuus ja hyödynnettävä moniammatillista osaamista.
Gynekologin on syytä poissulkea mm.tulehdukset, hormonitoiminnan häiriöt (esim. PCOS) sekä mahdolliset seksitaudit (sukupuolitaudit).
Seksuaalineuvonta ja -terapia palveluiden rooli on merkittävä traumaperäisen kivun hoidossa ja niitä voidaan käyttää apuna, kun käsitellään sosiaalisten suhteiden ja ympäristötekijöiden osuutta kivun ylläpidossa.
Lantionpohjan fysioterapeutti voi auttaa asiakasta lantionpohjan lihasten toiminnan häiriöissä esimerkiksi lihasten rentouden opettelussa, kivun syiden tunnistamisessa ja sitä kautta kivun ymmärtämisessä ja hallitsemisessa. Lantionpohjan fysioterapiavastaanotolla voidaan hyödyntää myös laiteavusteista hoitomuotoa eli sähköä joko ylijännityksen purkamiseen tai kivunlievitykseen lantionpohjan alueella. Kipuasiakkaan kohtaamisessa on oleellista ymmärtää kivun takana olevat moninaiset syyt ja olla vähättelemättä yksilön kokemaa kiputuntemusta.
Seksuaalisuus on osa meistä jokaista ja se muuttuu elämän aikana, mutta miten valmistautua muutoksiin omassa seksuaalisuudessa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen? Naisen elämässä suuria muutoksen hetkiä ovat murrosikä ja kuukautisten alkaminen, raskaus ja äidiksi tuleminen sekä vaihdevuodet. Jokaiseen näistä hetkistä yhdistyy voimakkaasti hormonaaliset muutokset kehossa, jotka osaltaan vaikuttavat seksuaalisuuteemme. Seksuaalisuus on jotain mitä olemme ja seksi on jotain mitä teemme.
SUHK Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Terhi tarkasteli seksuaalineuvoja opintojen lopputyössään raskauden aikaisia ja synnytyksen jälkeisiä muutoksia naisen seksuaalisuudessa sekä henkisten että fyysisten tekijöiden kautta (2022). Haastattelututkimuksen kautta kerättiin 27 anonyymia vastastausta aiheeseen liittyviin kysymyksiin jo tämän elämänvaiheen kokeneilta naisilta. Terhi syventyi aiheeseen äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeuttina, tulevana seksuaalineuvojana sekä kolmen lapsen äitinä. Hän toivoi työnsä avulla saamaan mahdollisuuden nostaa aihetta näkyvämmäksi terveydenhuollon vastaanottotyössä sekä muistuttaa puheeksi ottamisen tärkeydestä myös seksuaalisuuden osalta. Lisäksi toiveena oli työn avulla auttaa pohtimaan seksuaalisuutta myös sellaisina hetkinä, kun oma minuus kokee isoja muutoksia tai unohdamme omat tarpeemme kaiken kiireen keskellä.
Raskaus on osalle naisista elämän parhaimpia hetkiä ja toisille niitä synkimpiä ja raskaimpia aikoja. Jokainen raskaus on erilainen, mutta fyysiset muutokset kehossa tapahtuvat väistämättä kaikille. Myös jokainen synnytys on erilainen ja sen seurauksena osa kokee valtavaa voimaantumisen tunnetta, osa taas suurta pettymystä omaan kehoon. Synnytystapa vaikuttaa siihen, miten synnytyksestä on mahdollista palautua. Toisille synnytys aiheuttaa arpia tai repeämiä, joiden paraneminen kestää hieman kauemmin, toisilla taas toipuminen on nopeaa. On selvää, että synnytyksen jälkeen keho tulee aina olemaan synnyttäneen naisen keho. Meillä on kuitenkin olemassa paljon tapoja vahvistaa omaa kehonkuvaa positiivisella tavalla ja tätä kautta edesauttaa äidin omaa jaksamista pikkulapsi arjessa.
Fyysiset muutokset kehossa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Raskausaikana naisen keho muuttuu nopeassa ajassa paljon. Tulevan äidin paino nousee sikiön, kohdun ja istukan kasvaessa yhdeksän kuukauden aikana, joka muuttaa kehon painopistettä. Myös aivot joutuvat opettelemaan kehon ääriviivat uudelleen. Synnytyksen jälkeen keskivartalon ja lantionpohjan alue palautuu jokaisella omaan tahtiin, mutta aivoihin saattaa jäädä raskauden aikainen muistijärki omasta kehosta. Peiliin katsoessa oma keho saattaa tuntua vieraalta tai ”vääränlaiselta” olipa se fyysisesti minkä näköinen tahansa.
Synnytystapoja ovat alatiesynnytys tai sektio. Alatiesynnytyksessä voidaan tarvittaessa käyttää avustusta, joka vaikuttaa omalta osaltaan toipumiseen synnytyksestä, omaan kehonkuvaan sekä seksuaalisuuteen. Alatiesynnytyksessä emätin venyy jopa 340%, mutta useimmiten palautuu tästä venytyksestä hyvin. Episiotomia leikkaus emättimen alueella tai keisarinleikkaus alavatsan alueella aiheuttavat arpia, joista toipuminen kestää hieman pidempään. Arvista saattaa jäädä leikatun alueen tunnottomuutta tai muutoksia oman kehon hahmotukseen. Mahdollisista hermovaurioista toipumiseen voi mennä aikaa noin vuosi.
”Ainakin ensimmäiset 15kk halu on loistanut poissaolollaan (imetän vielä), todella kauan alapää tuntui täysin tunnottomalta, onneksi tunto palasi vajaan vuoden synnytyksen jälkeen mutta ei se oikeastaan haluun vaikuttanut. Todella rankkaa kun se, ainakin meillä, vaikuttaa vaan parisuhteen synnyttävään osapuoleen.”
Munasarjojen estrogeenineritys on vähäistä vaihdevuosissa, synnytyksen jälkeen ja imetyksen aikana. Estrogeenin puutteesta johtuva limakalvojen kuivuus aiheuttaa kiihottumisongelmia ja yhdyntäkipuja. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede)
Psyykkiset muutokset raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Haluttomuus on yleisin naisilla esiintyvä seksuaalisuuteen liittyvä ongelma. Nykykäsityksen mukaan haluttomuushäiriö johtuu siitä, että sammuttavia tekijöitä on liikaa ja sytyttäviä tekijöitä liian vähän tai ne ovat epätasapainossa. Seksuaalinen halu on hyvin monimutkainen kudelma, johon vaikuttavat psyykkiset, emotionaaliset, biologiset ja hormonaaliset tekijät. (L.Väisälä; Seksuaalilääketiede).
”Yllätyin kuinka väsynyt voin olla ja miten paljon kaipaan jatkuvasti omaa tilaa ja aikaa. Torjun kumppanin herkästi vain siitä syystä, että joku on ollut jo taukoamatta iholla. Kaipaan tunnetta, että joku ei ”roiku” tai tarvitse koko ajan.”
”Seksi ei kiinnostanut juuri lainkaan, koska olin niin väsynyt ja ”likainen” ja ahdistunut peikko. Miehen kosketus tuntui enemmänkin kuristavalta kuin lempeältä. Tämä oli omassa päässäni, ja liittyi yksinkertaisesti siihen, että lapsi oli jo koko ajan kiinni minussa enkä saanut olla rauhassa, kun sitten mieskin hiplaili ja kosketteli aina kun ehti.”
Osa vastaajista koki oman kehonkuvan jääneen negatiiviseksi raskauskilojen myötä ja oma keho koettiin epäseksikkäänä, joka vähensi seksuaalista halukkuutta.
Yksi vastaajista nosti esiin hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksen haluttomuuden tunteeseen synnytyksen jälkeen. Muuten kehon tuottamat omat hormonit nähtiin positiivisesti hyvänolon tunnetta lisäävänä.
”Halut kasvoivat odotusaikana! Vauvaa kantava keho tuntui ihanalta ihmeeltä. Läheisyyden ja seksin tuoma oksitosiini taisi olla se olotila mihin keho ja mieli halusivat hakeutua.”
Seksuaalielämän laatu raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Muutoksia omassa seksuaalisuudessa raskausaikana ja synnytyksen jälkeen positiivisempaan suuntaan koki kymmenen vastaajaa ja muutoksia negatiiviseen suuntaan tai ei yllättyneitä olivat 13 vastaajista.
Osa koki raskauden ja synnytyksen muuttaneen omaa minäkuvaa, joka ei tullutkaan enää puolison puolelta kohdatuksi tarpeellisella tavalla.
”Halut omaa kumppania kohtaan vähenivät, siihen liittyi se etten kokenut tulevani kohdatuksi niissä elämän tarpeissa joita siinä kohtaa koin. Kumppani oli jäänyt vanhaan minään eikä osannut mukautua uuteen elämäntilanteeseen. Aloin kokea haluja henkilöitä kohtaan jotka näkivät mitä tarvitsin.”
Synnytyksen jälkeen muutoksia koettiin mm. yhdyntäasennoissa ja niiden suhteen muuttunut keho vaikutti asentojen mielekkyyteen. Suurin osa yllättyi miten paljon väsymys vaikutti haluihin ja niiden vähenemiseen. Seksiä harrastettiin pikkulapsiarjessa määrällisesti vähemmän ja sille ei myöskään koettu löytyvän tarpeeksi aikaa. Osa vastaajista kuvaili keskittyvänsä ensisijaisesti vauvaan ja omat halut ja tarpeet sivuutettiin herkimmin.
Seksuaalielämä koettiin raskauden ja synnytyksen jälkeen hyväksi niissä parisuhteissa, joissa seksistä pystyttiin puhumaan ja oli kokemus, että kumppani ei painosta ja ymmärtää tilanteen. Oli myös tilanteita, joissa oma seksuaalisuus oli selvästi muuttunut, mutta muutosten puheeksi ottaminen puolison kanssa pelotti, jolloin tuntui helpommalta tyytyä tilanteeseen.
Seksuaalinen halukkuus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen
Kyselyyn vastanneista 12 oli kokenut seksuaalisen halukkuuden vähentyneen tai loppuneen kokonaan raskausaikana ja 14 vastaajista koki lisääntynyttä halukkuutta tai seksuaalisen halun säilyneen samalla tasolla kuin ennen raskautta.
”Raskausaika ei ole ollut itselleni koskaan nautinnollista. Koin kehoani kohtaan inhoa ja lähes kaikki seksuaaliset halut kaikkosivat, ensin alkuraskauden pahoinvoinnin vuoksi ja loppuraskaudessa keho tuntui täysin jonkun muun vartalolta. Seksiä oli harvoin, mutta en muista nauttineena siitä juurikaan itse.”
”Raskausaikana halut ovat nousseet moninkertaisesti. Etenkin rv 20-30 välillä, mutta muutenkin. Joka raskaudessa, mutta erityisesti kahdessa viimeisessä.”
Muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa taas synnytyksen jälkeen vastaajista ainoastaan seitsemän koki muuttuneen positiivisemmaksi ja 20 koki muutoksia negatiiseen suuntaan. Suurin yksittäinen halukkuuden vähenemiseen vaikuttanut tekijä oli vastausten perusteella väsymys. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli heitä, joiden esikoisen syntymästä oli aikaa alle 6-vuotta ja 37 % vastanneista kertoi ensimmäisestä synnytyksestä kuluneen yli 6-vuotta.
”Yllättäen puolison halukkuus ei palannut, puolisen vuotta kului ennen kuin asia alkoi hiljalleen korjaantua.”
Kommunikaatio parisuhteessa pikkulapsiaikana
Suurten elämänmuutosten aikana kommunikoinnin tärkeys nousee merkitsevään rooliin parisuhteessa. Vaikka seksi hetkellisesti vähenisi, voi läheisyys säilyä mikäli yhteys ja kommunikointi kumppanin kanssa onnistuvat. Vastaajilta kysyttiin kuinka hyvin he kokivat pystyneensä kommunikoimaan kumppanin kanssa seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Vastaajista kymmenen koki pystyneensä kommunikoimaan hyvin ja 17 koki haasteita kommunikoinnissa.
”Suhteellisen hyvin mutta kuitenkin pelottaa että loukkaisin jos kertoisin miten oikeasti tunnen.”
”Miehelleni on hankalampi puhua näistä asioista. Hänellä jaksaminen vaikuttaa lipidoon. Vähemmän puhutaan miehistä ja heidän seksuaalimuutoksista näissä asioissa.”
Seksuaalineuvojalla/terapeutilla oli vastanneista yksin tai yhdessä käynyt vain neljä. Vastaajista 23 ei ollut käynyt keskustelemassa seksuaalisuuteen liittyvistä kysymyksistä kolmannen osapuolen luona.
”En ole. Ei ole itse asiassa koskaan käynyt mielessä, kun ei ole sellaisia ongelmia, jotka toisi ulkoisen avun mieleen. Tai sellaisia, jotka itse kokisi ongelmiksi, joita ei saa itse ratkottua. Tämä kysymys herättikin mielenkiinnon; voisiko seksuaalineuvonnasta hyötyä myös vaikka ei olisi isoja ongelmia? Jos, miten? :)”
LOPUKSI
Raskaus ja synnytyksen jälkeinen aika aiheuttivat muutoksia seksuaalisuudessa suurimmalla osalla vastaajista. Raskausaikana osalla vastaajista oma seksuaalinen halukkuus saattoi nousta hurjasti ja taas synnytyksen jälkeen romahtaa lähes nolliin. Muutoksiin osattiin varautua huonosti. Vastausten perusteella jäi sellainen vaikutelma, että kehossa ja mielessä tapahtuvat muutokset saattoivat aiheuttaa haluttomuutta jotka helposti ”jäivät päälle”. Seksuaalinen haluttomuus näkyi vastauksissa, mutta ei pelkästään synnyttäneillä äideillä, vaan useassa vastauksessa näkyi että muutoksia seksuaalisessa halukkuudessa esiintyy myös miespuolisilla kumppaneilla. Haluttomuuteen tyydyttiin helposti ja sen ajateltiin johtuvan väsymyksestä ja kuormittavasta elämäntilanteesta. Kommunikointi kumppanin kanssa nousi tärkeään rooliin erityisesti niissä vastauksissa, joissa parisuhde koettiin edelleen toimivaksi. Usealle vastaajista ei ollut tullut mieleen, että seksuaalineuvonnasta tai –terapiasta voisi olla apua muutosten keskellä.
Raskaana olevaa äitiä voisi mielestäni tukea seksuaalisuuden toteuttamisessa antamalla tietoa siitä, ettei seksi ole vaaraksi vauvalle. Seksin näkeminen laajasti muutenkin kuin penetraationa saattaisi lisätä parisuhteen läheisyyttä ja nautintoa silloinkin kun vaikkapa synnytyksestä on kulunut aikaa vain vähän tai emättimen ja lantion alueella on arpikudosta, joka estää yhdynnät. Erilaisten seksuaalisten tarpeiden muutokset ja niistä kommunikointi kumppanin/kumppaneiden kanssa auttaisi varmasti perheellisiä kohti nautinnollisempaa seksuaalielämää. Vastauksista jäi tunne, että ulkopuolisen kolmannen osapuolen tuki keskustelussa saattaisi madaltaa kynnystä tuoda omia haluja ja tarpeita esille kumppanille.
Haluttomuus tai halujen eriparisuus on yleinen syy hakeutua seksuaalineuvojan tai – terapeutin vastaanotolle. Tieto erilaisten kiihottumiseen liittyvien fysiologisten tai psyykkisen häiriöiden taustalla voisi auttaa ymmärtämään haluttomuuden taustalla olevia syitä.
Raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien kohtaamiseen terveydenhuollossa tulisi kuulua seksuaalisuuteen liittyvien aiheiden puheeksi ottaminen. Seksuaalisen tasa-arvon ja seksuaaliterveyden kannalta on merkittävä ongelma, että suuri osa naisista ei saa rakastelusta läheskään yhtä paljon nautintoa kuin miehet. Äidin seksuaalisen halukkuuden vähyyteen sekä kiihottumishäiriöiden hoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota pikkulapsi aikana, jotta seksuaalisen nautinnon puute ei jää päälle liian suuren psyykkisen kokonaiskuormituksen tai fyysisten oireiden vuoksi. Lapsiperheitä ja vanhempien jaksamista tulisi tukea paremmin, jotta seksuaaliset halut ja tarpeet voitaisiin valjastaa arjen voimavaraksi kuormittavassakin elämäntilanteessa. Seksuaalineuvonta ja –terapia palvelut tulisi tehdä näkyvämmäksi osaksi hoitoketjua raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, jotta saavutettaisiin parempi kommunikaatio kumppanin/kumppaneiden kanssa ja tätä kautta parempi seksuaalielämä.
Terhi Antikainen, Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti (AMK), Seksuaalineuvoja
SUHK Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen ja Virve Tavia Kampin toimipisteessä sekä Terhi Antikainen Niittykummun toimipisteessä. Varaa aika seksuaalineuvontaan.
LÄHTEET
Raskaus, synnytys ja seksuaaliset muutokset –kysely. T. Antikainen; Avoin teemahaastattelu Google Forms alustalla ajalla 31.8.-11.9.2022.
Seksuaalilääketiede; P. Brusila, K. Kero, J.Piha, M. Räsänen. Duodecim 2020.
Lantionpohjan fysioterapia; J. Heiskanen, V. Jernfors, A. Parantainen. VK-Kustannus 2020.
Pitkittynyt kipu ja hermoston säätely osana naisten fysioterapiaa –koulutus; Fysioterapeutti Sini Nupponen. SUHK Mama 17.9.2022.
Synnytysvauriot ja niiden vaikutus lantionpohjan toimintaan –luento; Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kia Lampi. Suomen äitiysfysioterapeutit ry 3.10.2022.
”Kupeitten kuuma vai kadonnut kaipaus?” Pikkulasten vanhempien kokemuksia seksielämästä perhekoon kasvaessa; Minna Reinholm. Perheverkko väestöliitto 1999.
Tyypillisesti menopaussi viittaa ajankohtaan, jolloin kuukautiset jäävät pysyvästi pois, tavallisesti 45-55 vuoden iässä. Kannattaako vaihdevuosista siis kiinnostua vasta viisikymppisenä? Lyhyt vastaus: eihän toki. Jo ennen kuukautisten poisjäämistä kehossa tapahtuu muutoksia: munasarjojen toiminta heikkenee, ovulaatiot, estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee. Nämä hormonaaliset muutokset (yhdessä muun elämän kuormituksen kanssa) saattavat aiheuttaa vaihdevuosioireita. Vaihdevuodet (lääketieteellisesti klimakterium) on vuosia kestävä ajanjakso ennen menopaussia. Menopaussia edeltävää aikaa voidaan kutsua myös premenopaussiksi. Premenopaussioireita voi esiintyä jo alle 40-vuotiaana. Koska kehollisia muutoksia alkaa tapahtua useimmilla neljänkympin kieppeillä – joskus aiemminkin – omasta hyvinvoinnistaan kannattaa kiinnostua jo ennen kuukautisten poisjäämistä. Nykynainen viettää menopaussin jälkeisessä tilassa noin kolmanneksen elämästään (kymmeniä vuosia).
Tunnistatko vaihdevuosi- tai premenopaussioireet?
Kuumista aalloista ja mielialanvaihteluista vitsailu saattaa olla monille ainoa kosketuspinta vaihdevuosiin. Usein nämä muutosten vuodet nähdään negatiivisena elämänvaiheena, johon liittyy paljon väärinkäsityksiä. Erään tutkimuksen mukaan erilaisia vaihdevuosioireita voidaan nimetä yli 40, vaikka suurimmalle osalle näistä tuttuja ovat vain kuumat aallot, mielialan vaihtelu ja ”aivosumu”. Seuraavasta listasta löydät ison kirjon erilaisia oireita, joiden esiintyvyys on yksilöllistä:
ahdistuneisuus
aivosumu
akne
hengitysvaikeudet
rintojen koon muuttuminen
rintojen arkuus
seksuaalisen halun muutokset
sydämen tykytykset
ihomuutokset
päänsärky ja migreeni
palelu
suun tai silmien kuivuus
mielialan lasku, masennus
haju- ja makuaistin muutokset
ärtyneisyys
keskittymisvaikeudet
itseluottamuksen puute ja itsetunto-ongelmat
pahoinvointi ja ruuansulatusongelmat
toistuvat virtsatietulehdukset
virtsankarkailu
turvotus
kehon ominaistuoksun muutokset
muutokset kuukautiskierrossa: epäsäännöllisyys, runsaammat tai niukemmat vuodot, tiputteluvuoto
pahenevat PMS-oireet
paniikkihäiriö
hikoilu ja kuumat aallot
painonnousu muuttuneen aineenvaihdunnan myötä
mielialan vaihtelu
väsymys
muistihäiriöt
unihäiriöt
limakalvojen kuivuminen
hiusten ja ihon oheneminen
lihas- ja nivelsäryt
lantionpohjan oireet
seksuaaliseen toimintakykyyn liittyvät oireet (esim. haluttomuus)
Miten fysioterapeutti voi olla avuksi premenopaussin ja vaihdevuosien aikana?
Premenopaussin ja vaihdevuosien aikana liikunta ja aktiivisena pysyminen lievittävät tutkitusti vaihdevuosioireita. Menopaussia edeltävällä ajalla on kauaskantoisia vaikutuksia myös tulevaan. Estrogeeni suojaa sekä sydäntä että luustoa, mutta tämä suojavaikutus häviää estrogeenin tuotannon vähenemisen myötä. Vaihdevuosien myötä luuntiheys pienenee ja kolesterolitasoissa tapahtuu muutoksia. Jo ennen menopaussia kannattaa liikkua siten, että se vahvistaa luustoa, kasvattaa tai pitää yllä lihasmassaa ja -voimia sekä tukee sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Näin kehosi on valmiimpi hormonaalisiin muutoksiin ja voit ehkäistä osteoporoosia, sarkopeniaa (lihaskatoa) sekä pienentää sydänsairauksien riskiä. Naisten terveyteen erikoistuneet fysioterapeutit osaavat kannustaa ja tukea sopivien liikuntamuotojen löytämisessä sekä huomioida sinut yksilöllisesti. Jotta saisit liikunnan terveyshyödyt ja voisit nauttia siitä ilman lantionpohjan oireita, kannattaa suunnata lantionpohjan toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin luokse jo ennen kuin oireita ilmenee. Liikunnan välttäminen ei ole hyvää lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitoa (lue lisää viimeisestä kappaleesta). Fysioterapiasta voit saada apua myös psyykkisiin oireisiin kuten ahdistukseen, ylivireyteen, mielialaoireisiin ja stressinhallintaan.
Muista huolehtia suolistostasi!
Ummetus ja ulostusvaikeudet vaikuttavat monella tapaa erityisesti naisen terveyteen. Hormonit poistuvat kehostamme ulosteen mukana, mikä jo sinällään on hyvä syy varmistaa, että suolisto toimii säännöllisesti eikä kakkaaminen ole hankalaa. Toinen tärkeä syy huolehtia ruuansulatuksen toiminnasta on lantionpohja: ponnistelu vessakäyntien yhteydessä kuormittaa lantionpohjaa ja lisää gynekologisten laskeumien riskiä. Ummetusta voi hoitaa mm. kasvispainotteisella ruokavaliolla, juomalla riittävästi vettä sekä liikkumalla. Jälleen yksi hyvä syy huolehtia siitä, että liikunta on mahdollista! Fysioterapiassa voidaan käydä läpi tarkemmin ummetuksen hoitokeinoja.
Entä jos lantionpohja oireilee ja virtsan pidättäminen tuntuu vaikealta?
Usein karkailuoireiden helpottamiseksi saatetaan vähentää nesteiden juomista JA vähentää liikuntaa, koska pelätään pissan lirahtavan. Lopputuloksena on virtsan väkevöityminen, mikä saattaa ärsyttää virtsarakkoa ja rakon sulkijalihaksistoa. Samanaikaisesti estrogeenin vähentymisen myötä rakkoa tukevien rakenteiden ja lihasten elastisuus vähenee ja virtsaputken suun tuki heikkenee. Ohentuneet limakalvot ja kuivuus voivat myös ärsyttää virtsaputkea. Yhtälö voi tuntua mahdottomalta, mutta apua on saatavilla. Lantionpohjan fysioterapiassa saat yksilöllisen arvion ja ohjausta ”kädestä pitäen” esimerkiksi lantionpohjan vahvistamiseen ja rentouttamiseen sekä seksuaaliterveyteen. Lantionpohjan fysioterapia on paljon muutakin kuin pimppijumppaa: huomioimme aina koko kehon ja mielen eli kaikki ne tekijät, jotka lantionpohjan toimintaan vaikuttavat.
Lämpimästi tervetuloa naisten fysioterapeuttien vastaanotolle SUHK Mamaan! Autamme mielellämme, jos jokin menopaussiin liittyvä asia jäi mietityttämään. Tarvittaessa ohjaamme sinut eteenpäin, jos fysioterapian lisäksi muut hoitokeinot ovat aiheellisia.
Bakteerivaginoosi eli BV on emättimen bakteeritasapainon häiriö joka on yhtä tavallinen vaiva kuin hiivatulehdus, johon se usein sekoitetaan. Oiretta esiintyy eniten puberteetti iän ja vaihdevuosien välissä olevilla, mutta sen voi saada kaiken ikäiset. Kyseessä on kehon oman bakteerikannan muutos, joka aiheuttaa tulehduksen.
Bakteerivaginoosia aletaan epäillä usein epänormaalin tuoksun perusteella, mutta se voi olla myös oireeton. Normaalin valkovuodon kuuluukin tuoksua happamalta ja silloin kun emättimen pH on noin 3,8-4, se kertoo emättimen hyvinvoinnista. pHn liikkuessa emäksisempään suuntaan, voi se olla merkki jonkinasteisesta tulehduksesta emättimen alueella. Emättimen luonnollinen pH voi häiriintyä esimerkiksi antibiootti lääkityksen, kuukautisten tai s3ksin seurauksena.
Bakteerivaginoosin oireita voivat olla..
Runsas valkovuoto. Pahan hajuinen valkovuoto. Poikkeavan värinen valkovuoto. Lievää kutinaa ja kirvelyä voi myös esiintyä.
Itsehoitona oireisiin…
Pelkkä vesipesu, ei turhaa suihkuttelua eikä jatkuvaa pesemistä! Ilmakylvyt. Neutraali tuoksuton öljy (esim.babyoil) emättimen limakalvoille ennen suihkua suojaamaan ja hoitamaan limakalvoja. Apteekista ilman reseptiä saatavat maitohappo valmisteet tai C-vitamiinia (askorbiinihappoa) sisältävät emätinkapselit lieviin oireisiin tasoittamaan emättimen pH:ta.
Joskus saatetaan tarvita reseptillä saatavaa paikallisantibioottia! Lääkehoito kestää yleensä noin viikon.
Mikäli epäilet ovatko oireet hiivatulehdusta vai bakteerivaginoosia on aina hyvä idea piipahtaa gynekologin vastaanotolla tarkistuttamassa asia, jotta et hoida turhaan väärää vaivaa väärillä hoitokeinoilla
Bakteerivaginoosille altistavia tekijöitä voivat olla…
Useat seksikumppanit. Kuparikierukan käyttö. Tupakointi. Liiallinen alapääpesu tai saippuan käyttö.
Lantionpohjan fysioterapiassa ei ole tarvetta jännittää oman emättimen hajua. Keskitymme vastaanotolla toiminnallisuuden tutkimiseen ja ohjaamme tarvittaessa jatkohoitoon näissä muissa asioissa!
Seksuaaliterveys on osa ihmisen perusterveyttä ja seksuaaliterveyden edistäminen perustasolla kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, myös fysioterapeuteille. Seksuaaliterveyttä voidaan edistää erilaisin apuvälinen, joko omatoimisesti harjoitellen, ohjatusti vastaanotolla tai yhdessä kumppanin/kumppaneiden kanssa.
Kipu lantionpohjan alueella voi estää toisinaan yhdyntäseksin, mutta jättää vaihtoehtoja paljon muille tavoille nauttia seksistä. Diagnoosin saaminen mm. Endometrioosi tai Vulvodynia potilailla saattaa kestää perusterveydenhuollossa vuosia. Moni kokeekin saavansa avun jo siitä, kun vastaanotolla kohtaa ammattilaisen, joka ei vähättele asiakkaan kipua. Seksuaaliterveys on hyvin henkilökohtainen asia ja terveyden edistyminen arjessa voi alkaa, kun löytyy turvallinen ja luotettava ihminen, joka kuuntelee, ymmärtää ja kannustaa. Tärkeää on fysioterapeutin kuunteleva työote.
Erilaiset apuvälineet avuksi! Toinen tykkää värinästä, toinen imusta. Millaisia apuvälineitä voisi käyttää kohti itselle sopivaa stimulaatiota ja kiihottumista? Parhaiten itselleen sopivan lelun löytää tietysti kokeilemalla! Erilaiset seksuaalisen nautinnon avuksi käytettävät välineet sopivat niin sooloseksiin kuin yhdyntään kumppanin tai kumppaneiden kanssa.
Jokaisella meistä on omanlaisensa motiivi käyttää apuvälineitä. Seksuaaliterveyden edistämisessä tarve voi olla vaikkapa tunnon ja verenkierron palauttaminen lantionpohjan alueelle synnytyksen jälkeen tai ihan vain seksuaalisen nautinnon saavuttaminen klitoriksen kiihottamisen kautta. Ostohetkeen liittyy kuitenkin usein vielä paljon tunteita häpeää ja jännitystä, jonka vuoksi meillä on onneksi paljon vaihtoehtoja shoppailun toteuttamiseen! Seksivälineitä myyvät tänä päivänä monet yritykset, mm. Prisma! Lisää verkkokauppoja voit selata vaikkapa https://kaalimato.com/ ja https://www.sinful.fi/ sivustoilta. Ja mikäli haluat hypistellä tuotteita paikan päällä tai kysellä tuotteista lisää vanha kunnon kivijalkakauppa Keltainen Ruusu sijaistee aivan Helsingin ydinkeskustassa.
Seksuaalineuvonta palvelun löydät SUHK Mamalta Kampin toimipisteestä, jossa esimerkiksi seksilelujen kanssa sinua neuvovat mielellään Sara ja Virve. Seksuaalineuvonta palvelustamme voit lukea lisää nettisivuiltamme!
Vatsalihasten erkauma – Diastasis rectus abdominis esiintyy jokaisella odottavalla viimeisen raskauskolmanneksen aikana.
Linea alba on vatsalihasten kalvojänteiden yhteensulaumasta muodostunut valkoinen jännesauma. Siinä on useita eri suuntaan meneviä kerroksia, joiden kuormituskestävyys vaihtelee. Linea alba on joustava ja mukautuva rakenne, jonka leveys lisääntyy vauvan kasvaessa kohdussa ja joka useimmiten palautuu synnytyksen jälkeen.
Linea alban tehtävänä on välittää voimia vatsan seinämän sekä oikean ja vasemman vatsanpuoliskon välillä ja toimia tukikudoksena vatsan alueen rakenteille. Sen tulisi olla rakenteeltaan trampolinimaisen kimmoisa. Linea alban tehtävänä on jäntevöityä mm. vatsarutistuksessa ja säilyttää suorien vatsalihasten väli samankokoisena liikkeessä ja levossa. Jännesauman jäntevöityminen on toiminnallisuuden kannalta oleellisempaa kuin suorien vatsalihasten välinen rako.
Mikäli tukikudos ei toimi kunnolla, se voi aiheuttaa lantion kiertymistä liikkeessä kuten jalan nostossa selin tai seistessä. Tällöin liike saattaa tulla kompensaationa esimerkiksi kyljen kautta ja aiheuttaa kipua useaan kertaan toistuessa (kävely, juoksu).
Jännesauma tarvitsee kuormitusta palautuakseen raskauden aikaisesta venytyksestä.
SUHK Mamalta löydät mm. linea alban toimintaan erikoistuneiden äitiysfysioterapeuttien ohjaamat pienryhmät raskausaikaan sekä synnytyksen jälkeiseen liikuntaan.
Odottavien- ja synnyttäneiden äitiysjooga
Odottavien- ja synnyttäneiden äitiyspilates
Odottavien- ja synnyttäneiden voima & kehonhuolto
Lue lisää verkkokaupan tuntikuvauksista ja ilmoittaudu mukaan NYT!
Seksuaalinen kiihottuminen on kehon tapa reagoida seksuaalisesti miellyttävään asiaan. Kiihottumisen tunne muodostuu aivoissa, mutta kehossa se tuntuu erilaisina reaktioina kuten emättimen limakalvojen kostumisena tai kihelmöintinä, tykytyksenä sekä kuumotuksena sukupuolielinten alueella. Seksuaalisella kiihottumisella on suuri merkitys nautinnon ja seksuaalisen mielihyvän näkökulmasta ja kiihottumiseen liittyviin pulmiin voidaan löytää apu toisinaan hyvin pienilläkin asioilla.
Suurin osa naisen kiihottumisenhäiriöistä johtuu riittämättömästä seksuaalisesta stimulaatiosta ja siihen liittyy usein seksuaalista haluttomuutta ja orgasmikyvyttömyyttä.
Naisen kiihottumishäiriöt voidaan jakaa karkeasti kolmeen, joko subjektiiviseen kiihottumisen häiriöön, genitaaliseen kiihottumisen häiriöön tai näiden yhdistelmään. Koska ihminen on bio-psyko-sosiaalinen olento, onkin syytä pohtia minkä osa-alueen suhteen mahdolliset orgasmi esteet nousevat.
Kiihottuminen on normaalia ja sen kautta voi tutkiskella itselle miellyttäviä tapoja nostattaa seksuaalista halukkuutta. Kiihottuminen myös lisää seksuaalista nautintoa ja tekee seksistä miellyttävämpää.
Mikäli kiihottumista seuraa toiminta, se voi johtaa orgasmiin, josta puhuttiin edellisessä blogitekstissä! Fyysisiä esteitä orgasmin tieltä voidaan poistaa esimerkiksi käyttämällä liukasteita, vaihtamalla asentoa ja stimuloimalla klitorista enemmän. Psyykkisiä esteitä voidaan purkaa käymällä läpi esimerkiksi omaa seksuaalihistoriaa tai ympäristötekijöitä. Näitä voi pohtia yksin tai yhdessä seksuaalineuvojan vastaanotolla.
Kun fyysiset tekijät on otettu huomioon ja ympäristöstä on saatu mahdollisimman turvallinen, voi mielen valjastaa halulle ja sitä kautta kiihottumiselle. Kiihottumisen apuvälineenä voi käyttää erilaisia mielikuvia, fantasioita tai vaikkapa seksileluja. Näistä kuulet lisää seuraavassa postauksessa!
Terhi Antikainen
Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti
Seksuaalineuvoja opiskelija
Lähde: Seksuaalilääketiede; Duodecim 2020 & Hyväkysymys.fi/seksuaalisuus; Väestöliitto 2018.
Runsas valkovuoto.
Pelkkä vesipesu, ei turhaa suihkuttelua eikä jatkuvaa pesemistä!
Useat seksikumppanit.
).
Odottavien- ja synnyttäneiden äitiysjooga 
