Kesätunnit 2020 alkavat NYT!

Hieman viileästä säästä huolimatta on aika siirtyä liikkumaan ohjatusti ulos pienryhmissä! Kesän 2020 tunnit starttaavat ke 20.5. klo 18.00 Sarfvikin Marinassa!

Tunnit toteutetaan yhteistyössä JVdeal vesiurheiluvuokraamon kanssa, osoitteessa Siltaranta 8. Olemme saaneet tunteja varten käyttöön juuri valmistuneen upean nurmen aivan rannasta. JVdealiltä löydät hiekkalaatikon leluineen perheen pienimmille, sekä laajan valikoiman paikallisten pienpanomoiden oluita ja kuivalihaa isommille. Toistaiseksi terassi on suljettu ja kaikki virvokkeet ovat myynnissä Takeaway.

Pilates Jooga Kehonhuolto -tunnit Ke & Su klo 18.00 (1)

Teemme tunneilla kehoa huoltavaa dynaamista flow liikettä hyödyntäen joogan ja pilateksen parhaita puolia. Tunneilla yhdistyy kehonhallinta, voima ja liikkuvuus. Saat tunneilla liikkeisiin helpomman ja haastavamman vaihtoehdon, joten tule rohkeasti mukaan nauttimaan virtaavasta liikkeestä kehossa!

Ota tunnille mukaan oma matto ja sään mukainen vaatetus. Auton voit tarvittaessa pysäköidä terassirakennuksen taakse olevalle hiekka alueelle. Käytössä on rakennuksen takana bajamaja. Tunneilla on säävaraus ja kaikille ilmoittautuneille ilmoitetaan viimeistään 2h ennen tunnin alkua, mikäli tunti on peruttu.

Kunhan kelit ja merivesi tästä hieman lämpenevät siirrymme tietysti myös laudoille, eli tiedossa on SUPjoogaa/pilatesta vielä nurmen vakkari tuntien lisäksi.

Kertamaksu nurmen tunneille on 12€.

Kesäkortti 10x 99€.

SUPjooga kertamaksu 25€, sis. laudan.

Kaikki tunnit löydät myynnistä verkkokaupasta: SUHK Mama

Maksuvälineenä käy myös Eazybreak, Smartum, Edenred ja ePassi.

Kokoontumisrajoituksista johtuen muistathan varata paikan tunnille vaikka sinulla olisi kesäkortti tai maksaisit tunnit liikuntasaldolla.

Aurinkoista ja energistä kesää kaikille, nähdään tunneilla Sarfvikin Marinassa!

Terhi

Lisätiedot:

terhi.antikainen(at)suhk.fi

@suhkmama @suhkofficial @jvdeal_vesiurheiluvuokraamo

Luonnollista puhetta seksistä – AISTIT

Tervetuloa SUHK Maman uuden blogisarja pariin! Viime viikolla julkaisimme somen puolella aiheesta Itsetyydytys #masturbationmay kunniaksi. Ensimmäinen blogitekstimme syventyy aiheeseen lisää aistien kautta, tervetuloa mukaan! 

Itsetyydytys on osa ihmisen yksityistä seksuaalisuutta riippumatta siitä, onko hän parisuhteessa vai ei. Itsetyydytys on koko kehon hellintää ja rikasta nautintoa. Se on itsensä hyväilyä ja hyväksi kokemista, rakastelua todella rakkaan ihmisen kanssa. Kukaan muu kuin itse ei voi tietää paremmin, mikä tuntuu hyvältä. Itsetyydytys on myös tapa kertoa itse omalle keholleen, että sen on hyvä, hyväksytty ja se saa nauttia. Vain muutama prosentti ihmisistä ei ole koskaan kokeillutkaan itsetyydytystä.

Ihminen tarvitsee aisteja muodostaakseen käsityksen itsestään ja ympäristöstään. Tarvitsemme aisteja myös ollaksemme tietoisia omasta kehostamme ja sen tuntemuksista. Aistillisuus on ihana osa ihmistä. Aisteilla on tärkeä merkitys seksuaaliselle halulle eli libidolle. On hyvin yksilöllistä, mitkä aistit herättävät seksuaalisen halun. Esimerkiksi jokin tuoksu, ääni tai kosketus saattaa saada halun aikaan. Ihmisten tapa syttyä haluun ja kiihottua ovat yhtä erilaiset kuin ihmisluonnot muutenkin. 

Iho on suurin elimemme ja siksi tuntoaisti onkin yksi tärkeimmistä aisteistamme. Ihon kautta ihminen tuntee kosketuksen ja voi kiihottua koskettamisesta. Itselleen voi kokeilla erilaisia kosketustapoja. Joskus höyhenenkevyt koskettaminen on kiihottavinta ja joskus koskettamisen pitää olla voimakkaampaa. Erogeenisiä, seksuaalista nautintoa antavia alueita on kaikkialla kehossa. Kosketukselle erityisen herkät kohdat vaihtelevat yksilöiden välillä. Niitä saatetaan tarvita halun herättelyyn ja ylläpitoon. Kiihottavia alueita saattavat olla rinnat, nännit, niska, rintakehä, ristiselkä, pakarat ja reisien sisäpinnat. Sukupuolielinten alueella miehen suurimman nautinnon tuntohermot sijaitsevat peniksen päässä, terskassa, terskan alapinnalla ja peniksen varressa. Myös kivekset ja välilihan alue ovat usein hyvin tuntoherkkiä hyväilylle. Naisen sukupuolielinten alueella suurimman nautinnon tuntohermot sijaitsevat klitoriksessa. Klitoriksen kärjen painelu ja hieronta voi tuntua nautinnolliselta. Sekä miehet että naiset voivat kokea peräaukon hyväilyn kiihottavana.

Alkukantaisimpia nautintokokemuksia tarjoavat haju- ja makuaisti. Näistä aisteista kulkevat suorimmat yhteydet aivojen limbiseen järjestelmään ja muistiin. Siksi jokin tuoksu saattaa laukaista vahvan muiston ja tunteen. Jokin itselle mieluinen hajuste tai eteerinen öljy voi kiihottaa seksuaalisesti. Omaa kehoaan voi rasvata tai öljytä miellyttävän tuoksuisilla voiteilla.

Myös kuuloaistin kautta saatu mielihyvä saattaa tehostaa nautintoa. Kuuloaistia voi stimuloida kuuntelemalla eroottisia kappaleita tai äänikirjoja. Myös voihkinta voi kiihottaa. Näköaistia voi stimuloida katsomalla eroottisia elokuvia tai pornoa. Ihminen on sellaisenaan riittävä, ihana ja viehättävä. Toisinaan itseään voi kuitenkin kaunistaa ja koristaa ihan omaksi ilokseen. Tällöin esimerkiksi seksikkäät asut tai alusvaatteet voivat lisätä mielihyvän tunteita.

Seksuaalinen nautinto on mainio keino rentoutua. Kun mieli täyttyy nautinnosta ja seksimielikuvista, eivät huolet ja murheet mahdu päähän. Kaikki kehon aistit osallistuvat siihen, miltä seksi tuntuu ja miten se koetaan. Minkä aistien kautta sinä saat eniten nautintoa? On tärkeää tutustua itseensä ja omiin mieltymyksiinsä, jotta voi nauttia omasta seksuaalisuudestaan. Aistien stimulointi voi lisätä nautintoa ja auttaa saavuttamaan orgasmin – joko yksin tai kumppanin kanssa.

– Jaana, Sara ja Virve

Ensi viikolla liikutaan jo ulkona!

Meillä on ilo ilmoittaa tulevan kesän ulkotunnit alkavat jo ensi viikon ke 20.5.2020. Aloitamme tunnit pienryhmissä (alle 10 hklöä) ja noudatamme tunneilla valtion ja THL:n ohjeistusta turvaväleistä. Varaathan siis paikkasi tunnille ajoissa! Kesän ajan liikutaan ulkona Sarfvikin marinassa, eli paikka sijaitsee aivan Kivenlahden venesatamaa vastapäätä. Nurmituntien lisäksi tarjolla on SUPjoogaa/pilatesta heti kun kelit tästä vielä hiukan lämpenevät.

Rannan tunneille on myynnissä nyt edullinen kesäkortti hintaan 99€, jonka voit hankkia suoraan verkkokaupasta! Kortti käy kaikille Sarfvikin marinan nurmikolla järjestettäville ulkotunneille kesällä 2020. Kertahinta nurmitunneille on 12€ ja SUP tunneille 25€. Lisätietoja eri maksutavoista löydät alta sekä SUHK Maman verkkokaupasta.

Aurinkoista kesää toivottaen SUHK Mama!

Pilates/Jooga/Kehonhuolto tunnit joka ke ja su klo 18.00, 20.5.2020 alkaen. (säävarauksella)

Kesäkortti ei suoraan käy kertamaksuna SUP tunneille, mutta voit hyödyntää sitä maksamalla erotuksen SUPjooga/pilates tunneista kesällä 2020. Lisätietoa tuntien aikatauluista saat seuraamaalla IG & FB SOME kanavia @suhkmama.

Paikka: Sarfvikin venesatama, Jvdeal Vesiurheiluvuokraamo, Siltaranta 8. @jvdeal_vesiurheiluvuokraamo

Ota tunnille mukaan oma matto, muuten alustana toimii nurmi. JVdeal on vesiurheiluvuokraamo ja terassi, jonka pihaan voit parkkeerata tarvittaessa auton (hiekkakenttä). Rakennuksen takana käytössä on bajamaja ja tunnin jälkeen voit nauttia virvokkeita (toistaiseksi TAKE AWAY).

Noudatamme valtion ja THL:n ohjeistusta ja tunnilla voi olla enintään 10 hklöä. Pidämme tunneilla turvavälit. Tulethan tunnille vain täysin terveenä.


KAIKKI sarjakorttilaiset varaavat paikan tunnille laittamalla sähköpostia mama(at)suhk.fi, tuntivaraus on sitova jos sitä ei peruuteta ennen tuntia.
Tunnit pidetään säävarauksella ja peruutuksesta ilmoitetaan viimeistään 2h ennen tunnin alkua varauksen tehneille, sekä @suhkmama :n instagramissa ja facebookissa.

Maksutapana käy myös mobiilisovelluksella maksettavat Eazybreak, Smartum ja Edenred liikuntasaldot. Valitse maksupaikaksi SUHK Espoonlahti tai SUHK Liikunta. Jos haluat maksaa kesäkortin liikuntaseteleillä, otathan yhteyttä terhi.antikainen(at)suhk.fi.

Kohti parempaa liikkuvuutta!

Kuuluuko aamuruutiineihisi jo Hyvää huomenta -liike tai tunnistatko pakaran aktivoitumisen portaita kävellessä? Rintakehää avaavat liikkeet taas tulisi olla jokaisen kotiäidin päiväohjelmassa! Palautuminen lähtee usein liikkeelle hyvästä ryhdistä, ryhdikäs asento taas on helpompi löytää ja säilyttää, kun lihaskireydet väärissä paikoissa on hoidettu pois. Pelkkä passiivinen hoito ei aina riitä, vaan ylläpitääkseen kivutonta kehoa tarvitaan aktiivista liikkumista. Joskus tiettyjen lihasryhmien aktivoituminen treenissä voi olla vaikeaa löytää ja siihenkin voidaan kokeilla avuksi parempaa liikkuvuutta vastakkaisen puolen lihaksista.

Parempaa liikkuvuutta tavoitellaan usein, mutta miksi sitä kohti on niin vaikea edetä? Urheilijaa motivoivat liikkuvuustreeniin paremmat tulokset ja päätetyötä tekevä havittelee sillä ehkä kivutonta hartiaseutua. Kokosimme fysioterapeuttisesta näkökulmasta etäworkshopin aiheesta liikkuvuus. Tule mukaan 1,5h workshopiin, jonka jälkeen ymmärrät kehoasi ja sen toimintaa taas pikkuisen paremmin ja pääset tietysti myös liikkumaan!

Lisää liikkuvuutta etäworkshop la 9.5 klo 10-11.30

Hinta: 25€

Tämä Workshop on suunnattu kaikille, jotka tavoittelevat arjessaan parempaa liikkuvuutta! Saat workshopissa kattavan liikepankin liikkuvuutta lisääviä vinkkejä. Käymme läpi vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  • Mitkä lihasryhmät vaikuttavat ryhtiin ja millä tavalla?
  • Miten lihas tukee niveltä liikkeessä ja ehkäisee vammoja?
  • Miten lonkan liikkuvuus vaikuttaa juoksuun?
  • Mitä voin tehdä että pääsisin kyykkyyn?
  • Mikä on lihaskalvojen eli faskioiden osuus liikkuvuudessa?
  • Mitä hyötyä on venyttelystä?

Teemme workshopin aikana kattavan määrän parempaan liikkuvuuteen tähtääviä liikkeitä. Liikkeet soveltuvat erityisesti staattista toimistotyötä tekeville, paljon urheileville tai niska-hartiaseudun kivuista kärsiville, sekä liikunnan parissa työskenteliville ammattilaisille.

Workshop toteutetaan Facebook live lähetyksenä. Lisäksi saat materiaalin sähköpostiisi. Workshopia varten tarvitset tietokoneen tai älylaitteen, rennot vaatteet ja jumppamaton.

Näin pääset osallistumaan:

  1. Osta workshop verkkokaupasta.
  2. Saat workshopia edeltävänä päivänä kutsun suljettuun Facebook-ryhmään, jossa workshop pidetään Live-lähetyksenä. Kutsu lähetetään oston yhteydessä antamaasi sähköpostiosoitteeseen.
  3. Ole paikalla ilmoitettuna ajankohtana. Voit seurata workshopia reaaliajassa ja esittää kysymyksiä sen aikana.
  4. Ellet pääse osallistumaan reaaliajassa, sinulla on viikko aikaa katsoa tallenne Facebook-ryhmässä. Voit esittää kysymyksiä ryhmässä tai sähköpostitse (terhi.antikainen(at)suhk.fi).

 Ohjaajana Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, FAF personal trainer, Somatic pilates- ja spiraali stabilaatio-ohjaaja Terhi Antikainen @antikainenterhi

Muita syitä yhdyntäkipuihin/synnytykseen liittymättömät yhdyntäkivut

Edellisessä blogissa kirjoittelin synnytyksen jälkeisten yhdyntäkipujen syistä. Tässä kirjoituksessa perehdytään hieman muihin mahdollisiin syihin yhdyntäkipujen taustalla.

Limakalvojen kuivuus ei ole vain imettävien äitien vaiva. Vaihdevuodet, ehkäisypillerit tai yksilölliset erot voivat aiheuttaa limakalvojen kuivuutta ja ohenemista. Limakalvojen hoitoon on tarjolla erilaisia tuotteita apteekista reseptivapaasti. Muistathan myös liukasteen käytön yhdynnöissä – riittävä luisto vähentää kitkaa ja hankausta.

Emättimen tai ulkosynnyttimien tulehdukset voivat olla syynä kivuliaisiin yhdyntöihin. Tulehduksesta voi kertoa myös kutina tai kirvely, lisääntynyt, kokkareinen ja/tai pahanhajuinen valkovuoto ja joissain tapauksissa kirvely virtsaputken suulla pissatessa.

Vulvodynia on yleisin yhdyntäkipujen aiheuttaja 18-40 -vuotiailla naisilla. Vulvodynia on ulkosynnyttimien alueen pitkäkestoinen kiputila, jonka syytä ei tunneta. Joskus laukaisevana tekijänä voi olla toistuvat tulehdukset tai ehkäisypillerit. Kipu voi olla jatkuvaa tai vaihtelevaa, kosketuksesta riippuvaa tai riippumatonta. Yhdyntäkipu voi tuntua yhdynnän aikana tai vasta yhdynnän jälkeen, esimerkiksi seuraavana päivänä.

Vulvodynian yleisin muoto on vestibulodynia (myös vestibuliitti tai vulvan vestibuliittisyndrooma eli VVS) eli emättimen eteisen kosketusarkuus. Kosketuksesta provosoituva kipu emättimen suuaukolla on yleensä suhteettoman voimakas kosketuksen voimakkuuteen nähden ja voi kroonistuessaan estää yhdynnät täysin.

Vaginismus eli emätinkouristus voi olla yksi vulvodynian oireista, johonkin muuhun sairauteen liittyvää tai esiintyä itsenäisesti. Vaginismuksella tarkoitetaan emättimen tahatonta kouristusta, kun emättimeen työnnetään sormi, tamponi, penis tai mikä tahansa esine. Joskus pelkkä ennakoiva ajatus asiasta voi aiheuttaa kouristuksen. Vaginismuksen syy on usein epäselvä, mutta sitä esiintyy enemmän nuorilla, seksiin kielteisesti suhtautuvilla sekä seksuaalisesti traumatisoituneilla naisilla.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Endometrioosin oireet ovat osin riippuvaisia endometrioosipesäkkeiden sijainnista. Alavatsakipu, virtsaamis- tai ulostamiskipu ja yhdyntäkivut ovat tyypillisiä endometrioosin oireita.

Endometrioosin aiheuttama yhdyntäkipu tuntuu usein syvällä ja saattaa säteillä peräsuoleen päin. Myös adenomyoosi, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin, kohtulihaksen sisälle, voi oireilla syvänä yhdyntäkipuna.

Kuten edellisessä kirjoituksessa jo mainitsin, voi yhdyntäkipujen taustalla olla myös lantionpohjan lihasten ylijännitystila. Ylijännitystilan syntyyn voi vaikuttaa esimerkiksi vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu, jatkuvaa tiukkaa keskivartalon tukea vaativa treeni tai kipu, henkinen kuormitus ja stressi. Myös moniin edellä mainituista gynekologisista sairauksista voi liittyä lantionpohjan lihasten jännittymistä.

Mikäli sinulla esiintyy yhdyntäkipuja, eikä oireilu hellitä esimerkiksi limakalvon hoidolla ja liukasteen käytöllä, on tarpeen hakea apua asian tiimoilta. Gynekologiset sairaudet vaativat aina lääkärin diagnosointia, eikä yhdyntäkipujen tule antaa häiritä elämää viikko- ja kuukausitolkulla. Lantionpohjan fysioterapia tukee hyvin oireiden hoitoa gynekologisissa sairauksissa ja on ensisijainen hoitokeino ylijännitystilan purkamiseksi. Lantionpohjan fysioterapeutti ohjaa sinulle sekä oikeat harjoitustekniikat että sopivat rentoutuskeinot ja tarvittaessa myös käsittelee kireitä lantionpohjan lihaksia.

SUHK Maman Jaana, Sara ja Virve lisäkouluttautuvat parhaillaan seksuaalineuvojiksi työnsä ohella ja käsittelevät mielellään myös muita seksuaalisuuteen liittyviä teemoja kanssasi.

Virve Tavia, @suhkmama

Synnytyksen jälkeinen yhdyntäkipu

Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.

Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.

Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.

Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.

Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.

Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.

Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?

1.       Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.

2.       Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.

3.       Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.

4.       Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.

5.       Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.

6.       Käytä liukuvoidetta, reippaasti!

7.       Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.

Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.

Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan. Mikäli kaipaat ohjausta näihin tai mihin tahansa muuhun liittyen, muttet halua tämänhetkisessä tilanteessa tulla vastaanotolle, varaa aika ONLINE-fysioterapiaan – henkilökohtaista ohjausta pystytään antamaan moneen asiaan hyvin myös videoyhteyden välityksellä.

Virve Tavia

Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti

@virvetavia

virve.tavia(at)suhk.fi

Korona viruksen huomiointi SUHK Mamalla

Kuvan mahdollinen sisältö: kasvi

Meille SUHK Mamalla asiakkaiden ja työntekijöiden terveys on ykkösasia. Sen vuoksi noudatamme koronaepidemiaan liittyen Suomen hallituksen ja THL:n antamia ohjeita. Kaikkien varotoimien tavoitteena on taata palveluiden jatkuminen mahdollisimman normaalilla tavalla asiakkaille. Korostamme, että SUHKissa ei ole todettu henkilökunnassa tai asiakkaissa yhtään tartuntatapausta.

Käytössä olevat toimenpiteet:
1. Jokainen ulkomailta palaava ammatinharjoittaja asetetaan kahden viikon karanteeniin ennen paluutaan asiakastyöhön. Samaa käyttäytymistä toivomme myös asiakkailtamme epidemian ajan.
2. Suosittelemme riskiryhmiin kuuluvien asiakkaiden siirtävän hoitoajankohdan myöhempään ajankohtaan.
3. Ammatinharjoittajamme huolehtivat korostetusti käsien ja toimipaikan hygieniasta. Toivomme myös asiakkaidemme pesevän kätensä tai vähintäänkin käyttävän käsidesiä toimipisteeseen tullessaan.
4. Sairastetaan kotona! Kotiin jäädään erittäin pienellä kynnyksellä eli jos on vähäistä kurkkukipua tai muita flunssan oireita, niin töihin ei pidä lähteä. Samaa käyttäytymistä toivomme myös asiakkailtamme, että hoitoon ei saavuta, jos on pientäkin flunssaa.

Peruutukset ja lahjakortit:
1. Mikäli joudut perumaan varauksen epidemiasta johtuen, niin olemme hyvin ymmärtäväisiä. Tee peruutus puhelimitse toimipaikkaan ja jos emme vastaa, niin jätä viesti vastaajaan.
Lisäksi suosittelemme kaikille seuraavia ohjeita epidemian aikana:
– Pidetään vähintään 1 m ’turvaväli’ jokaiseen kanssaihmisen, jolla on flunssaoireita
– Pysytään poissa väenpaljoudesta ja tungoksesta
– Ei osallistuta tapahtumiin, yleisötilaisuuksiin tai isoihin kokouksiin
– Kiinnitetään erityistä huomiota siisteyteen ja hygieniaan niin töissä, kuin kotonakin

Toimintaohjeet sairastuessa:

-Jos sinulle tulee kuumetta, yskää, nuhaa tai lihassärkyä, niin jää kotiin kunnes oireet loppuvat
-Älä hakeudu terveydenhuoltoon tai testiin elleivät oireet pahene tai pitkity
-Jos sinulle tulee hengenahdistusta, niin hakeudu hoitoon. Soita kuitenkin ensin terveysasemalle
-Jos kaikki vähäoireiset hakeutuvat hoitoon ja testeihin, niin vakavasti sairaat vaarantuvatTässä THL:n tiedotustilaisuuden toimintaohjeet suomalaisille. Video kestää n. 8 min. https://www.youtube.com/watch?v=g6tsIC40DTw


Toimenpiteet voivat vaikuttaa joistakin hyvin ylimitotietuilta ja mitään syytä paniikkiin ei ole. THL:n asiantuntijan mukaan, jopa 35% suomalaisista voi saada koronatartunnan tulevien viikkojen tai kuukausien aikana. Nyt on meidän jokaisen toimista kiinni, että kuinka pitkälle ajanjaksolle pystymme tartuntoja venyttämään, jotta yleinen terveydenhuoltomme kestää epidemian ja pystyy hoitamaan apua tarvitsevia. Suurin osa suomalaisista tartunnan saaneista sairastaa taudin lähes oireettomasti tai hyvin pienillä flunssan tai influenssan tapaisilla oireilla.

Olet lämpimästi tervetullut meille hoitoon yllä olevien ohjeiden mukaan!

Terveisin,
Terhi Antikainen
SUHK Mama Oy
Toimitusjohtaja

Äitiysfysioterapia voi olla myös ennaltaehkäisevää!

” Olen ollut SUHKin vakkari asiakas jo monta vuotta. Kun aloin odottaa esikoistani kävin SUHK Mamalla raskaushieronnassa. Synnytyksen jälkeen halusin kovasti palata liikunnan pariin ja ilmoittauduin äitiysfysioterapeutin ohjaamaan Synnyttäneiden Äitiyspilatekseen. Kävin ryhmässä vauvan kanssa puolisen vuotta ja sain sieltä hyvin apua jumittaville hartioille ja tukea keskivartaloon. Nyt kun esikoinen on jo taapero olen käynyt muutaman kerran äitiysfysioterapeutin kanssa myös salilla tarkistamassa, että voimakkaammatkin lihaskuntoliikkeet tulee tehtyä oikein ja tehokkaasti. Missään vaiheessa raskautta tai vauva aikaa en kokenut mitään isompia oireita, mutta uskon että syy tähän oli jatkuva aktiivinen keskustelu fysioterapeutin kanssa ja se että osasin hänen ohjeillaan välttää monta sudenkuoppaa kuten liian varhaista juoksulenkkiä tai lankuttamista. Nyt nautin liikunnasta ja aktiivisesta arjesta vauvan kanssa!” Nainen, 28v.

#ÄITIENVUORO
Meillä on Suomessa yksi maailman parhaista äitiyshuoltojärjestelmistä, mutta siitä on mahdollista tehdä vieläkin parempi.


Naistenpäivän somekampanjalla Suomen Äitiysfysioterapeutit ry haluaa jakaa konkreettista tietoa äitiysfysioterapiasta ja tuoda esille, millaista lisäarvoa se on tuonut asiakkaillemme raskausaikaan ja synnytyksestä palautumiseen. Tee naistenpäivän kunniaksi arvokas teko, käy allekirjoittamassa kansalaisaloite nro 6131 #äitienvuoro.


Minä olen jo allekirjoittanut ja haluan osallistua kampanjaan jakamalla oman esimerkkini siitä, miksi ÄITIYSFYSIOTERAPIA ON VAIKUTTAVAA.
www.aitienvuoro.fi

Kansalasialoitteen voit käydä allekirjoittamassa täältä -> https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6131

Riitu Rautionaho vahvistaa äitiys- ja lantionpohjan fysioterapia osaamisella Etu-Töölön ja Tapiolan toimipisteitä

Riitu on äitiys- ja lantionpohjan fysioterapiaan erikoistuva fysioterapeutti. Kiinnostus naisten fysioterapiaan heräsi hänellä jo ensimmäisen harjoittelun myötä avofysioterapian puolella terveyskeskuksessa. Koska peruskoulutus ei sisältänyt riittävästi tietoa äitiysfysioterapiasta, alkoi hän etsiä tietoa itsenäisesti ja aloitti erikoistumisen opintojensa loppuvaiheessa erilaisten koulutusten myötä. Tiedon lisääntyessä hän halusi jakaa tietoa enemmänkin ja ohjasi Jyväskylässä odottavien äitien lihaskuntoryhmää sekä liikuntaneuvontaa jo opiskeluaikana.

Aiemmin Riitu on opiskellut liikuntaneuvojaksi, jonka oppeja hän mielellään soveltaa fysioterapeutin työssään. Fysioterapiasta hän kiinnostui, koska halusi oppia lisää keinoja auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja terveemmin sekä ymmärtämään ihmiskehoa paremmin. Merkityksellisintä hänelle työssään on ihmisten auttaminen ja heille sopivien ratkaisujen löytäminen. Siksi korvat ovat Riitun mielestä fysioterapeutin tärkein työkalu. Tällä hetkellä hän työskentelee sivutoimisesti myös Firstbeat-valmentajana, joka on syventänyt hänen ymmärrystään unen, palautumisen ja liikunnan yhteydestä ja merkityksestä.

Vapaa-ajallaan Riitu käy kuntosalilla tavoitteenaan saada joskus enemmän kuin 2 leukaa sekä lenkkeilee. Ulkoilusta luonnossa on tullut hänelle rakas harrastus kotiseudultaan Rovaniemeltä muuttamisen jälkeen, mutta tämän talven säät ovat pitäneet retket maltillisina. Vauhtia välillä hidastaakseen Riitu nauttii rentoutua sohvan nurkassa kirja kädessään.

Riitulle voit varata aikoja ma-ke Etu-Töölön ja to-pe Tapiolan toimipisteisiin.

Riitu Rautionaho @riiturautionaho

Erikoistuva äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Raskaushieronta

Liikuntaneuvoja

Eri tapoja arvioida lantionpohjan toimintaa

Lantionpohjan fysioterapia on erikoisala, jota tekevät lisäkouluttautuneet fysioterapeutit. Palvelu yhdistetään usein äitiysfysioterapiaan, vaikka hoidon tarpeen ei tarvitse liittyä millään lailla raskauteen tai synnytykseen. Raskauden aiheuttamat hormonaaliset muutokset, pitkä paine odotusaikana sekä synnytys aiheuttavat usein muutoksia lantionpohjaan, mutta yhtä lailla tämän erityisalan fysioterapia on avain asemassa hoidettaessa vaikkapa nuorten naisten kroonista lantionpohjan kipua.

DSC_1432Lantio

 Lantionpohjan toimintaa voidaan arvioida vastaanotolla intrapalpaatiolla eli lantionpohjan toiminnallisella sisätutkimuksella, ultraäänikuvantamisella tai EMG-mittarilla. Toiminnallinen sisätutkimus on tarpeellinen työväline lähes kaikilla ja se antaa hyvän käsityksen lantionpohjan toiminnasta sekä terapeutille, että asiakkaalle. Sisätutkimus toimii samalla myös hyvänä tapana ohjata oikeanlainen lantionpohjan supistus ja varmistaa, ettei kompensaatiota ympäröivistä kudoksista tapahdu.  

Ultraäänellä voidaan vahvistaa löydöksiä tai hakea esimerkiksi visuaalista vahvistusta oikealle liikkeelle, mikäli siitä on asiakkaan kohdalla hyötyä. Onneksi asiakkaidenkin ymmärrys aiheen ympärillä on kasvanut ja ultraääntä ei vaadita käytettäväksi vain sen käytön vuoksi. Mikäli sisätutkimuksen perusteella supistus on hyvä, suunta on oikea ja asiakas pystyy aktivoimaan ja rentouttamaan lantionpohjan pyydetyllä tavalla, ei useinkaan ole tarpeen käyttää vastaanottoaikaa vielä uudelleen utraäänellä tutkimiseen. Sillä voidaan toki vahvistaa löydöksiä, esim toispuoleista lantionpohjan kireyttä tai muuta kuntoutusta vaativaa arviota. Ultraääntä voidaan käyttää esmerkiksi tilanteessa, jos manuaalisella tutkimisella on todettu kuntoutettava erkauma ja halutaan tietää tarkat mitat joista kuntoutus lähtee etenemään, mutta lantionpohjan tutkimiseen ykkös väline on edelleen omat kädet.  

EMG-biopalaute on laite, jota käytetään lantionpohjan toiminnan arvioimisessa ja harjoittelussa. Anturin kautta voidaan nähdä laitteelle piirtyvää käyrää lantionpohjan supistuessa tai rentoutuessa. EMG:tä voi käyttää harjoitettaessa lantionpohjan rentoutusta, kun esimerkiksi käsittelystä tai ohjauksesta huolimatta lantionpohja ei lähde rentoutumaan. EMG antaa asiakkaalle visuaalisen palautteen näytön kautta joka toisilla helpottaa ja toisilla voi jopa vaikeuttaa lantionpohjan toiminnan tunnistamista. 

Vastaanotolla tutkimusmenetelmä valitaan aina asiakkaan kanssa yhdessä ja haastattelun perusteella. Huolellisella tutkimisella voidaan taata harjoittelun yksilöllisyys ja tavoitteisiin pääsy, jonka vuoksi ensikäynnit ovat pidempiä kuin jatkokäynnit. Kaikki SUHK Maman fysioterapeutit ovat sekä äitiys- että lantionpohjan fysioterapeutteja, joten sillä mihin palveluun varaat ajan ei ole niin suurta merkitystä kunhan varaat ajan joko ensikäynnille tai fysioterapeuttiseen jälkitarkastukseen (synnytyksen jälkeen).

Terhi Antikainen, SUHK Mama