Anatomian asialla – Häpykieli eli klitoris

Toukokuussa jatkuu SUHK Maman supersuosittu juttusarja Luonnollista puhetta seksistä! Heti näin #masturbationmay :n kunniaksi ajattelimme aloittaa kuitenkin Anatomian asialla ja nostaa esille faktoja naisen nautinnosta anatomisen rakenteen eli klitoriksen kautta. Itsetyydytys on mitä upein keino tutustua omaan nautintoon, rentoutua ja vaikka herätellä uinuvia haluja. Nautinnon apuvälineitä on olemassa paljon erilaisia, mutta ennen niitä on aiheellista tutustua omaan anatomiaansa naisena.

Häpykieli eli klitoris muodostuu kahdesta paisuvaisesta, jotka ovat lähes kokonaan piilossa lantion rakenteiden alla.

Klitoriksen kokonaispituus on miltei 8cm. 90 % klitoriksesta on näkymättömissä ja tunnistettavissa oleva osa on vain noin 10% klitoriksen koosta.

Klitoriksessa on hermopäätteitä enemmän kuin missään muussa kehon osassa. Arviolta 8000 hermopäätettä on noin kaksi kertaa enemmän kuin peniksen päässä.

Klitoriksen varsi turpoaa kiihottumisen aikana samaan tapaan kuin penis, sen näkyvää päätä ympäröi huppu ja se reagoi herkästi mekaaniseen ärsytyksen ja kosketukseen.

Klitoris ei ole vain nautintoa varten!

Tieteen kuvalehden mukaan tutkijat ovat osoittaneet, että klitoris käynnistää erilaisia muutoksia, jotka voivat lisätä mahdollisuuksia saada jälkeläisiä. Vuonna 2019 tehdyn tutkimus kertoo, että klitoriksen kiihottaminen saa aikaan seuraavia muutoksia:

  • Verenpaine ja syke nousevat, jolloin verenkierto emättimessä tehostuu.
  • Emättimestä erittyy kosteutta, mikä helpottaa yhdyntää.
  • Emättimen happipitoisuus kasvaa (pO2), mikä tehostaa siittiöiden liikkeitä.
  • Emättimen pH-arvo alkaa neutraloitua.
  • Siittiöt pysyvät pidempään emättimessä.
  • Emättimen lämpötila kohoaa, mikä kiihottaa miestä.

 Jokaisen emätin ja klitoris on yksilöllinen ja siksi klitoriksen koko sekä muoto vaihtelevat.

Klitoris haarautuu vaginan sisällä kahteen haaraan ja molemmat päähaarat jakautuvat vielä kahtia, jotta nautintoa syntyisi myös yhdynnässä. Häpykielen kiihottaminen onkin monelle naiselle helpoin tapa saada orgasmi.

Seksuaalinen kiihottuminen saa klitoriksen paisumaan, jolloin se täyttyy verellä, kasvaa ja kovenee hieman.

Lähde: Tieteen kuvalehti, Väestöliitto & VK-kustannus; Lantionpohjan fysioterapia 2020.

Sektioarven hoito

Sektioarpi on syvä, keskellä kehoa kulkeva arpi. Synnytyssairaalassa ohjeistetaan yleensä arven hoitoa muutaman viikon perspektiivillä, kunnes arpi on umpeutunut, mutta ei jatkoa.


Arpea voi ja kannattaa alkaa hoitamaan noin kolme viikkoa leikkauksesta kun arpi on kunnolla umpeutunut ja tulehdusvaihe on ohi. Kannattaa muistaa että arven paraneminen on yksilöllistä, ja joillakin umpeutuminen kestää kauemmin. Parhaan hyödyn arven hoidosta saa jos sen aloittaa alle kolme kuukautta leikkauksesta, mutta vanhempiakin arpia voi hoitaa!


Arven ja arven ympäristön hieronta ennaltaehkäisee kiinnikkeitä ja tekee arvesta joustavamman, palauttaa ihotuntoa sekä parantaa alueen nestekiertoa joka nopeuttaa arven paranemista ja vähentää turvotusta.


Tuoreen arven hoito aloitetaan kauempaa arvesta josta siirrytään arven päälle vasta kun se ei enää aiheuta kipua. Pistelyä, kutinaa ja kiristystä voi tuntua. Kipua, punoitusta ja turvotuksen lisääntymistä sen sijaan ei saisi tuntua hoidon jälkeen.


Vastaanotolla saat yksilöllistä ohjausta juuri sinun arpesi hoitoon. Joskus arpeen koskeminen voi tuntua arven kantajalta epämiellyttävältä. Arpi voi pitää sisällään erilaisia tunteita, liittyen esimerkiksi synnytykseen. Näistä on aina hyvä keskustella vastaanotolla.

Riitta Vesanen, SUHK Mama Suomenoja & Espoonlahti

Äitiysfysioterapeutti

Lantionpohjan fysioterapeutti

Lymfaterapeutti

riitta.vesanen@suhk.fi

0442550155

www.suhkmama.fi

Mitä tarkoittaa lantionpohjan hyvinvointi fysioterapeutin näkökulmasta?

Hyvinvoiva lantionpohja on kivuton, mutta tunteva. Lihaksista löytyy kaikki perusvoimaelementit: voimaa, kestävyyttä ja nopeutta sekä reaktio- ja rentoutumiskykyä.

  • ”Lantionpohjan lihaksilla ette tee mitään”, kerrottiin anatomian luennolla meille fysioterapian opiskelijoille, Sara Seppäläinen muistelee.

Lääketieteen luennolla sitä vastoin painotettiin lantionpohjan lihasten tärkeää merkitystä sekä mainittiin, että myös me fysioterapeutit voimme olla osana asiakkaan hoitopolkua. Itseasiassa tutkimustenkin valossa hyvin merkittävässä osassa!

Ristiriitainen tieto oli Saralle kimmoke: Tämähän pitää selvittää! Hän päätti syventyä lantionpohjan fysioterapiaan yhdyntäkipua käsittelevän opinnäytetyön kautta, yhteistyössä silloisen Kätilöopiston fysioterapeutin, Naistenklinikan professorin sekä silloin väitöskirjaa aiheesta tekevän gynekologi Päivi Tommolan kanssa.

Tätä nykyä Sara toimii Naisten fysioterapiakeskus SUHK Maman fysioterapeuttina Helsingissä Kampin ja Espoossa Espoonlahden toimipisteissä. Vastaanotolle voi tulla joko lääkärin lähetteellä tai ilman.

Virtsankarkailua ei ole sidonnainen ikään

Sara korostaa, että fysioterapia on avainasemassa erilaisten lantionpohjan toimintahäiriöiden tunnistamisessa ja kuntoutuksessa. Hän muistuttaa, että kaikenikäiset voivat kärsivät lantionpohjan toimintahäiriöistä.

  • Esimerkiksi virtsankarkailusta ajatellaan, että se on ”ikäihmisten vaiva”, mutta myös nuorilla saattaa olla virtsankarkailua. Toinen ajatus on, että synnyttäneellä virtsankarkailu olisi normaali ilmiö. Lantionpohjan hyvinvointi on mittari laajemmin muustakin kehon hyvinvoinnista, Sara sanoo.

Sara myös huomauttaa, että lantionpohjan toimintahäiriöt eivät ole yksinomaan naisten vaiva, vaikkakin niitä esiintyy erityisesti naisilla.

  • Naisen lantionpohjalle erityisiä vaatimuksia asettavat raskaus, synnytys sekä hormonaaliset muutokset. Virtsankarkailun lisäksi lantionpohjan häiriöitä ovat ulosteen- ja ilmankarkailu, virtsaamis- ja ulostamisvaikeus, erilaiset kivut kuten yhdyntäkivut sekä laskeumat, Sara kertoo.

Lantionpohjan fysioterapiassa ensin kartoitetaan tilannetta haastattelemalla. Asiaa lähestytään kokonaisvaltaisesti tutkaillen muun muassa arjen ja harrastuksen kuormitustekijöiden vaikutusta, muutoksia vaikkapa urheiluharrastuksissa, työasentoja, hengitystä, liikkuvuutta ja kehonhallintaa. Mikäli nousee epäily, jostakin muusta kuin tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvästä, suositellaan asiakasta kääntymään lääkärin puoleen.

  • Lantionpohjan lihasten hyvinvoinnin kartoittaminen on kuin etsivän työtä. Ihminen on kokonaisuus, lantionpohja on usein alue joka reagoi muutoksiin muualla kehossa. Jos lantionpohjalla ei ole suoranaista vauriota (synnytysvaurio tms.) terapeutin katse siirtyy usein tutkailemaan tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä myös muualla kehossa, Sara sanoo.

Lantionpohjan lihasten manuaalinen sisätutkimus on tärkein osa tilanteen kartoittamiseksi, sen etuna on myös se, että siihen voidaan tarvittaessa yhdistää myös manuaalinen hoito. Tästä jatkan tutkimalla kehon paineen säätelyä. Lantionpohja ottaa painetta vastaan, mutta ei säätele sitä. Kehon ylemmät rakenteet säätelevät painetta ja jos tässä järjestelmässä on ongelmia, niin lantionpohja maksaa siitä hinnan. Ehkä yleisin virtsankarkailuun liittyvä toiminto on ponnistustilanne, kuten aivastus. Aivastus on helppo esimerkki tilanteesta, jossa keholta vaaditaan paineen säätelyä.  Siispä lantionpohjan fysioterapia ei sisällä ainostaan työskentelyä nimenomaisella alueella, vaan tarkastelun kohteena on niin vatsa- kuin rintaontelon alueet kuin ns.aivastus/yskäisy ergonomia.

Biopalaute eli EMG (elektromyografia) tai intravaginaalinen lihaksia aktivoiva sähkö voivat toimia apukeinoina, jos asiakkaan on vaikea muilla keinoin tunnistaa lantionpohjan lihaksia. EMG-biopalauteharjoittelun avulla asiakas saa välittömän visuaalisen palautteen lantionpohjan lihasten toiminnasta ja pääsee yhdistämään näkemänsä tunteeseen, joka välittyy aktiivista supistusta tai rentoutusta tehdessä.

  • Nämä eivät saa mielestäni olla ainoat keinot tutkimukselle tai kuntoutuksella, mutta tukena niitä voidaan tarvittaessa käyttää, Sara kertoo.

Sara kertoo, että kaikessa lihastyössä, myös lantionpohjan lihaksissa olennaiset ominaisuudet ovat voima, nopeus ja kestävyys sekä reaktio- ja rentoutuskyky.

  • Lantionpohjan lihasten supistuksesta voisi käyttää mielikuvaa vaikkapa kukasta: supistus sulkee terälehdet ja rentoutus avaa ne.

Lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa olennaista on säännöllisyys ja seuranta. Sara antaa jokaiselle asiakkaalleen yksilöllisen harjoitusohjelman kotitreeniä varten. Kotiharjoittelussa itseasiassa harjoitellaan harvemmin vain lantionpohjan perusvoimia paikallisena harjoitteena lantionpohjalla, vaan vahvistetaan esimerkiksi lantionvoiman välitystä, opetellaan vatsaontelon paineensäätelyä hengitysharjoittein, ohjataan liikkuvuutta lisääviä liikkeitä, käydään läpi rentoutusasentoja tai paineen tunnetta helpottavia keinoja. Käydään läpi wc- ergonomiaan liittyviä asioita ja keskustellaan seksuaalitoimintoihin liittyvistä seikoista. Lantionpohjan fysioterapiaan kuuluu myös apuvälineneuvonta ja -ohjaus.

Hän muistuttaa naisia tutustumaan omaan  anatomiaan kotona käsipelin avulla. Samalla voi tarkastella limakalvojen kuntoa. 

  • Supista lantiopohjaasi ja katso käsipeilin avulla, miten lantionpohjan eri alueet pinnallisesti aktivoituvat ja rentoutuvat.

Kuivia limakalvoja voi hoitaa apteekista saatavilla tuotteilla tai limakalvoille sopivilla luonnon öljyillä.

Sara korostaa, että hyvinvoiva lantionpohja on kivuton, mutta tunteva. Lantionpohjan toimintahäiriöiden kanssa ei tule jäädä yksin, saatavilla on apua ❤

Sara Seppäläinen

Fysioterapeutti

Seksuaalineuvoja

Seksuaalineuvonta palvelu varattavissa nyt!

Seksuaalisuus ja seksuaaliset tarpeet ovat muuttuvia läpi elämän. On tavallista kokea muutoksia seksuaalisuudessa ilman mitään suurempaa syytä. Usein kuitenkin elämänmuutokset, kuten raskaus, vanhemmuus, sairastuminen tai ero sekä eri elämänvaiheet ikääntymiseen tai nuoruusikään liittyen saatetaan kokea kohtina, joilla on vaikutusta seksuaalisuuteemme. 

Seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä ei tarvitse jäädä yksin, jokainen miete tai kysymys on tärkeä. 

Seksuaalineuvonnassa voidaan käsitellä myös seksuaalisuuden ja seksielämän erilaisia häiriöitä. Seksuaalisia häiriöitä voivat olla muun muassa muutokset seksuaalisessa halussa, kiihottumisvaikeudet, yhdyntäkivut tai orgasmivaikeudet. Suhk Mamalla jokainen seksuaalineuvoja on erikoistunut myös erilaisten lantionpohjan toimintahäiriöiden fysioterapeuttiseen hoitoon.

Kenelle seksuaalineuvonta on tarkoitettu?

Seksuaalineuvontaan ovat tervetulleita kaiken ikäiset ihmiset sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Neuvontaan tulla yksin tai yhdessä. 

Kuinka monta kertaa seksuaalineuvonnassa käydään?

Seksuaalineuvonnassa käydään 1-5 kertaa.

Mikäli pulmat eivät ratkea seksuaalineuvonnan keinoin, mietimme yhdessä millä tavoin olisi hyvä jatkaa.

Miten hakeudun seksuaalineuvontavastaanotolle?

Seksuaalineuvonta vastaanotot Suhk Mama Kampissa. Ajan seksuaalineuvojalle voit varata mm.nettiajanvarauksen kautta. Halutessasi voit kontaktoida neuvojan etukäteen. Yhteystiedot löydät henkilöstö osiosta.

Seksuaalineuvontavastaanottoa Suhk Mamalla pitävät

Sara Seppäläinen @sara.seppalainen

Virve Tavia @virvetavia

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä

Marraskuussa vietetään sinistä kuukautta, jonka tavoitteena on lisätä tietoutta miesten eturauhassyövän yleisyydestä. Joka vuosi eturauhassyöpään sairastuu yli 5000 miestä ja tautia sairastaa 57 000 suomalaista. Eturauhassyöpä on hoidettavissa oleva tauti, johon kuitenkin kuolee Suomessa yli 900 miestä vuosittain. Ajoissa löytynyt syöpä on yksi parhaimpia tapoja vaikuttaa taudin ennusteeseen positiivisesti. PSA-testi on yksinkertainen verikoe, jonka avulla voidaan havaita oireetonkin eturauhassyöpä varhaisvaiheessa. Testiin tulee osata hakeutua itse, sillä Suomessa ei ole kansallista seulontaa tautiin.

Miestenkin kannattaa opetella tuntemaan lantionpohjan lihaksensa, sillä niiden treenaaminen parantaa erektiota, voimistaa orgasmia ja lisäksi vahva lantionpohja ehkäisee virtsankarkailua sekä ulosteen- ja ilmanpidätysongelmia. Lantionpohjan fysioterapiasta on mahdollista saada apua esimerkiksi eturauhassyöpä leikkauksen jälkeisiin lantionpohjan toiminnallisiin ongelmiin. SUHK Mamalla kaikki lantionpohjan fysioterapeutit ovat erikoistuneet naisten lantionpohjan toimintahäiriöihin, eivätkä automaattisesti tutki miesten oireita. Kaikki tekijämme osaavat kuitenkin antaa neuvontaa ja tukea myös miesten lantionpohjan toiminnan haasteisiin. Miesten lantionpohjan toimintahäiriöihin on käytävä lisäkoulutus, johon meiltä Mamaltakin osa tekijöistä on tulevaisuudessa perehtymässä! Suomen lantionpohjan fysioterapeuteista voit etsiä oman alueesi osaajan sivuilta www.pelvicus.fi.

Sininen kuukausi kampanja kestää koko marraskuun ja huipentuu 19.11. vietettävään kansainväliseen miestenpäivään. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja keskustelua tästä miesten yleisimmästä syövästä sekä kannustaa miehiä hakeutumaan tutkimuksiin ajoissa.

Seuraa somessa @sininenpaiva @dorates_helsinki #sininenpäivä #eturauhassyöpäkuukausi #miestenpäivä

Paremmin arjen ja naisten hyvinvoinnin puolesta-Yksi Rawinto.tv:n asiantuntijoista on äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Terhi Antikainen

Tänään julkaistu RAWINTO.TV on suomalaisten huippuasiantuntijoiden yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on antaa jokaiselle suomalaiselle apu arjen keskellä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Rawinto.tv on mieltä ja kehoa ravitseva verkkovalmennuspalvelu, jonka asiantuntijat on koonnut yhteen tv:stäkin tuttu kokki ja foodstylist Alex Nurmi. SUHK Maman perustaja Terhi Antikainen on mukana rawinto.tv:n yhtenä asiantuntijana erityisesti naisten hyvinvoinnin osalta.

”Alex on seurannut omaa urakehitystäni vierestä jo vuosien ajan. Uskon, että hän pyysi minua mukaan projektiin oman alani asiantuntijaksi, sillä hän on nähnyt miten teen työtä täydellä sydämellä ja erityisesti naisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseksi, kertoo Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti Terhi SUHK Mamalta.”

Terhi kuvailisi palvelua sanoilla konkreettinen, helposti lähestyttävä ja laadukkaasti toteutettu.

”Kolmen lapsen äitinä tiedän, että arjen ollessa kaoottisimmillaan kaikki apu ja tuki on plussaa. Supernanny Pia Penttala on aivan timanttia, kun välillä tunnen itseni täysin nollaksi kasvatuksellisissa asioissa! Lisäksi stressi vie usein yöunet itseltäkin haastavissa elämäntilanteissa, jolloin apuna ovat uniasiantuntijat Katja ja Jussi. Arkiruokalukujärjestys on sana, johon olen jo täysin rakastunut, kiitos Teresan! On ilo ja kunnia olla mukana palvelussa tällaisessa seurassa ja samalla auttaa ihmisiä voimaan paremmin, kertoo Terhi!”

”Fysioterapia on ala, jossa joudumme nöyrtymään jatkuvasti muuttuvan tiedon edessä ja toki videoiden tekeminen itsessään jo jännitti kovasti. Onneksi haastattelijana toiminut Kirsi Alm-Siira on huippuammattilainen ja sai minutkin rentoutumaan, sekä keskustelun etenemään ongelmitta. Niin sanotusti ykkösellä purkkiin, nauraa Terhi muistellessaan normaaleista työpäivistä poikkeavia kuvauspäiviä.”

RAWINTO on meidän kaikkien aitoa, raakaa intoa saada jokainen suomalainen innostumaan omasta hyvinvoinnistaan!

Kuvauspäivät toteutettiin useassa eri lokaatiossa, sekä osin SUHK Niittykummun viime syksynä avatussa toimipisteessä. Terhi hyödyntää videoilla omaa osaamistaan niin naisten fysioterapian kuin pilates- ja joogaopettajuudenkin osalta.

Videoillani pyrin antamaan seuraajille pala palalta vahvan kehollisen kokemuksen, joka tuo sinut konkreettisen tekemisen kautta tähän hetkeen ja toivottavasti myös helpottaa kireyden ja jännityksen tunnetta kehossa. Lähdin ajatuksesta, että ensin autan sinua piirtämään kehon jalkapohjista päälakeen saakka. Tämän jälkeen on helpompi syventyä omaan coreen ja kehon viestien kuunteluun.

RAWINTO.TV

  • auttaa sinut kohti terveempää ja tasapainoisempaa elämää
  • tähtää pysyvien taitojen ja tapojen kehittämiseen
  • helpottaa perusarjen pyörittämistä ja säästää aikaasi
  • tuo levollisuutta öihisi ja energiaa päiviisi
  • antaa ideoita pieniin luksushetkiin arjen keskellä

Lue lisää, tutustu palveluun ja hyppää mukaan https://rawinto.tv/ verkkosivuilta!

Seuraa palvelua somessa @rawinto.tv https://www.instagram.com/rawinto.tv/

Raskauden keskeytyminen ja seksuaalisuus

”Häpesin niin paljon. Pelkäsin niin paljon. Surin niin paljon. Ja samalla olin todella helpottunut. Elämääni ei silloin voinut vastuulleen pientä ihmistä ottaa. Kiitän itseäni vastuullisesta päätöksestä. Koin raskauden voimakkaasti. Kehoni oli käynnistynyt täysin palkein kasvattamaan uutta elämää, tunsin sen täyttävän lantioni. Mieleni oli pehmeä ja kehoni tyytyväinen. 

Vaikka keskeytyspäätös oli oma ja ainut vaihtoehtoni, niin se oli fyysinen ja psyykkinen kriisi. Kehostani riistettiin jotain, jota se oli urheasti alkanut kantaa sisällään. Nämä kaikki tunteet, vaikka raskauteni keskeytettiin jo hyvin varhaisilla viikoilla.”

Raskauden keskeytymiskokemus on herkkä ja sitä se saa ollakin, oli se sitten spontaani tai suunniteltu. Kunhan sen kanssa ei tarvitsisi kenenkään tuntea häpeää tai epäonnistumisen tunteita.

Suhk Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Sara Seppäläinen teki seksuaalineuvoja koulutuksen lopputyön aiheesta Raskauden keskeytyminen ja seksuaalisuus (2020). Lopputyö ammensi tarpeensa asiakastyöstä.

Aihetta on tutkittu varsin vähän. Vaikka raskauden keskeytyminen ei itsessään vaikuta fyysisesti seksuaalisuuteen eikä hedelmällisyyteen, mikäli komplikaatioilta on vältytty, niin psyykkisesti keskeytymisellä voi olla suurikin merkitys seksuaaliseen haluun ja koettuun nautintoon. Työ lähestyy aihetta ihmisten aitojen kokemusten kautta haastattelututkimuksella.

Raskauden keskeytymisellä tarkoitetaan tässä spontaania tai suunniteltua keskeytymistä. Seksuaalisuudella sitä mitä olemme ja seksillä sitä mitä teemme.  

Haastattelun tavoitteena oli kartoittaa raskauden keskeytyksen vaikutuksia:

-seksuaaliseen käyttäytymiseen

-koettuun haluun ja nautintoon

-ihmissuhteeseen/suhteisiin

sekä

-kartoitettiin saadun ja koetun tuen tarvetta seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä

Seksuaalinen käyttäytyminen

Valtaosa vastaajista eli vakituisessa ihmissuhteessa ja he kokivat keskeytymisestä johtuneet muutokset pääosin seksuaalisessa halussa. Mainintoja niin sanotusta seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä ei vastauksista ilmennyt. Ennemmin ehkäisyä tehostettiin tai vaihdettiin, haluttiin olla omissa oloissa tai haettiin lohtua kumppanista. 

”Halusin keskenmenojen jälkeen samaan aikaan käpertyä itseeni ja ”nuolla haavojani” sekä olla kumppanin lähellä ja hakea läheisyyttä, myös seksin kautta.”

”…itsetyydytys ei tullut edes mieleen, se olisi tuntunut silloin vaimon pettämiseltä, koska hän oli kivussa, tuskassa ja surussa ja niin olin minäkin.”

”Ajattelin, ettei minulle voisi käydä näin ja että tämä oli eka ja vika kerta. Ehkäisy vaihdettiin varmempaan vaihtoehtoon. Tästä huolimatta kaapissa on nykyään aina raskaustestejä ja teen niitä välillä rauhoittaakseni mieltäni.”

Pelkoa yhdyntäseksiä kohtaan koettiin uuden ei-toivotun raskauden pelossa tai että yhdyntäseksi voisi aiheuttaa keskenmenon.         

”…olen edelleen todella pelokas siitä, että olen taas vahingossa raskaana. Tutkin ”oireita” enemmän ja olen vieläkin tarkempi ehkäisyn kanssa.”

”Alkuraskauksien aikana tosin yhdyntä pelotti, ettei vaan keskeytyisi raskaus sen takia, vaikka meillä olikin tiedossa, ettei se todennäköisesti voi keskenmenoa aiheuttaa.”     

”Tietysti jälkeenpäin mietin kauhuissani, että olenko seksin tai orgasmin takia aiheuttanut keskenmenot ja että olisi pitänyt olla varovaisempi. Näin ollen toisen raskauden kohdalla osasin jo etukäteen ns. hieman pelätä seksiä ja nimenomaan orgasmeja.”

Seksuaalinen halu ja nautinto

Muutoksia seksuaalisen nautinnossa ja halussa kuvattiin valtaosin muutamien kuukausien säteellä raskauden keskeytymisestä. Yhdessä tapauksessa yhdeksästä vaikutukset olivat kauaskantoisemmat.

Kaikki vastaajat kertoivat raskauden keskeytymisen vaikuttaneen seksuaalisuuteen jollain tavalla, sekä positiivissa että negatiivisa vaikutuksia kuvattiin. Rentoutumista seksiä kohtaan koettiin kahdessa tapauksessa seitsemästä raskauden keskeytymisen (varhainen ja myöhäinen keskenmeno) jälkeen.

Keskenmenojen jälkeen seksin harrastaminen oli ihanaa, koska ei tarvinnut pelätä, että omalla nautinnolla aiheuttaisi oman lapsensa menetyksen, joten kiihottuminen ja orgasmit olivat paljon vapauttavampia kuin raskausaikana.”

”…se jossain mielessä muuttuikin vapautuneemmaksi koska emme enää uskoneet raskauteen. Väkisin yrittäminen jäi pois, jalat kohti kattoa ja vastaavat rutiinit heti yhdynnän jälkeen jäivät pois. Seksistä tuli seksiä ja lopputuloksena oli raskaus ilman keinohedelmöitystä pian keskenmenon jälkeen.”

Pelkoa nautinnollisen seksielämän menettämisestä toi esiin kaksi vastaajaa.

”Aluksi sairaalassa mietin ja itkin, että miten voin ikinä enää nauttia ihanasta kahden ihmisen välisestä rakkausseksistä, kun tiedän mihin sydänsuruun se voi mahdollisesti johtaa.””

”Etsiessäni tietoa miten selviän tästä kokemuksesta, vastaan tuli seksuaalisuuden teemasta pelottavan tuntuisia juttuja, kun puhuttiin ettei fyysisesti tule vaikuttamaan, mutta PSYYKKISESTI mahdollisesti voi muuttaa paljon suhtautumista seksiin ja ihmissuhteeseen. Aloin pelätä elämää abortin jälkeen.”

Seksi koettiin pakokeinona menetyksen painaessa mieltä.

”Se auttoi suruunkin vauvan menetyksestä kun mieli oli edes sen aikaa keskittyneenä muuhun.”

¨

Abortin kokenut vastaaja pohti myös lupaa nautintoa tuottaneista fantasioista.

”Häpesin tapahtunutta niin että koin myös häpeää mieluisimmasta ja kiihottavimmasta fantasiastani, seksistä lasten teko mielessä. Vaikka ehkäisyä on, silti se mielikuva on kiihottanut voimakkaasti. Abortin vuoksi pelkäsin, etten kiihottuisi enää tästä, mutta se palasi joidenkin kuukausien päästä uudestaan ja tätä tuki kokemus, että kumppanini haluaa lapsia, vaikka se ei abortin aikoihin mahdollista ollutkaan.”

Kahdessa tapauksessa koettiin lyhytaikaista haluttomuutta seksiä kohtaan.

”Vaikutti pariksi kuukaudeksi täytenä haluttomuutena minun puolelta, ja toki jälkivuotoajan oli hyvä pidättäytyäkin yhdyntäseksistä. Mihinkään muuhunkaan ei ollut kyllä kiinnostusta pitkään aikaan. Se vaikutti kehonkuvaan, itsetuntoon, kuvaan itsestä (epäonnistuneena) naisena ja lisäsi yleisesti fyysistä jännitystä lantion alueella, myös lantionpohjan lihaksissa. Ensimmäiset yhdyntäkerrat keskeytymisen jälkeen menivätkin lp-rentoutusharjoituksiin, eikä orgasmista ollut tietoakaan. Onneksi ajan kanssa tämä helpottui.”

”Keskenmenojen jälkeen sitä halusi pitää hetken tauon seksistä keskenmenokipujen, vuodon ja henkisen kolauksen vuoksi. Sen jälkeen halukkuus oli ehkä hetken aikaa normaalia vähäisempää. Tyytyväisyys seksuaalielämään laski myös jonkin verran. Ajan myötä tilanne parani taas.” 

Haluttomuutta korjattiin alkoholin avulla yhdessä tapauksessa, koska itsesyytös ja pelko sekä inho seksiä kohtaan oli niin voimakkaita.

”En haluaisi yhtään seksiä, vaan mieluiten sitä läheisyyttä ja kosketusta vaikka välillä ehkä 1-2 kk haluan, mutta olen silloin ottanut lasin viiniä tms. jolloin unohdan että olen tuhonnut elämiä (2) vaikka näin oikeasti ei saa ajatella.”

Ihmisuhde/suhteet

Viisi vastaajista koki etäisyyttä kumppaniin keskeytymiskokemuksen vuoksi. Kaksi heistä koki lisäksi yksinjätetyksi tuloa sekä henkisesti että fyysisesti suhteessaan. Yksi vastaajista kertoo ihmissuhteen päätyneen eroon tapahtuneen takia.

”Abortin hetkellä ajattelin enemmän kumppanin pettymystä ja surua. Jotenkin vain selviydyin, ettei toisen tarvitse nähdä minun kipua h-hetkellä, pelkäsin varmaan, että se rikkoo meidät samalla. Elämässä oli silloin niin paljon huolta päällä valmiiksi. Myöhemmin koin täydellistä yksinjätetyksi tuloa sekä fyysisesti että henkisesti. Olisi ollut tosi tärkeää, että prosessi olisi läpikäyty yhdessä, olisi suhteelle käynyt sitten miten vaan”

”Olimme henkisesti ja fyysisesti kauempana toisiamme kuin koskaan, emme ymmärtäneet toisiamme ja toistemme tarpeita ja tapoja käsitellä keskeytymisen surua.”

”…mies ei käsittele suruaan samoin kuin minä ja tuntui että hän pääsi tapahtuneesta tosi nopeasti yli, se loukkasi ja tuli väliimme. Itse myös yhä vielä kannan surua mukana ja oloni kuormittunut tapahtuneen johdosta. Suhde ei voi niin hyvin kuin toivoisin, minulla ei ole paljoa puskuria vastoinkäymisiä vastaan.”

Kaksi varhaista keskenmenoa kokenut vastaaja koki keskeytymiskokemusten vaikuttavan molemmilla kerroilla eri tavoin ihmissuhteessa.

”Keskenmenot sekä loitonsivat että lähensivät meitä. Ensimmäinen kerta ehkä enemmän loitonsi, toinen lähensi. Emme osanneet puhua niistä tarpeeksi. Etenkin toinen keskenmeno oli henkisesti todella kipeä kokemus meille molemmille. Osasimme silloin kuitenkin tukeutua toisiimme paremmin, joten lähennyimme.”

Kaksi vastaajista koki, että keskeytymiskokemukset lujittivat tai rentouttivat parisuhdetta.

”Kaikenlainen läheisyys, ihokontakti, hempeily, seksi sekä rakkauden tunnustaminen toiselle tulivat vielä enemmän osaksi arkea, kuin ennen keskenmenoa. Tiesimme tämän jälkeen, että selviämme ihan kaikesta.”

Toivottujen raskauksien keskeytymiset eivät suoranaisesti vaikuttaneet parisuhteeseen. Sain puolisolta tukea ja lohtua, olihan menetys yhteinen. Myös minä olin puolisoni tukena ja keskustelimme paljon asioista keskenmenoihin liittyen.”

Tuen tarve

Apua haettiin psykoterapiasta, seksuaalineuvonnasta tai -terapiasta. Kokemuksen läpikäymisellä haluttiin saada apua ihmissuhteeseen liittyvissä teemoissa sekä koettuun seksuaaliseen nautintoon ja haluun. Kokemuksen läpikäyntiä pidettiin erityisen tärkeänä yhdessä kumppanin kanssa, jos vastaaja eli ihmissuhteessa. Keskustelutukea läpikäydyn kokemuksen kanssa pitäisivät tärkeänä osana toipumista yksimielisesti kaikki 9 vastaajaa. Neljä vastaajista hakeutui keskusteluavun pariin kokemuksen läpikäymiseksi. Terapiaan hakeuduttiin yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. 

Vain yksi vastaajista koki, ettei henkilökohtaisissa kokemuksissaan kaivannut keskustelua tukea ammattilaisen kanssa, vaan keskustelu oman kumppanin kanssa kokemuksista riitti.        

”Käsittelimme keskenämme ja seksuaaliterapeutti-kätilön kanssa, mistä oli valtavan suuri apu.”

”Käymme parhaillaan pariterapiassa. Terapeuttimme on myös seksuaaliterapeutti. Emme ole seksuaalisuudesta siellä niin puhuneet, enemmän muista aiheista suhteeseemme liittyen.”

Yksi neljästä keskusteluavun pariin hakeutuneista hakeutui psykiatrisen sairaanhoitajan akuuttivastaanotolle reilu kuukausi keskeytyksen jälkeen kahdesti toistuneiden paniikkikohtausten vuoksi, kokiessaan kumppanin hylänneen hänet.

”…hakeuduin avoterveydenhuollon kautta akuutti ajalle psykiatrisen sairaanhoitajan volle, jossa arvioitiin jatkohoidon tarve ja sain lähetteen lyhyt psykoterapiaan. Alku prosessi vei 3 kk ja terapeutin löytäminen 5 kk, pääsin aloittamaan terapian vasta miltei vuosi keskeytyksen jälkeen.”

Yksi vastaajista ei ollut koskaan hakenut apua kokemusten läpikäymiseksi ja koki, että jos olisi saanut apua kokemustensa kanssa, niin seksuaalinen kanssakäyminen ei olisi niin pelottavaa ja vastenmielistä.                      

”Meidän perheessä riidellään eniten seksistä ja sen puutteesta jos olisin joskus saanut apuja tähän tilanteeseen uskon että siitä olisi ollut apuja.”

Kaksi koki saaneensa tukea puolisostaan, mutta olisivat kokeneet keskustelutuen ammattilaiselta tarpeelliseksi, jos sitä olisi ollut tarjolla.

Kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa keskeytymisen aikoihin koettiin sekä olleen suurta apua että lannistavia lohdutuksia.      

”Levätkää ensin ja sitten viettäkää aikaa pussaillen (sextaillen) takkatulen ääressä ja nauttikaa toinen tosistanne. Eli tämä keskustelu seksuaalisesta rentoutumisesta oli äärimmäisen tärkeä ja laukaisi sen vuosien jännityksen mikä välillämme oli.”

”Olisin kaivannut ammattilaisen tukea keskenmenojen käsittelyyn ja neuvolan terveydenhoitaja oikeastaan ”lohdutti” vain sanomalla, että ”olette vielä nuoria ja teillä on aikaa…” mikä ei siinä hetkessä auttanut yhtään kun mietti etenkin aivan ensimmäisen raskauden päätyttyä keskenmenoon, että onko minussa jotakin vikaa.”

Yksi vastaajista nosti esiin taloudelliset syyt.          

”Olisi ollut hyvä puhua jonkun kanssa. Siitä olisi ollut varmasti apua. Tiedostin, että keskenmenoista olisi ollut hyvä puhua ammatti-ihmisen kanssa, mutta koska lapsettomuushoitoihin meni jo niin paljon rahaa, tuntui, ettei psyykkisen puolen keskusteluun ollut enää varaa. Onneksi keskenmenoissa kohdalle sattui useampi ihana lääkäri, joiden empaattisuus ja lohduttavat sanat auttoivat näiden kokemusten työstämisessä.”

Raskauden keskeytyminen voi olla yksi lyhyt- tai pitkäkestoiseen haluttomuuteen johtavista syistä. Raskauden keskeytyminen on usein henkisesti raskasta. Myös toisaalta helpotuksen tunnetta ei-toivotun raskauden keskeytyksestä on lupa tuntea. Keskeytymisen kokeneen olisi hyvä tietää, että asiasta on lupa puhua ja, että apua on saatavilla. Käsittelyä kaipaavat kokemukset eivät mielessä helposti vanhene, eikä niiden käsittely ole koskaan liian myöhäistä. Joskus kokemuksen käsittely ei ole ollut mahdollista tapahtuman aikoihin ja se on voinut olla ainoa tarjolla oleva selviytymiskeino. 

Suhk Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen, Jaana Torri ja Virve Tavia

Sara Seppäläinen

Fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja

LANTIONPOHJAN TOIMINTAHÄIRIÖT JA NAISEN SEKSUAALINEN HYVINVOINTI

Arviolta kolmasosalla naisista on jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Lantionpohjan toimintahäiriöitä ovat virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät ongelmat, emättimen laskeumat, lantionpohjan kiputilat ja seksuaalitoimintojen häiriöt. Naisen seksuaalitoimintojen häiriöiksi määritellään seksuaalinen haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmihäiriöt. Seksuaalinen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisen yleistä hyvinvointia. Seksuaalista hyvinvointia edistää se, että henkilö voi elää oman sukupuolensa kokemuksen ja seksuaalisen identiteettinsä mukaista elämää ja on riittävän tyytyväinen seksuaaliseen minäkuvaansa.

Lantionpohjan toimintahäiriöt heijastuvat usein koko kehon olemukseen ja toimintaan. Tutkimusten mukaan lantionpohjan toimintahäiriöt heikentävät naisen elämänlaatua ja kehonkuvaa. Naiset, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, tuntevat todennäköisemmin häpeän ja masennuksen tunteita sekä minäkuvan alentumista. He kokevat itsensä epätodennäköisemmin fyysisesti viehättäviksi. Kirjallisuuskatsauksen mukaan merkittävimmät tekijät, jotka heikentävät naisten seksuaalisia kokemuksia, ovat laskeumapotilailla huoli siitä, miltä heidän emättimensä näyttää, ja virtsankarkailusta kärsivillä pelko siitä, että virtsa karkaa yhdynnän aikana. Ulosteenkarkailu aiheuttaa puolestaan pelkoa likaantumisesta. Seksuaalisesti aktiiviset naiset ovat raportoineet virtsankarkailun aiheuttavan libidon laskua, limakalvojen kuivuutta ja yhdyntöjen kivuliaisuutta. Naiset, joilla laskeuma tulee emättimen ulkopuolelle, ovat ilmoittaneet eristäytymisen tunnetta, viehätysvoiman katoamista ja välttäneet seksuaalista kumppanuutta.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan seksuaalitoimintojen häiriöt vaikuttavat naisen elämänlaatuun yhtä paljon kuin krooninen selkäkipu tai virtsankarkailu. Naiset, joilla on seksuaalista haluttomuutta, ovat myös tyytymättömämpiä seksuaalielämäänsä, kumppaniinsa ja parisuhteeseensa yleensä. Lisäksi heillä esiintyy enemmän negatiivisia tunnetiloja, kuten turhautumista, toivottomuutta, vihaa, huonoa itsetuntoa ja kokemusta naisellisuuden menettämisestä.

Tässä blogikirjoituksessa aihetta on avattu tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan eli se ei tarkoita sitä, että kaikilla, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, olisi näitä edellä mainittuja tunteita, ja että kaikki kokisivat oireiden heikentävän elämänlaatuansa. Mutta jos sinulla on lantionpohjan toimintahäiriö, jonka koet heikentävän elämänlaatuasi, niin muistathan, että siihen on mahdollista hakea apua. Lantionpohjan fysioterapia on tärkeässä roolissa lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksessa. Fysioterapian toteutus on aina yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, ja se perustuu asiakkaan toiveisiin ja tavoitteisiin. Kaikki keskustelunaiheet ja tunteet ovat sallittuja vastaanotolla. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen voi tuntua joskus vaikealta. Aiheeseen perehtynyt terveydenhuoltoalan ammattilainen ottaakin asian puheeksi ja antaa näin asiakkaalle luvan puhua myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista – jos asiakas itse haluaa. Lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa positiivisesti naisen elämänlaatuun ja seksuaaliseen hyvinvointiin. <3

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Jaana Torri

SUHK Mama Käpylä

Lähteet:

Apter, D. ym. 2020. Seksuaalilääketiede. Toim: Brusila, B., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. Duodecim.

Apter, D ym. 2006. Seksuaalisuus. Toim: Apter, D, Väisälä, L. & Kaimola, K. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Ferreira, C.H., Dwyer, P.L., Davidson, M., De Souza A., Ugarte, J.A. & Frawley, H. The effect of pelvic floor muscle training on female sexual function: a systematic review. 2015.

Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Sinisalo, M., Törnävä, M., & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioterapia. Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Heusala, K. 2008. Naisen orgasmi. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Kontula, O. & Sandberg, T. 2012. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Vaasa: Kirjapaino Oy Fram Ab.

Sacomori, C., Virtuoso, J.S., Kruger, A.P. & Cardoso, F.L. Pelvic floor muscle strength and sexual function in women. 2015.

Segedi, L.M., Ilic, K.P., Curcic, A., Visnjevac, N. Quality of life in women with pelvic floor dysfunction. 2011.

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. 28.9.2020. Luettu 9.10.2020. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01122

Verbeek, M. & Hayward, L. Pelvic Floor Dysfunction And Its Effect On Quality Of Sexual Life. 2019.

Raskausajan pahoinvointi ja virtsankarkailu

Raskausajan pahoinvointia esiintyy merkittävällä osalla odottajista (jopa 90%), ja osalla heistä siihen liittyy myös oksentelua.(1) Voimakas oksentaminen aiheuttaa suuren vatsaontelonpaineen kasvun, joka saattaa näkyä siinä, että virtsaa karkaa pieniä tai isompiakin määriä oksentaessa. Aiheesta tänään vierailevana kirjoituksena SUHK Maman blogissa kertoo Pelvic Angelsin Sonja Toivola. Sonjan vastaaoton löydät Maman Kampin toimipisteestä!

Mitä oksentaessa tarkalleen siis tapahtuu? Oksentaminenhan alkaa siitä, että oksennusrefleksi on aktivoitunut aivoissa, tarkemmin sanottuna aivojen ydinjatkeessa ja aivosillassa. Oksennusrefleksisarjan aktivoituessa syljeneritys lisääntyy ja ihminen alkaa voida pahoin, moni kuvaa myös kylmän hien oireita. Vatsaontelon paine kasvaa, kun vatsalihakset ja pallea supistuvat, ylempi mahaportti laajenee ja kurkunkansi sulkeutuu. Samalla rintaontelon paine pienenee, kun kurkunkansi sulkeutuu ja rintaontelo laajentuu. Oksennettaessa mahan porttiosa supistuu, mutta mahan runko sekä mahan pohja veltostuvat. Myös ruokatorven alempi sulkijalihas veltostuu. (2) Tämä on tarkemmin tarkastellessa siis erittäin viisas evoluution muovaama tapahtumasarja, jonka perimmäisenä tarkoituksena on poistaa turvallisesti jotain haitallista tai myrkyllistä elimistöstä tukehtumatta siihen oksennuksen aikana. Syyt raskausajan pahoinvoinnille ja oksentamiselle silloin, kun ihminen ei ole syönyt mitään myrkyllistä, on tieteelle vielä hämärän peitossa. 

Vatsaontelonpaineen kasvu oksennuksen aikana on mahdollisesti suurin mahdollinen verrattuna esimerkiksi painojen nostamiseen ja yskimiseen. (3) Iqbal et al (2008) tutkivat vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden paineiden muutoksia levon, yskimisen, painojen nostamisen, oksentamisen ja yökkäämisen välillä, ja oksentaminen oli näistä selkeästi eniten painetta aiheuttava. Kun tähän valtavaan paineen äkilliseen nousuun lisätään raskausajan koko kehoon vaikuttavat löystyttävät hormonit sekä valmiiksi kasvavan kohdun myötä paineen alla oleva lantionpohjan lihaksisto, ei virtsankarkailu oksentaessa tunnu kovin epäloogiselta. On yksilöllistä, kuinka paljon esimerkiksi hormonit kenelläkin vaikuttavat lantionpohjaan. Ennen kuin menettää lopullisesti yöunensa ja katastrofoi itselleen ajatuksen siitä, ettei lantionpohja pelitä yhtään, koska pissat tulivat aamuyökkimisten vuoksi housuun, on hyvä puntaroida mm.seuraavia asioita:

  • onko virtsankarkailua tapahtunut missään muussa tilanteessa aiemmin?
  • oliko rakko täynnä oksentaessa? 
  • tuliko housuihin sarjassamme tee- tai ruokalusikallinen, vai pari desiä?
  • tapahtuiko lirahtaminen heti yökätessä, vai vasta aamun neljännessä oksennuskerrassa (on nimittäin melko paljon eroa, onko lantionpohja valmiiksi jo väsynyt)
  • kuinka pitkällä raskaus on?
  • ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: kuinka tietoinen olet oman lantionpohjan tilanteestasi, osaatko tietoisesti ja kokonaisvaltaisesti jännittää ja rentouttaa lantionpohjasi vai tarvitsetko siihen ehkä ammattilaisen apua? 

Summa summarum: emme normalisoi virtsankarkailua tai vähättele sen aiheuttamaa epämukavuutta. Suosittelemme aina kääntymään asiantuntijan luo, mikäli oma tilanne tuntuu epävarmalta. Emme kuitenkaan sanoisi niinkään, että kertaluonteinen pieni määrä virtsaa rajun oksennuspuuskan yhteydessä suhteellisen täydellä rakolla ja raskausaikana olisi enne sillekään, että virtsankarkailusta kärsisi loppuelämän ilman valtavia kuntoutuspolkuja.

Lähteet: 1   2 , 22 ,  3

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä”

Sonja Toivola

Äitiys- ja lantionpohja fysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi

#pelvicangels #oksentaminen #pahoinvointi #raskausajanpahoinvointi #raskaus #vatsaontelonpaine #virtsankarkailu #lantionpohja

Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen

Me täällä SUHK Maman vastaanotolla puhumme päivittäin asiakkaiden kanssa lantionpohjan toiminnasta sekä monista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aikuistuminen ja elämänkokemus muuttaa seksuaalisuutta meissä ja toisille asiasta keskusteleminen on luontevampaa kuin toisille. Tärkeintä olisi tietysti pystyä jakamaan omia tuntemuksiaan kumppanin kanssa, mutta toisille voi tuntua luontevalta peilata aluksi omaa tilannettaan ammattilaisen ja vasta sitä kautta kumppanin kanssa yhdessä. 

Raskauden ja äidiksi tulemisen jälkeen saatetaan puhua ”siitä toisesta ekasta kerrasta”. Aiheeseen saattaa liittyä monenlaisia tunnereaktioita ja epävarmuutta, sekä muutoksia jotka liittyvät omaan muuttuneeseen kehonkuvaan. Mitään oikeaa hetkeä yhdyntöjen aloitukselle synnytyksen jälkeen ei ole ja jokainen palaa asian pariin silloin kun se kaikille osapuolille hyvältä tuntuu. Mahdollisten arpien kuten episiotomia- tai sektioarpien sekä repeämien on kuitenkin syytä antaa parantua ennen ensimmäistä yhdyntää synnytyksen jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että arpia voi hoitaa ja varsinkin lantionpohjan alueen arpien hoidossa yksi tavoitteista on palauttaa alue joustavaksi ja tuntevaksi ilman turhien kiinnikkeiden syntymistä. Kondomin käyttö on järkevää, sillä se ehkäisee tulehduksia ja usein ei toivottua liian varhaista uuden raskauden alkua. 

Monesti pelkkä ammattilaisen arvio oman palautumisen osalta hälventää epävarmuutta ja lisää positiivisuutta omaa kehonkuvaa kohtaan. Jokainen Mama on arvokas ja hyvä juuri sellaisena kuin tällä hetkellä on! Seksuaalisuus meissä lisää hyvänolontunnetta ja positiivista kehonkuvaa usein huomattavasti enemmän kuin vaikkapa vaa’an lukemien tuijottaminen. Jos ruuhkavuodet ja vauva-ajan väsymys siirtää pitkäaikaisesti syrjään omat tarpeemme, voi sillä olla iso merkitys seksuaalisuuteen ja sitä kautta kehonkuvaan.

Hormonaaliset muutokset kehossa vaikuttavat mielialan lisäksi usein myös seksuaaliseen halukkuuteen. Hedelmällisessä iässä olevien naisten onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen vaikuttaako hormonaalisen ehkäisyn aloitus tai lopetus omaan halukkuuteen tai mielialaan voimakkaasti? Ehkäisy asioista kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa ja valita itselle sopivin vaihtoehto.

Hyvä tapa alkaa tutustua oman lantionpohjan toimintaan ja hermotukseen on tehdä se vaikkapa pienin apuvälinein yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Pieni värinä voi auttaa hahmottamaan lantionpohjan lihasten aluetta ja palauttaa alueen tuntemusta raskauden tai synnytyksen jälkeen. Tutkimisen voi hyvin aloittaa vaikka jo ennen varsinaista yhdyntää. Orgasmin saaminen on kehon spontaani reaktio, jossa lantionpohjan lihakset supistelevat tahdosta riippumattomasti. Tämän seurauksena lihakset rentoutuvat ja tätä tietoa voi hyödyntää esimerkiksi lantionpohjan ylijännitystilaan liittyvissä ongelmissa.

Parhaillaan vietetään #masturbationmay teemakuukautta ja tämän tekstin myötä toivotamme jokaiselle nautinnollisia hetkiä oman lantionpohjan parissa!

Terhi Antikainen

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

SUHK Mama Oy

Ig & Facebook @antikainenterhi https://www.instagram.com/antikainenterhi/

Lue lisää Aisteista itsetyydytyksen osana SUHK Maman aiemmasta blogitekstistä Luonnollista puhetta seksistä – AISTIT