Runsas valkovuoto.
Pelkkä vesipesu, ei turhaa suihkuttelua eikä jatkuvaa pesemistä!
Useat seksikumppanit.Anatomian asialla – Häpykieli eli klitoris
Toukokuussa jatkuu SUHK Maman supersuosittu juttusarja Luonnollista puhetta seksistä! Heti näin #masturbationmay :n kunniaksi ajattelimme aloittaa kuitenkin Anatomian asialla ja nostaa esille faktoja naisen nautinnosta anatomisen rakenteen eli klitoriksen kautta. Itsetyydytys on mitä upein keino tutustua omaan nautintoon, rentoutua ja vaikka herätellä uinuvia haluja. Nautinnon apuvälineitä on olemassa paljon erilaisia, mutta ennen niitä on aiheellista tutustua omaan anatomiaansa naisena.
Häpykieli eli klitoris muodostuu kahdesta paisuvaisesta, jotka ovat lähes kokonaan piilossa lantion rakenteiden alla.
Klitoriksen kokonaispituus on miltei 8cm. 90 % klitoriksesta on näkymättömissä ja tunnistettavissa oleva osa on vain noin 10% klitoriksen koosta.
Klitoriksessa on hermopäätteitä enemmän kuin missään muussa kehon osassa. Arviolta 8000 hermopäätettä on noin kaksi kertaa enemmän kuin peniksen päässä.
Klitoriksen varsi turpoaa kiihottumisen aikana samaan tapaan kuin penis, sen näkyvää päätä ympäröi huppu ja se reagoi herkästi mekaaniseen ärsytyksen ja kosketukseen.
Klitoris ei ole vain nautintoa varten!
Tieteen kuvalehden mukaan tutkijat ovat osoittaneet, että klitoris käynnistää erilaisia muutoksia, jotka voivat lisätä mahdollisuuksia saada jälkeläisiä. Vuonna 2019 tehdyn tutkimus kertoo, että klitoriksen kiihottaminen saa aikaan seuraavia muutoksia:
- Verenpaine ja syke nousevat, jolloin verenkierto emättimessä tehostuu.
- Emättimestä erittyy kosteutta, mikä helpottaa yhdyntää.
- Emättimen happipitoisuus kasvaa (pO2), mikä tehostaa siittiöiden liikkeitä.
- Emättimen pH-arvo alkaa neutraloitua.
- Siittiöt pysyvät pidempään emättimessä.
- Emättimen lämpötila kohoaa, mikä kiihottaa miestä.
Jokaisen emätin ja klitoris on yksilöllinen ja siksi klitoriksen koko sekä muoto vaihtelevat.
Klitoris haarautuu vaginan sisällä kahteen haaraan ja molemmat päähaarat jakautuvat vielä kahtia, jotta nautintoa syntyisi myös yhdynnässä. Häpykielen kiihottaminen onkin monelle naiselle helpoin tapa saada orgasmi.
Seksuaalinen kiihottuminen saa klitoriksen paisumaan, jolloin se täyttyy verellä, kasvaa ja kovenee hieman.
Lähde: Tieteen kuvalehti, Väestöliitto & VK-kustannus; Lantionpohjan fysioterapia 2020.
Raskauden keskeytyminen ja seksuaalisuus
”Häpesin niin paljon. Pelkäsin niin paljon. Surin niin paljon. Ja samalla olin todella helpottunut. Elämääni ei silloin voinut vastuulleen pientä ihmistä ottaa. Kiitän itseäni vastuullisesta päätöksestä. Koin raskauden voimakkaasti. Kehoni oli käynnistynyt täysin palkein kasvattamaan uutta elämää, tunsin sen täyttävän lantioni. Mieleni oli pehmeä ja kehoni tyytyväinen.
Vaikka keskeytyspäätös oli oma ja ainut vaihtoehtoni, niin se oli fyysinen ja psyykkinen kriisi. Kehostani riistettiin jotain, jota se oli urheasti alkanut kantaa sisällään. Nämä kaikki tunteet, vaikka raskauteni keskeytettiin jo hyvin varhaisilla viikoilla.”
Raskauden keskeytymiskokemus on herkkä ja sitä se saa ollakin, oli se sitten spontaani tai suunniteltu. Kunhan sen kanssa ei tarvitsisi kenenkään tuntea häpeää tai epäonnistumisen tunteita.
Suhk Maman fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja Sara Seppäläinen teki seksuaalineuvojakoulutuksen lopputyön aiheesta Raskauden keskeytyminen ja seksuaalisuus (2020). Lopputyö ammensi tarpeensa asiakastyöstä.
Aihetta on tutkittu varsin vähän. Vaikka raskauden keskeytyminen ei itsessään vaikuta fyysisesti seksuaalisuuteen eikä hedelmällisyyteen, mikäli komplikaatioilta on vältytty, niin psyykkisesti keskeytymisellä voi olla suurikin merkitys seksuaaliseen haluun ja koettuun nautintoon. Työ lähestyy aihetta ihmisten aitojen kokemusten kautta haastattelututkimuksella.
Raskauden keskeytymisellä tarkoitetaan tässä spontaania tai suunniteltua keskeytymistä. Seksuaalisuudella sitä mitä olemme ja seksillä sitä mitä teemme.
Haastattelun tavoitteena oli kartoittaa raskauden keskeytyksen vaikutuksia:
-seksuaaliseen käyttäytymiseen
-koettuun haluun ja nautintoon
-ihmissuhteeseen/suhteisiin
sekä
-kartoitettiin saadun ja koetun tuen tarvetta seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä
Seksuaalinen käyttäytyminen
Valtaosa vastaajista eli vakituisessa ihmissuhteessa ja he kokivat keskeytymisestä johtuneet muutokset pääosin seksuaalisessa halussa. Mainintoja niin sanotusta seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä ei vastauksista ilmennyt. Ennemmin ehkäisyä tehostettiin tai vaihdettiin, haluttiin olla omissa oloissa tai haettiin lohtua kumppanista.
”Halusin keskenmenojen jälkeen samaan aikaan käpertyä itseeni ja ”nuolla haavojani” sekä olla kumppanin lähellä ja hakea läheisyyttä, myös seksin kautta.”
”…itsetyydytys ei tullut edes mieleen, se olisi tuntunut silloin vaimon pettämiseltä, koska hän oli kivussa, tuskassa ja surussa ja niin olin minäkin.”
”Ajattelin, ettei minulle voisi käydä näin ja että tämä oli eka ja vika kerta. Ehkäisy vaihdettiin varmempaan vaihtoehtoon. Tästä huolimatta kaapissa on nykyään aina raskaustestejä ja teen niitä välillä rauhoittaakseni mieltäni.”
Pelkoa yhdyntäseksiä kohtaan koettiin uuden ei-toivotun raskauden pelossa tai että yhdyntäseksi voisi aiheuttaa keskenmenon.
”…olen edelleen todella pelokas siitä, että olen taas vahingossa raskaana. Tutkin ”oireita” enemmän ja olen vieläkin tarkempi ehkäisyn kanssa.”
”Alkuraskauksien aikana tosin yhdyntä pelotti, ettei vaan keskeytyisi raskaus sen takia, vaikka meillä olikin tiedossa, ettei se todennäköisesti voi keskenmenoa aiheuttaa.”
”Tietysti jälkeenpäin mietin kauhuissani, että olenko seksin tai orgasmin takia aiheuttanut keskenmenot ja että olisi pitänyt olla varovaisempi. Näin ollen toisen raskauden kohdalla osasin jo etukäteen ns. hieman pelätä seksiä ja nimenomaan orgasmeja.”
Seksuaalinen halu ja nautinto
Muutoksia seksuaalisen nautinnossa ja halussa kuvattiin valtaosin muutamien kuukausien säteellä raskauden keskeytymisestä. Yhdessä tapauksessa yhdeksästä vaikutukset olivat kauaskantoisemmat.
Kaikki vastaajat kertoivat raskauden keskeytymisen vaikuttaneen seksuaalisuuteen jollain tavalla, sekä positiivissa että negatiivisa vaikutuksia kuvattiin. Rentoutumista seksiä kohtaan koettiin kahdessa tapauksessa seitsemästä raskauden keskeytymisen (varhainen ja myöhäinen keskenmeno) jälkeen.
”Keskenmenojen jälkeen seksin harrastaminen oli ihanaa, koska ei tarvinnut pelätä, että omalla nautinnolla aiheuttaisi oman lapsensa menetyksen, joten kiihottuminen ja orgasmit olivat paljon vapauttavampia kuin raskausaikana.”
”…se jossain mielessä muuttuikin vapautuneemmaksi koska emme enää uskoneet raskauteen. Väkisin yrittäminen jäi pois, jalat kohti kattoa ja vastaavat rutiinit heti yhdynnän jälkeen jäivät pois. Seksistä tuli seksiä ja lopputuloksena oli raskaus ilman keinohedelmöitystä pian keskenmenon jälkeen.”
Pelkoa nautinnollisen seksielämän menettämisestä toi esiin kaksi vastaajaa.
”Aluksi sairaalassa mietin ja itkin, että miten voin ikinä enää nauttia ihanasta kahden ihmisen välisestä rakkausseksistä, kun tiedän mihin sydänsuruun se voi mahdollisesti johtaa.””
”Etsiessäni tietoa miten selviän tästä kokemuksesta, vastaan tuli seksuaalisuuden teemasta pelottavan tuntuisia juttuja, kun puhuttiin ettei fyysisesti tule vaikuttamaan, mutta PSYYKKISESTI mahdollisesti voi muuttaa paljon suhtautumista seksiin ja ihmissuhteeseen. Aloin pelätä elämää abortin jälkeen.”
Seksi koettiin pakokeinona menetyksen painaessa mieltä.
”Se auttoi suruunkin vauvan menetyksestä kun mieli oli edes sen aikaa keskittyneenä muuhun.”
¨
Abortin kokenut vastaaja pohti myös lupaa nautintoa tuottaneista fantasioista.
”Häpesin tapahtunutta niin että koin myös häpeää mieluisimmasta ja kiihottavimmasta fantasiastani, seksistä lasten teko mielessä. Vaikka ehkäisyä on, silti se mielikuva on kiihottanut voimakkaasti. Abortin vuoksi pelkäsin, etten kiihottuisi enää tästä, mutta se palasi joidenkin kuukausien päästä uudestaan ja tätä tuki kokemus, että kumppanini haluaa lapsia, vaikka se ei abortin aikoihin mahdollista ollutkaan.”
Kahdessa tapauksessa koettiin lyhytaikaista haluttomuutta seksiä kohtaan.
”Vaikutti pariksi kuukaudeksi täytenä haluttomuutena minun puolelta, ja toki jälkivuotoajan oli hyvä pidättäytyäkin yhdyntäseksistä. Mihinkään muuhunkaan ei ollut kyllä kiinnostusta pitkään aikaan. Se vaikutti kehonkuvaan, itsetuntoon, kuvaan itsestä (epäonnistuneena) naisena ja lisäsi yleisesti fyysistä jännitystä lantion alueella, myös lantionpohjan lihaksissa. Ensimmäiset yhdyntäkerrat keskeytymisen jälkeen menivätkin lp-rentoutusharjoituksiin, eikä orgasmista ollut tietoakaan. Onneksi ajan kanssa tämä helpottui.”
”Keskenmenojen jälkeen sitä halusi pitää hetken tauon seksistä keskenmenokipujen, vuodon ja henkisen kolauksen vuoksi. Sen jälkeen halukkuus oli ehkä hetken aikaa normaalia vähäisempää. Tyytyväisyys seksuaalielämään laski myös jonkin verran. Ajan myötä tilanne parani taas.”
Haluttomuutta korjattiin alkoholin avulla yhdessä tapauksessa, koska itsesyytös ja pelko sekä inho seksiä kohtaan oli niin voimakkaita.
”En haluaisi yhtään seksiä, vaan mieluiten sitä läheisyyttä ja kosketusta vaikka välillä ehkä 1-2 kk haluan, mutta olen silloin ottanut lasin viiniä tms. jolloin unohdan että olen tuhonnut elämiä (2) vaikka näin oikeasti ei saa ajatella.”
Ihmisuhde/suhteet
Viisi vastaajista koki etäisyyttä kumppaniin keskeytymiskokemuksen vuoksi. Kaksi heistä koki lisäksi yksinjätetyksi tuloa sekä henkisesti että fyysisesti suhteessaan. Yksi vastaajista kertoo ihmissuhteen päätyneen eroon tapahtuneen takia.
”Abortin hetkellä ajattelin enemmän kumppanin pettymystä ja surua. Jotenkin vain selviydyin, ettei toisen tarvitse nähdä minun kipua h-hetkellä, pelkäsin varmaan, että se rikkoo meidät samalla. Elämässä oli silloin niin paljon huolta päällä valmiiksi. Myöhemmin koin täydellistä yksinjätetyksi tuloa sekä fyysisesti että henkisesti. Olisi ollut tosi tärkeää, että prosessi olisi läpikäyty yhdessä, olisi suhteelle käynyt sitten miten vaan”
”Olimme henkisesti ja fyysisesti kauempana toisiamme kuin koskaan, emme ymmärtäneet toisiamme ja toistemme tarpeita ja tapoja käsitellä keskeytymisen surua.”
”…mies ei käsittele suruaan samoin kuin minä ja tuntui että hän pääsi tapahtuneesta tosi nopeasti yli, se loukkasi ja tuli väliimme. Itse myös yhä vielä kannan surua mukana ja oloni kuormittunut tapahtuneen johdosta. Suhde ei voi niin hyvin kuin toivoisin, minulla ei ole paljoa puskuria vastoinkäymisiä vastaan.”
Kaksi varhaista keskenmenoa kokenut vastaaja koki keskeytymiskokemusten vaikuttavan molemmilla kerroilla eri tavoin ihmissuhteessa.
”Keskenmenot sekä loitonsivat että lähensivät meitä. Ensimmäinen kerta ehkä enemmän loitonsi, toinen lähensi. Emme osanneet puhua niistä tarpeeksi. Etenkin toinen keskenmeno oli henkisesti todella kipeä kokemus meille molemmille. Osasimme silloin kuitenkin tukeutua toisiimme paremmin, joten lähennyimme.”
Kaksi vastaajista koki, että keskeytymiskokemukset lujittivat tai rentouttivat parisuhdetta.
”Kaikenlainen läheisyys, ihokontakti, hempeily, seksi sekä rakkauden tunnustaminen toiselle tulivat vielä enemmän osaksi arkea, kuin ennen keskenmenoa. Tiesimme tämän jälkeen, että selviämme ihan kaikesta.”
”Toivottujen raskauksien keskeytymiset eivät suoranaisesti vaikuttaneet parisuhteeseen. Sain puolisolta tukea ja lohtua, olihan menetys yhteinen. Myös minä olin puolisoni tukena ja keskustelimme paljon asioista keskenmenoihin liittyen.”
Tuen tarve
Apua haettiin psykoterapiasta, seksuaalineuvonnasta tai -terapiasta. Kokemuksen läpikäymisellä haluttiin saada apua ihmissuhteeseen liittyvissä teemoissa sekä koettuun seksuaaliseen nautintoon ja haluun. Kokemuksen läpikäyntiä pidettiin erityisen tärkeänä yhdessä kumppanin kanssa, jos vastaaja eli ihmissuhteessa. Keskustelutukea läpikäydyn kokemuksen kanssa pitäisivät tärkeänä osana toipumista yksimielisesti kaikki 9 vastaajaa. Neljä vastaajista hakeutui keskusteluavun pariin kokemuksen läpikäymiseksi. Terapiaan hakeuduttiin yksin tai yhdessä kumppanin kanssa.
Vain yksi vastaajista koki, ettei henkilökohtaisissa kokemuksissaan kaivannut keskustelua tukea ammattilaisen kanssa, vaan keskustelu oman kumppanin kanssa kokemuksista riitti.
”Käsittelimme keskenämme ja seksuaaliterapeutti-kätilön kanssa, mistä oli valtavan suuri apu.”
”Käymme parhaillaan pariterapiassa. Terapeuttimme on myös seksuaaliterapeutti. Emme ole seksuaalisuudesta siellä niin puhuneet, enemmän muista aiheista suhteeseemme liittyen.”
Yksi neljästä keskusteluavun pariin hakeutuneista hakeutui psykiatrisen sairaanhoitajan akuuttivastaanotolle reilu kuukausi keskeytyksen jälkeen kahdesti toistuneiden paniikkikohtausten vuoksi, kokiessaan kumppanin hylänneen hänet.
”…hakeuduin avoterveydenhuollon kautta akuutti ajalle psykiatrisen sairaanhoitajan volle, jossa arvioitiin jatkohoidon tarve ja sain lähetteen lyhyt psykoterapiaan. Alku prosessi vei 3 kk ja terapeutin löytäminen 5 kk, pääsin aloittamaan terapian vasta miltei vuosi keskeytyksen jälkeen.”
Yksi vastaajista ei ollut koskaan hakenut apua kokemusten läpikäymiseksi ja koki, että jos olisi saanut apua kokemustensa kanssa, niin seksuaalinen kanssakäyminen ei olisi niin pelottavaa ja vastenmielistä.
”Meidän perheessä riidellään eniten seksistä ja sen puutteesta jos olisin joskus saanut apuja tähän tilanteeseen uskon että siitä olisi ollut apuja.”
Kaksi koki saaneensa tukea puolisostaan, mutta olisivat kokeneet keskustelutuen ammattilaiselta tarpeelliseksi, jos sitä olisi ollut tarjolla.
Kohtaamisissa terveydenhuollon ammattilaisten kanssa keskeytymisen aikoihin koettiin sekä olleen suurta apua että lannistavia lohdutuksia.
”Levätkää ensin ja sitten viettäkää aikaa pussaillen (sextaillen) takkatulen ääressä ja nauttikaa toinen tosistanne. Eli tämä keskustelu seksuaalisesta rentoutumisesta oli äärimmäisen tärkeä ja laukaisi sen vuosien jännityksen mikä välillämme oli.”
”Olisin kaivannut ammattilaisen tukea keskenmenojen käsittelyyn ja neuvolan terveydenhoitaja oikeastaan ”lohdutti” vain sanomalla, että ”olette vielä nuoria ja teillä on aikaa…” mikä ei siinä hetkessä auttanut yhtään kun mietti etenkin aivan ensimmäisen raskauden päätyttyä keskenmenoon, että onko minussa jotakin vikaa.”
Yksi vastaajista nosti esiin taloudelliset syyt.
”Olisi ollut hyvä puhua jonkun kanssa. Siitä olisi ollut varmasti apua. Tiedostin, että keskenmenoista olisi ollut hyvä puhua ammatti-ihmisen kanssa, mutta koska lapsettomuushoitoihin meni jo niin paljon rahaa, tuntui, ettei psyykkisen puolen keskusteluun ollut enää varaa. Onneksi keskenmenoissa kohdalle sattui useampi ihana lääkäri, joiden empaattisuus ja lohduttavat sanat auttoivat näiden kokemusten työstämisessä.”
Raskauden keskeytyminen voi olla yksi lyhyt- tai pitkäkestoiseen haluttomuuteen johtavista syistä. Raskauden keskeytyminen on usein henkisesti raskasta. Myös toisaalta helpotuksen tunnetta ei-toivotun raskauden keskeytyksestä on lupa tuntea. Keskeytymisen kokeneen olisi hyvä tietää, että asiasta on lupa puhua ja, että apua on saatavilla. Käsittelyä kaipaavat kokemukset eivät mielessä helposti vanhene, eikä niiden käsittely ole koskaan liian myöhäistä. Joskus kokemuksen käsittely ei ole ollut mahdollista tapahtuman aikoihin ja se on voinut olla ainoa tarjolla oleva selviytymiskeino.
Suhk Mamalla sinua auttavat seksuaalineuvojat Sara Seppäläinen, Jaana Torri ja Virve Tavia
Sara Seppäläinen
Fysioterapeutti ja seksuaalineuvoja
Näin valmistat täydellisen vaippakakun!
Vaippakakku kuuluu osaksi jokaisen rakkaan ystävän Baby Showereita. Vaippakakun valmistukseen tarvitset:
- Pari pakettia pieniä vaippoja (koko 1 & 2)
- Vauvan tarvikkeita pieneistä leluista vauvanhoitotarvikkeisiin
- Kuminauhoja ja silkkinauhaa kerrosten kiinnitykseen
- Palan pahvia pohjaksi ja tyhjän talouspaperihylsyn
Ja näin valmistat itse vaippakakun, kun tarvikkeet ovat valmiina:
- Kääri vaipat rullalle ja laita kuminauha yksittäisen vaipan ympärille.
- Laita vaipparullan talouspaperihylsyä vasten ja jokaisen kerroksen voit kiinnittää halutettasi vielä extra nauhalla. Lisää kerroksia aina yksi enemmän alimmaiseksi, jotta saat kerroksittaisen kakun muodon.
- Kiinnitä viimeiset kerrokset kauniilla silkkinauhalla ja viimeistele rusetilla.
- Leikkaa pahvista kakun pohjan kokoinen alusta ja nosta se sellofaanin päälle.
- Kiinnitä kakkuun haluamasi koristeet, tutit ja lahjakortti.
- Sulje sellofaani silkkinauhalla kakun yläosasta.
Baby Shower lahjakortti myynnissä verkkokaupassa!
Baby Shower -lahjakortti on jokaisen tulevan äidin hyvinvoinnin kulmakivi. Lahjakortti sisältää 90min raskaushieronnan ja fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen.
Raskaushieronnan voi käyttää missä tahansa vaiheessa raskautta tai synnytyksen jälkeen. Raskaushieronta rentouttaa ja rauhoittaa kehoa, sekä helpottaa kipuja ja kiristyksiä lantion ja selän alueella.
Fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen tekee aina äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, joka on käynyt Fysioterapeuttinen jälkitarkastus -koulutuksen.
Palvelu on kestoltaan 90min ja se on suunnattu synnyttäneille äideille. Palvelu täydentää neuvolan tarjoamaa ja lyhyttä synnytyksen jälkeistä tarkastusta, jonka tekee lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja. Käynti tarjoaa äidille mahdollisuuden olla keskiössä vauvan syntymän jälkeen. Käynnin sisältö tarjoaa näyttöön perustuvia vastauksia synnyttäneen mieltä askarruttaviin kysymyksiin, sekä mahdollisuuden keskustella äitiyteen ja muuttuneeseen kehoon liittyvistä asioista koulutetun ammattilaisen kanssa. Käynti sisältää kattavan arvion synnyttäneen toiminta- ja suorituskyvystä. Käynnin tarkoitus on auttaa ja tukea äitiä ymmärtämään palautumassa olevaa kehoa.
Upeita yllätyksiä toivottaen SUHK Maman fyssaritiimi!
Näin tunnistat lantionpohjan lihakset!
Liian usein vastaanotolla törmää tilanteeseen, jossa asiakas kertoo treenaavansa lantionpohjan lihaksia useamman kerran viikossa. Tarkempi tutkiminen kuitenkin osoittaa, että supistus tulee joko työntönä alaspäin, voimakkaana lähettäjien ja pakaroiden työnä tai lantionpohjan lihaksissa ei tapahdu liikettä lainkaan. Useimmiten tilanne on jotain näiden väliltä tai toiminnan ongelma saattaa olla myös lantionpohjan rentoutumisen puuttumisessa.
Oikeiden lihasten tunnistaminen on siis kaiken treenin ykkösjuttu! Voit kokeilla tunnistaa omat lantionpohjan lihakset vaikka seuraavalla tavalla:
-Pese kädet hyvin tai tee testi vaikkapa suihkun tai saunan yhteydessä. Voit kokeilla myös eri asentoa kyykky, kylkimakuu jne.
-Laita yksi tai kaksi sormea emättimeen ja kokeile puristaa lantionpohjan lihaksilla sormia vasten. Tunnetko sormien ympärillä painetta?
-Supistuksen tulisi tapahtua uloshengityksellä, jolloin pallea kohoaa ylävatsalla antaen lantionpohjalle paremmin tilaa nousta ylöspäin.
-Rentouta ja kuulostele, tunnetko sormen ympärillä vähentyvän paineen?
Kun tunnistat liikkeen oikeassa lihasryhmässä on vasta aika pohtia tarkemman treenin sisältöä, kestoa, voimaa, asentoa, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Jos olet epävarma liikkeen tunnistamisesta hyvä vinkki voi olla rauhoittuminen. Ennen kuin lantionpohjan treeniä voi tehdä hektisen arjen keskellä, autossa punaisissa liikennenvaloissa istuessa tai bussipysäkillä seistessä, on tunnistettava oikea lihastyö. Sormitestinkin oleellisin asia, on keskittyä juuri sillä hetkellä tekemäänsä asiaan. Mikäli tämäkään ei auta tai kaipaat tarkempia neuvoja kuinka edetä lantionpohjan hyvinvoinnin kanssa, ole rohkeasti yhteydessä lantionpohjan fysioterapiaan erikoituneeseen fysioterapeuttiin. Listan löydät Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit Ry:n sivuilta: http://www.pelvicus.fi/index.html.
Synnytyksen jälkeinen yhdyntäkipu
Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.
Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.
Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.
Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.
Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.
Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.
Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?
1. Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.
2. Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.
3. Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.
4. Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.
5. Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.
6. Käytä liukuvoidetta, reippaasti!
7. Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.
Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.
Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan.
Virve Tavia
Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti
SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti
@virvetavia
virve.tavia(at)suhk.fi
Mistä tiedän onko minulla suorien vatsalihasten erkauma?
Suorien vatsalihasten erkauma eli Diastasis Rectus Abdominis on useimmiten raskaudesta johtuva seuraus siitä, kun vatsalihasten välissä oleva valkoinen jännesauma, Linea Alba, venyttyy, eikä välttämättä palaudu entiselleen spontaanisti synnytyksen jälkeen. Erkauman esiintyvyys on 100% raskausviikolta 35 saakka, joten jokainen synnyttäjä hyötyy oikeanlaisesta ohjauksesta ennen ja jälkeen synnytyksen.
Vatsalihasten erkauman spontaania palautumista tapahtuu eniten noin 2-3kk aikana synnytyksen jälkeen, joilloin harjoittelussa on hyvä huomioida ettei ainakaan omilla toimilla hukkaa tätä etsikkoaikaa tekemällä erkaumaa pahentavia harjoitteita.
Vatsan alueella oleva jännesauma, eli Linea Alba on siis otettava huomioon harjoittelussa, jotta sen jäntevöityminen saadaan tapahtumaan uudelleen raskauden jälkeen.
Moni äiti saattaa hakeutua fysioterapiaan erkauman aiheuttamista kosmeettisista syistä johtuen, kuten itseä häiritsevän pömppövatsan vuoksi. Erkauman kuntoutus on kuitenkin ennen kaikkea tärkeässä roolissa, kun halutaan ehkäistä mahdollisia selkäkipuja tai lantionpohjan ongelmia. Lantionpohjan toiminta onkin tärkeä osa koko keskivartalon toimintaa ja sitä ei voi jättää huomioimatta myöskään erkauman kuntoutuksessa.
Edelleen ehkä yleisin kysymys vastaanotolla synnyttäneillä äideillä on, paljonko on suorien vatsalihasten väli senteissä? Väli voi olla kuitenkin jo luonnostaan erilainen ja oleellisempaa on kuinka jännesauma käyttäytyy, ja välittyykö voimat oikean ja vasemman puolen välillä. Hyvin hoikallakin henkilöllä, jonka suorien vatsalihasten väli on lähes kuroutunut kiinni, saattaa olla kuntoutusta vaativa jännesauma, joka tunnusteltaessa sormilla upottaa ja jonka jäntevyys puuttuu. Toisaalta kolmen sormen levyinen väli suorien vatsalihasten välissä, yhditettynä napakkaan ja jäntevään jännesaumaan , saattaa olla oikein hyvin palautunut ja tukea keskivartaloa loistavasti yhdessä lantionpohjan ja optimaalisen palleahengityksen kanssa.
Alla olevista kuvista näet hieman, kuinka jännesauman tulisi käyttäytyä toiminnallisissa liikkeissä. Yläkuvassa sormet saa upotettua suorien vatsalihasten väliin, vaikka reunat eivät olekaan kovin kaukana toisistaan. Alemmassa kuvassa on tehty pieni päännosto, jota ennen lantionpohjan on aktivointi ylöspäin ja kevyt vatsanpeitteiden tiivistys. Tällöin sormet pysähtyvät jännesaumaan samalle tasolle suorien vatsalihasten kanssa ja tuntuma sormen alla on napakka ja trampoliinimainen.
Treenaa oikein!
Lantionpohjan ja keskivartalon aktivoitumisen järjestys tulisi olla oikea. Tuki lähtee lantionpohjan kautta, jossa suunta on ylöspäin ja tämän jälkeen vatsanpeitteiden kevyt tiivistys ylöspäin (ei voimakkaasti kohti napaa) . Kun on aika treenata synnytyksen jälkeen, saattaa toiselle soveltua keskivartalon kuntoutukseen paremmin jokin eri alkuasento kuin toiselle. Kireydet kehosta tulisi kuitenkin ottaa myös huomioon, sillä ne estävät usein opitimaalisen asennon löytämistä. Jos esimerkiksi alaselkä on kovin kireä, saattaa se pullauttaa vatsaa eteenpäin ja ylläpitää erkaumaa sekä vaikeuttaa lantionpohjan ja vatsan oikeanlaista aktivoitumista.
Tärkeää harjoittelussa on tunnistaa kuinka oma keskivartalo toimii ja käyttäytyy. Tämän jälkeen jopa niin sanottu suora vatsarutistus helpotetusti pienellä pään nostolla voi ollakin jännesaumaa kuntouttava liike. Eikä siis kiellettyjen listalla kuten erkauman yhteydessä usein ajatellaan. On tärkeää muistaa, että liike on lääke sanonta toimii myös synnytyksestä palautumisessa. Missään nimessä ei kannata pelätä liikaa erkauman syntymistä ja olla vuosikaupalla käyttämättä kehoa, sillä jännesaumakin heikkenee siinä missä lihas, jota sitä ei käytetä ollenkaan.
Mikäli sinua mietityttää toimivatko nämä asiat oikein, on hyvä hakeutua koulutetulle äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutille tarkastamaan asia. Muutamalla käynnillä on varmasti suuri merkitys kehon hyvinvoinnille, sekä voit ennaltaehkäistä mahdollisia myöhempiä selkäkipuja ja lantionpohjan ongelmia. Vaikka tämä teksti sisälsi asiaa erkaumasta, on hyvä muistaa, että äitiysfysioterapia on kokonaisvaltaista hoitoa, joka sisältää paljon muutakin kuin erkauman tutkimista.
Terhi Antikainen
Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti
Somatic Pilates -ohjaaja
FAF personal trainer
Urheiluhieroja, raskaushierontakouluttaja
SUHK Mama, Espoonlahti, Kivenlahdentie 7.
@antikainenterhi
@suhkmama
Turvotus raskauden aikana ja sen jälkeen
Monet naiset kokevat jossain vaiheessa raskautta turvotusta. Turvotus on etenkin loppuraskauden aikana varsin yleinen vaiva, joskin sitä voi esiintyä myös ihan alkuraskaudesta lähtien. Raskausaikana kehon nestemäärä lisääntyy ja muun muassa veren määrä on normaalia suurempi. Loppuraskautta kohti kohtu kasvaa, ja se alkaa painamaan lantion veri- ja lymfasuonia ja virtaus hidastuu.
Myös hormoneilla on osuutensa turvotuksen synnyssä. Verisuonet voivat myös turvota, joka voi muodostaa suonikohjuja etenkin jalkoihin. Raskausajan hormonit aiheuttavat sen, että verisuonet rentoutuvat, jolloin niiden läppien ympärille kasaantuu verta.
Turvotus voi aiheuttaa kankeutta, kipua ja paineentunnetta raajoissa sekä nivelissä. Se voi vaikeuttaa äidin liikkumista, mikä taas lisää turvotusta, koska liikunta parantaa nestekiertoa. Turvotus yhdessä kasvavan vatsan kanssa tuntuu monen mielestä kovin tukalalta.
Joillakin äideillä turvotus jatkuu tai jopa pahenee synnytyksen jälkeen. Tämä helpottaa yleensä muutamassa viikossa, kun äiti pääse taas liikkumaan. Joillakin äideillä on turvotusta koko imetysajan – tämä johtuu imetyshormoneista ja loppuu imetyksen jäädessä pois.
Raskauden aikaista, synnytyksen jälkeistä sekä imetyshormoneista johtuvaa turvotusta voi helpottaa oikealla ruokavaliolla, liikunnalla sekä manuaalisella käsittelyllä kuten raskaushieronnalla tai LymphaTouch alipainehoidolla.
LymphaTouch menetelmä on turvallinen hoito helpottamaan turvotusta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Sillä voidaan myös auttaa ennaltaehkäisemään suonikohjuja. Jos turvotuksen lisäksi äidillä on jatkuvaa päänsärkyä, huonoa oloa ja/tai näköhäiriöitä kannattaa neuvolaan olla yhteydessä raskausmyrkytyksen poissulkemiseksi. Pelkkä turvotus ei yleensä ole merkki raskausmyrkytyksestä.
Turvotus aiheutuu siitä kun kudoksissa on ylimääräistä nestettä, jota kehon oma veri- ja imusuonisto ei itse pysty poistamaan. LymphaTouch alipainehoidolla kudosten nestekuorma ohjataan manuaalisesti imusuoniin ja takaisin lymfakiertoon. Hoito on kevyttä ja rentouttavaa. Hoitoa toteuttava äitiysfysioterapeutti osaa neuvoa lisäksi ruokavalio- ja liikunta-asioissa, jotta nestekierto paranee.
SUHK Mamalla raskaushieronta palvelua tarjoavat naisten terveyteen erikoistuneet ja koulutetut ammattilaiset. LymphaTouch alipainehoitoa teemme äitiysfysioterapia tai naisten osteopatia palveluiden yhteydessä.
LymphaTouch laitteen käyttöön liittyen tiedustelut mama@suhk.fi tai suoraan SUHK Maman ammttilaisilta etunimi.sukunimi@suhk.fi
