LANTIONPOHJAN TOIMINTAHÄIRIÖT JA NAISEN SEKSUAALINEN HYVINVOINTI

kirjoittaja

Arviolta kolmasosalla naisista on jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Lantionpohjan toimintahäiriöitä ovat virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät ongelmat, emättimen laskeumat, lantionpohjan kiputilat ja seksuaalitoimintojen häiriöt. Naisen seksuaalitoimintojen häiriöiksi määritellään seksuaalinen haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmihäiriöt. Seksuaalinen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisen yleistä hyvinvointia. Seksuaalista hyvinvointia edistää se, että henkilö voi elää oman sukupuolensa kokemuksen ja seksuaalisen identiteettinsä mukaista elämää ja on riittävän tyytyväinen seksuaaliseen minäkuvaansa.

Lantionpohjan toimintahäiriöt heijastuvat usein koko kehon olemukseen ja toimintaan. Tutkimusten mukaan lantionpohjan toimintahäiriöt heikentävät naisen elämänlaatua ja kehonkuvaa. Naiset, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, tuntevat todennäköisemmin häpeän ja masennuksen tunteita sekä minäkuvan alentumista. He kokevat itsensä epätodennäköisemmin fyysisesti viehättäviksi.

Kirjallisuuskatsauksen mukaan merkittävimmät tekijät, jotka heikentävät naisten seksuaalisia kokemuksia, ovat laskeumapotilailla huoli siitä, miltä heidän emättimensä näyttää, ja virtsankarkailusta kärsivillä pelko siitä, että virtsa karkaa yhdynnän aikana. Ulosteenkarkailu aiheuttaa puolestaan pelkoa likaantumisesta. Seksuaalisesti aktiiviset naiset ovat raportoineet virtsankarkailun aiheuttavan libidon laskua, limakalvojen kuivuutta ja yhdyntöjen kivuliaisuutta. Naiset, joilla laskeuma tulee emättimen ulkopuolelle, ovat ilmoittaneet eristäytymisen tunnetta, viehätysvoiman katoamista ja välttäneet seksuaalista kumppanuutta.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan seksuaalitoimintojen häiriöt vaikuttavat naisen elämänlaatuun yhtä paljon kuin krooninen selkäkipu tai virtsankarkailu. Naiset, joilla on seksuaalista haluttomuutta, ovat myös tyytymättömämpiä seksuaalielämäänsä, kumppaniinsa ja parisuhteeseensa yleensä. Lisäksi heillä esiintyy enemmän negatiivisia tunnetiloja, kuten turhautumista, toivottomuutta, vihaa, huonoa itsetuntoa ja kokemusta naisellisuuden menettämisestä.

Tässä blogikirjoituksessa aihetta on avattu tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan eli se ei tarkoita sitä, että kaikilla, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, olisi näitä edellä mainittuja tunteita, ja että kaikki kokisivat oireiden heikentävän elämänlaatuansa. Mutta jos sinulla on lantionpohjan toimintahäiriö, jonka koet heikentävän elämänlaatuasi, niin muistathan, että siihen on mahdollista hakea apua.

Lantionpohjan fysioterapia on tärkeässä roolissa lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksessa. Fysioterapian toteutus on aina yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, ja se perustuu asiakkaan toiveisiin ja tavoitteisiin. Kaikki keskustelunaiheet ja tunteet ovat sallittuja vastaanotolla. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen voi tuntua joskus vaikealta. Aiheeseen perehtynyt terveydenhuoltoalan ammattilainen ottaakin asian puheeksi ja antaa näin asiakkaalle luvan puhua myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista – jos asiakas itse haluaa. Lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa positiivisesti naisen elämänlaatuun ja seksuaaliseen hyvinvointiin. <3

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Jaana Torri

Lähteet:

Apter, D. ym. 2020. Seksuaalilääketiede. Toim: Brusila, B., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. Duodecim.

Apter, D ym. 2006. Seksuaalisuus. Toim: Apter, D, Väisälä, L. & Kaimola, K. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Ferreira, C.H., Dwyer, P.L., Davidson, M., De Souza A., Ugarte, J.A. & Frawley, H. The effect of pelvic floor muscle training on female sexual function: a systematic review. 2015.

Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Sinisalo, M., Törnävä, M., & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioterapia. Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Heusala, K. 2008. Naisen orgasmi. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Kontula, O. & Sandberg, T. 2012. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Vaasa: Kirjapaino Oy Fram Ab.

Sacomori, C., Virtuoso, J.S., Kruger, A.P. & Cardoso, F.L. Pelvic floor muscle strength and sexual function in women. 2015.

Segedi, L.M., Ilic, K.P., Curcic, A., Visnjevac, N. Quality of life in women with pelvic floor dysfunction. 2011.

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. 28.9.2020. Luettu 9.10.2020. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01122

Verbeek, M. & Hayward, L. Pelvic Floor Dysfunction And Its Effect On Quality Of Sexual Life. 2019.

Raskausajan pahoinvointi ja virtsankarkailu

kirjoittaja

Raskausajan pahoinvointia esiintyy merkittävällä osalla odottajista (jopa 90%), ja osalla heistä siihen liittyy myös oksentelua. (1) Voimakas oksentaminen aiheuttaa suuren vatsaontelonpaineen kasvun, joka saattaa näkyä siinä, että virtsaa karkaa pieniä tai isompiakin määriä oksentaessa. Aiheesta tänään vierailevana kirjoituksena SUHK Maman blogissa kertoo Pelvic Angelsin Sonja Toivola.

Mitä oksentaessa tarkalleen siis tapahtuu? Oksentaminenhan alkaa siitä, että oksennusrefleksi on aktivoitunut aivoissa, tarkemmin sanottuna aivojen ydinjatkeessa ja aivosillassa. Oksennusrefleksisarjan aktivoituessa syljeneritys lisääntyy ja ihminen alkaa voida pahoin, moni kuvaa myös kylmän hien oireita. Vatsaontelon paine kasvaa, kun vatsalihakset ja pallea supistuvat, ylempi mahaportti laajenee ja kurkunkansi sulkeutuu. Samalla rintaontelon paine pienenee, kun kurkunkansi sulkeutuu ja rintaontelo laajentuu. Oksennettaessa mahan porttiosa supistuu, mutta mahan runko sekä mahan pohja veltostuvat. Myös ruokatorven alempi sulkijalihas veltostuu. (2) Tämä on tarkemmin tarkastellessa siis erittäin viisas evoluution muovaama tapahtumasarja, jonka perimmäisenä tarkoituksena on poistaa turvallisesti jotain haitallista tai myrkyllistä elimistöstä tukehtumatta siihen oksennuksen aikana. Syyt raskausajan pahoinvoinnille ja oksentamiselle silloin, kun ihminen ei ole syönyt mitään myrkyllistä, on tieteelle vielä hämärän peitossa. 

Vatsaontelonpaineen kasvu oksennuksen aikana on mahdollisesti suurin mahdollinen verrattuna esimerkiksi painojen nostamiseen ja yskimiseen. (3) Iqbal et al (2008) tutkivat vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden paineiden muutoksia levon, yskimisen, painojen nostamisen, oksentamisen ja yökkäämisen välillä, ja oksentaminen oli näistä selkeästi eniten painetta aiheuttava. Kun tähän valtavaan paineen äkilliseen nousuun lisätään raskausajan koko kehoon vaikuttavat löystyttävät hormonit sekä valmiiksi kasvavan kohdun myötä paineen alla oleva lantionpohjan lihaksisto, ei virtsankarkailu oksentaessa tunnu kovin epäloogiselta. On yksilöllistä, kuinka paljon esimerkiksi hormonit kenelläkin vaikuttavat lantionpohjaan. Ennen kuin menettää lopullisesti yöunensa ja katastrofoi itselleen ajatuksen siitä, ettei lantionpohja pelitä yhtään, koska pissat tulivat aamuyökkimisten vuoksi housuun, on hyvä puntaroida muun muassa seuraavia asioita:

  • Onko virtsankarkailua tapahtunut missään muussa tilanteessa aiemmin?
  • Oliko rakko täynnä oksentaessa? 
  • Tuliko housuihin sarjassamme tee- tai ruokalusikallinen, vai pari desiä?
  • Tapahtuiko lirahtaminen heti yökätessä, vai vasta aamun neljännessä oksennuskerrassa (on nimittäin melko paljon eroa, onko lantionpohja valmiiksi jo väsynyt)
  • Kuinka pitkällä raskaus on?
  • Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, kuinka tietoinen olet oman lantionpohjan tilanteestasi, osaatko tietoisesti ja kokonaisvaltaisesti jännittää ja rentouttaa lantionpohjasi vai tarvitsetko siihen ehkä ammattilaisen apua? 

Summa summarum: emme normalisoi virtsankarkailua tai vähättele sen aiheuttamaa epämukavuutta. Suosittelemme aina kääntymään asiantuntijan luo, mikäli oma tilanne tuntuu epävarmalta. Emme kuitenkaan sanoisi niinkään, että kertaluonteinen pieni määrä virtsaa rajun oksennuspuuskan yhteydessä suhteellisen täydellä rakolla ja raskausaikana olisi enne sillekään, että virtsankarkailusta kärsisi loppuelämän ilman valtavia kuntoutuspolkuja.

Lähteet: 1   2 , 2, 2 ,  3

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä”

Sonja Toivola

Äitiys- ja lantionpohja fysioterapeutti

Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen

kirjoittaja

Me täällä SUHK Maman vastaanotolla puhumme päivittäin asiakkaiden kanssa lantionpohjan toiminnasta sekä monista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aikuistuminen ja elämänkokemus muuttaa seksuaalisuutta meissä ja toisille asiasta keskusteleminen on luontevampaa kuin toisille. Tärkeintä olisi tietysti pystyä jakamaan omia tuntemuksiaan kumppanin kanssa, mutta toisille voi tuntua luontevalta peilata aluksi omaa tilannettaan ammattilaisen ja vasta sitä kautta kumppanin kanssa yhdessä. 

Raskauden ja äidiksi tulemisen jälkeen saatetaan puhua ”siitä toisesta ekasta kerrasta”. Aiheeseen saattaa liittyä monenlaisia tunnereaktioita ja epävarmuutta, sekä muutoksia jotka liittyvät omaan muuttuneeseen kehonkuvaan. Mitään oikeaa hetkeä yhdyntöjen aloitukselle synnytyksen jälkeen ei ole ja jokainen palaa asian pariin silloin kun se kaikille osapuolille hyvältä tuntuu. Mahdollisten arpien kuten episiotomia- tai sektioarpien sekä repeämien on kuitenkin syytä antaa parantua ennen ensimmäistä yhdyntää synnytyksen jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että arpia voi hoitaa ja varsinkin lantionpohjan alueen arpien hoidossa yksi tavoitteista on palauttaa alue joustavaksi ja tuntevaksi ilman turhien kiinnikkeiden syntymistä. Kondomin käyttö on järkevää, sillä se ehkäisee tulehduksia ja usein ei toivottua liian varhaista uuden raskauden alkua. 

Monesti pelkkä ammattilaisen arvio oman palautumisen osalta hälventää epävarmuutta ja lisää positiivisuutta omaa kehonkuvaa kohtaan. Jokainen Mama on arvokas ja hyvä juuri sellaisena kuin tällä hetkellä on! Seksuaalisuus meissä lisää hyvänolontunnetta ja positiivista kehonkuvaa usein huomattavasti enemmän kuin vaikkapa vaa’an lukemien tuijottaminen. Jos ruuhkavuodet ja vauva-ajan väsymys siirtää pitkäaikaisesti syrjään omat tarpeemme, voi sillä olla iso merkitys seksuaalisuuteen ja sitä kautta kehonkuvaan.

Hormonaaliset muutokset kehossa vaikuttavat mielialan lisäksi usein myös seksuaaliseen halukkuuteen. Hedelmällisessä iässä olevien naisten onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen vaikuttaako hormonaalisen ehkäisyn aloitus tai lopetus omaan halukkuuteen tai mielialaan voimakkaasti? Ehkäisy asioista kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa ja valita itselle sopivin vaihtoehto.

Hyvä tapa alkaa tutustua oman lantionpohjan toimintaan ja hermotukseen on tehdä se vaikkapa pienin apuvälinein yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Pieni värinä voi auttaa hahmottamaan lantionpohjan lihasten aluetta ja palauttaa alueen tuntemusta raskauden tai synnytyksen jälkeen. Tutkimisen voi hyvin aloittaa vaikka jo ennen varsinaista yhdyntää. Orgasmin saaminen on kehon spontaani reaktio, jossa lantionpohjan lihakset supistelevat tahdosta riippumattomasti. Tämän seurauksena lihakset rentoutuvat ja tätä tietoa voi hyödyntää esimerkiksi lantionpohjan ylijännitystilaan liittyvissä ongelmissa.

Parhaillaan vietetään #masturbationmay teemakuukautta ja tämän tekstin myötä toivotamme jokaiselle nautinnollisia hetkiä oman lantionpohjan parissa!

Terhi Antikainen

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

SUHK Mama Oy

Ig & Facebook @antikainenterhi https://www.instagram.com/antikainenterhi/

Lue lisää Aisteista itsetyydytyksen osana SUHK Maman aiemmasta blogitekstistä Luonnollista puhetta seksistä – AISTIT

Näin valmistat täydellisen vaippakakun!

kirjoittaja

Vaippakakku kuuluu osaksi jokaisen rakkaan ystävän Baby Showereita. Vaippakakun valmistukseen tarvitset:

  • Pari pakettia pieniä vaippoja (koko 1 & 2)
  • Vauvan tarvikkeita pieneistä leluista vauvanhoitotarvikkeisiin
  • Kuminauhoja ja silkkinauhaa kerrosten kiinnitykseen
  • Palan pahvia pohjaksi ja tyhjän talouspaperihylsyn

Ja näin valmistat itse vaippakakun, kun tarvikkeet ovat valmiina:

  1. Kääri vaipat rullalle ja laita kuminauha yksittäisen vaipan ympärille.
  2. Laita vaipparullan talouspaperihylsyä vasten ja jokaisen kerroksen voit kiinnittää halutettasi vielä extra nauhalla. Lisää kerroksia aina yksi enemmän alimmaiseksi, jotta saat kerroksittaisen kakun muodon.
  3. Kiinnitä viimeiset kerrokset kauniilla silkkinauhalla ja viimeistele rusetilla.
  4. Leikkaa pahvista kakun pohjan kokoinen alusta ja nosta se sellofaanin päälle.
  5. Kiinnitä kakkuun haluamasi koristeet, tutit ja lahjakortti.
  6. Sulje sellofaani silkkinauhalla kakun yläosasta.

Baby Shower lahjakortti myynnissä verkkokaupassa!

Baby Shower -lahjakortti on jokaisen tulevan äidin hyvinvoinnin kulmakivi. Lahjakortti sisältää 90min raskaushieronnan ja fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen.

Raskaushieronnan voi käyttää missä tahansa vaiheessa raskautta tai synnytyksen jälkeen. Raskaushieronta rentouttaa ja rauhoittaa kehoa, sekä helpottaa kipuja ja kiristyksiä lantion ja selän alueella.

Fysioterapeuttisen jälkitarkastuksen synnytyksen jälkeen tekee aina äitiysfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti, joka on käynyt Fysioterapeuttinen jälkitarkastus -koulutuksen.

Palvelu on kestoltaan 90min ja se on suunnattu synnyttäneille äideille. Palvelu täydentää neuvolan tarjoamaa ja lyhyttä synnytyksen jälkeistä tarkastusta, jonka tekee lääkäri, kätilö tai terveydenhoitaja. Käynti tarjoaa äidille mahdollisuuden olla keskiössä vauvan syntymän jälkeen. Käynnin sisältö tarjoaa näyttöön perustuvia vastauksia synnyttäneen mieltä askarruttaviin kysymyksiin, sekä mahdollisuuden keskustella äitiyteen ja muuttuneeseen kehoon liittyvistä asioista koulutetun ammattilaisen kanssa. Käynti sisältää kattavan arvion synnyttäneen toiminta- ja suorituskyvystä. Käynnin tarkoitus on auttaa ja tukea äitiä ymmärtämään palautumassa olevaa kehoa.

Upeita yllätyksiä toivottaen SUHK Maman fyssaritiimi!

Seksuaalikasvatus

kirjoittaja

Mitä ajatuksia sinulla herää käsitteestä seksuaalikasvatus? Oletko miettinyt, kuka seksuaalikasvattaa lastasi?

Lapsen seksuaalisuus kehittyy hitaasti, portaittain. Seksuaalisuus on varhainen kehoon, läheisyyteen, nauttimiseen, oikeuksiin ja tunteiden kokemiseen liittyvä asia. Itsetunnon ja kehonkuvan rakentuminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan kaikissa ihmissuhteissa.

Seksuaalikasvatus tapahtuu elämän ohessa, jokaisena päivänä. Se on osa ihmiseksi kasvamista, eikä mikään yksittäinen irrallinen asia. Lapsella on oma tarve tähän kasvuun. Sen lisäksi huoltajat ja ympäristö kasvattavat niissä tiedoissa ja taidoissa, jotka katsovat lapselle tarpeellisiksi. Tällä tavalla lapsi oppii oman kulttuurinsa tavat ja asenteet. Elinympäristön ihmiset ja asiat vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lapsuuden kohtaamiset ja kokemukset muovaavat jo pienenkin lapsen seksuaalisuutta. Parhaimmillaan tämä tarjoaa lapselle hyvät valmiudet pärjätä elämässä. Päävastuu seksuaalikasvatuksesta on kodilla ja huoltajilla. Onnistuneella seksuaalikasvatuksella voidaan tukea lapsen itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymistä sekä positiivista kehonkuvan muodostumista. Näin voidaan edistää seksuaaliterveyttä myös nuoruus- ja aikuisiässä.

Joskus lapsen kysymykset voivat tuntua aikuisesta vaikeilta. Mitä pienelle lapselle tulisi vastata, jos hän kysyy esimerkiksi lisääntymisestä? Vanhemman voi olla vaikeaa löytää oikeita sanoja, mutta kannattaa muistaa, että lapsi arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Lapselle kannattaakin puhua suoraan, toki lapsen ikä huomioiden, ja vastata asiallisesti häntä askarruttaviin kysymyksiin. Myönteinen asenne lapsen tiedon haluun vie jo pitkälle. Lapsen on myös tärkeää tutustua omaan kehoonsa ja se tapahtuukin usein hyvin luonnostaan arjessa kaiken muun ohella. Arjen toiminnoissa lapsen on helppo oppia esimerkiksi nimeämään kehonosansa. Kun lapsen kehoa kunnioitetaan ja hänen kehoaan kosketetaan arvostavasti, hän oppii myös itse arvostamaan omaa kehoaan juuri sellaisena kuin se on. Lapselle on hyvä sanoa, että erityisesti uikkareiden alla olevat paikat ovat omia ja arvokkaita. Näihin alueisiin muut eivät saa koskea ilman lupaa ja ilman hyvää syytä.

Kasvaessaan lapsi opettelee tunnistamaan oman ja toisten ihmisten reviirin rajoja ja kunnioittamaan niitä. Rajat suojaavat lasta. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen reviirinsä, mikä tarkoittaa omaa kokemusta siitä, kuinka lähellä toinen ihminen saa olla. Kaikkien kanssa ei ole hyvä olla kylki kyljessä, vaan tuntuu paremmalta pitää hieman etäisyyttä. Jos joku yrittää ylittää tämän rajan, se tuntuu epämiellyttävältä ja jopa ahdistavalta. Jokaisessa ihmissuhteessa tämä raja on omanlaisensa, ja se voi vaihdella tilanteesta riippuen. Rajoja määrittää jonkin verran myös kulttuuri, mutta tärkeintä on jokaisen oma kokemus. Jokaisella lapsella on oikeus pitää kiinni omista rajoistaan. Samalla lapsi oppii kunnioittamaan muiden ihmisten reviirien rajoja niin rakkaussuhteissa kuin kaikissa muissakin ihmissuhteissa.

Syysterveisin, SUHK Maman seksuaalineuvojat,

Virve Tavia ja Sara Seppäläinen

Miksi synnytykseen valmistautuminen kannattaa?

kirjoittaja

Moni vetoaa siihen, ettei voi tietää, mitä synnytyksessä tapahtuu, ja siksi siihen valmistautuminen on turhaa. Tästä voi olla myös eri mieltä – siihen kannattaa valmistautua juuri siksi, ettei koskaan voi tietää, mitä tapahtuu, mutta päätöksiä on helpompi tehdä matkan varrella, kun esimerkiksi erilaisista kivunlievitystavoista ei kuule ensimmäistä kertaa itse tositilanteessa. Liian tarkkoja vaatimuksia synnytyksen suhteen ei kannata asettaa itselleen, sillä niiden suhteen saattaa joskus joutua joustamaan ja tällöin voi kokea pettymystä.

Jokainen raskaus ja synnytys on erilainen, ja joka kerta synnytykseen kannattaa valmistautua niin henkisesti kuin fyysisestikin, myös siis uudelleensynnyttäjien. Synnytykseen valmistautuminen lieventää pelkoa synnyttämistä kohtaan, mikä itsessään saattaa olla ratkaisevaa sen suhteen, miten itse synnytys sujuu. Oma kokemus synnytyksestä on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen aikaan – positiivinen synnytyskokemus kannattelee ja tuo uskoa ja luottamusta itseen. Positiivinen synnytyskokemus tarkoittaa tässä yhteydessä mitä tahansa synnyttäjä on halunnutkaan, ei siis mitään tiettyä tapaa synnyttää. Jollekin suunniteltu sektio on kaikkein positiivisin synnytyskokemus, jollekin toiselle kotona lääkkeettömästi synnyttäminen.

Tiedon hankkiminen kirjallisuudesta, ammattilaisilta ja neuvoloista kannattaa, sillä synnytyksen kulku on harvalle tuttu ja kaikki tuntematon on helposti pelottavampaa. Elokuvista tuttu tapahtumasarja, joka alkaa dramaattisilla lapsivesien holahtamisella ja jatkuu siitä kiireen vilkkaa sairaalaan selinmakuulle puuskuttamaan ja ponnistamaan, on harvoin todellisuutta. Synnytyksen fysiologia on usein hieman monimutkaisempi ja -vaiheisempi prosessi, jossa on myös hyvin epäkuvauksellisia kohtauksia elokuvia ajatellen. Vaiheita, joissa pitkään kestäneiden supistusten jälkeen yhtäkkiä supistukset loppuvatkin, ja synnyttäjä lepää tai toisinaan turhautuu, ”oliko tämä tässä”.

Raskausaikana äitiysfysioterapiassa otetaan kokonaisuudessaan äidin tilanne huomioon; kuinka äiti nukkuu, liikkuu ja voi yleisesti. Selvitetään, mitä lantionpohjalle kuuluu ja onko jossain päin kehoa kipuja. Lisäksi, mikäli odottaja niin toivoo, voidaan harjoitella esimerkiksi ponnistusasentoja. Mikäli tiedossa on suunniteltu sektio, voidaan siitä toipumista ja arven hoitoa käydä jo etukäteen läpi. Kaikkien odottajien kanssa voidaan käydä läpi lantionpohjan aktivoivia harjoitteita synnytyksen jälkeen – tällöin kyse on kevyistä harjoitteista vähäpaineisissa asennoissa, tavoitteena ns. herätellä lantionpohjaa ja esimerkiksi vähentää turvotusta, ei siis voimaharjoittelua tässä vaiheessa.

Mikäli odottajalla on aiempia synnytyskokemuksia, niitä kannattaa pysähtyä pohtimaan ja tarvittaessa keskustella ammattilaisen kanssa, mikäli niistä on jokin jäänyt mietityttämään tai suorastaan ahdistamaan. Yleisesti ensimmäinen synnytys on kestoltaan pidempi kuin seuraavat, ja useimmiten kehon kudokset joustavat ja synnytys sujuu helpommin myöhemmillä kerroilla. Synnytyksen kulkuun liittyy kuitenkin myös missä asennossa vauva on maailmaan tulossa ja miten äidin keho kokonaisuudessaan voi – ja tähän voi vaikuttaa raskausaikana niin ravinnon, liikunnan kuin manuaalisten hoitojenkin avulla. Raskaushieronta on rentouttavaa, mutta vaikuttavaa hoitoa, josta odottaja voi saada apua erilaisiin kireyksiin kehossa. Vauvat ottavat aina lantiossa parhaan mahdollisen tilan ja asennon, joka heillä on käytössään, ja äidin kehon kireydet voivat vaikuttaa tähän merkittävästi.

Synnytykseen kannattaa suhtautua Urho Kekkosen viisain sanoin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”

Sonja Toivola
Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

Imetysohjaaja

International Ballet Barre Fitness Association

Näin tunnistat lantionpohjan lihakset!

kirjoittaja

Liian usein vastaanotolla törmää tilanteeseen, jossa asiakas kertoo treenaavansa lantionpohjan lihaksia useamman kerran viikossa. Tarkempi tutkiminen kuitenkin osoittaa, että supistus tulee joko työntönä alaspäin, voimakkaana lähettäjien ja pakaroiden työnä tai lantionpohjan lihaksissa ei tapahdu liikettä lainkaan. Useimmiten tilanne on jotain näiden väliltä tai toiminnan ongelma saattaa olla myös lantionpohjan rentoutumisen puuttumisessa.


Oikeiden lihasten tunnistaminen on siis kaiken treenin ykkösjuttu! Voit kokeilla tunnistaa omat lantionpohjan lihakset vaikka seuraavalla tavalla:

-Pese kädet hyvin tai tee testi vaikkapa suihkun tai saunan yhteydessä. Voit kokeilla myös eri asentoa kyykky, kylkimakuu jne.

-Laita yksi tai kaksi sormea emättimeen ja kokeile puristaa lantionpohjan lihaksilla sormia vasten. Tunnetko sormien ympärillä painetta?

-Supistuksen tulisi tapahtua uloshengityksellä, jolloin pallea kohoaa ylävatsalla antaen lantionpohjalle paremmin tilaa nousta ylöspäin.

-Rentouta ja kuulostele, tunnetko sormen ympärillä vähentyvän paineen?

Kun tunnistat liikkeen oikeassa lihasryhmässä on vasta aika pohtia tarkemman treenin sisältöä, kestoa, voimaa, asentoa, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Jos olet epävarma liikkeen tunnistamisesta hyvä vinkki voi olla rauhoittuminen. Ennen kuin lantionpohjan treeniä voi tehdä hektisen arjen keskellä, autossa punaisissa liikennenvaloissa istuessa tai bussipysäkillä seistessä, on tunnistettava oikea lihastyö. Sormitestinkin oleellisin asia, on keskittyä juuri sillä hetkellä tekemäänsä asiaan. Mikäli tämäkään ei auta tai kaipaat tarkempia neuvoja kuinka edetä lantionpohjan hyvinvoinnin kanssa, ole rohkeasti yhteydessä lantionpohjan fysioterapiaan erikoituneeseen fysioterapeuttiin. Listan löydät Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit Ry:n sivuilta: http://www.pelvicus.fi/index.html.

Syitä yhdyntäkipujen taustalla

kirjoittaja

Edellisessä blogissa kirjoittelin synnytyksen jälkeisten yhdyntäkipujen syistä. Tässä kirjoituksessa perehdytään hieman muihin mahdollisiin syihin yhdyntäkipujen taustalla.

Limakalvojen kuivuus ei ole vain imettävien äitien vaiva. Vaihdevuodet, ehkäisypillerit tai yksilölliset erot voivat aiheuttaa limakalvojen kuivuutta ja ohenemista. Limakalvojen hoitoon on tarjolla erilaisia tuotteita apteekista reseptivapaasti. Muistathan myös liukasteen käytön yhdynnöissä – riittävä luisto vähentää kitkaa ja hankausta.

Emättimen tai ulkosynnyttimien tulehdukset voivat olla syynä kivuliaisiin yhdyntöihin. Tulehduksesta voi kertoa myös kutina tai kirvely, lisääntynyt, kokkareinen ja/tai pahanhajuinen valkovuoto ja joissain tapauksissa kirvely virtsaputken suulla pissatessa.

Vulvodynia on yleisin yhdyntäkipujen aiheuttaja 18-40 -vuotiailla naisilla. Vulvodynia on ulkosynnyttimien alueen pitkäkestoinen kiputila, jonka syytä ei tunneta. Joskus laukaisevana tekijänä voi olla toistuvat tulehdukset tai ehkäisypillerit. Kipu voi olla jatkuvaa tai vaihtelevaa, kosketuksesta riippuvaa tai riippumatonta. Yhdyntäkipu voi tuntua yhdynnän aikana tai vasta yhdynnän jälkeen, esimerkiksi seuraavana päivänä.

Vulvodynian yleisin muoto on vestibulodynia (myös vestibuliitti tai vulvan vestibuliittisyndrooma eli VVS) eli emättimen eteisen kosketusarkuus. Kosketuksesta provosoituva kipu emättimen suuaukolla on yleensä suhteettoman voimakas kosketuksen voimakkuuteen nähden ja voi kroonistuessaan estää yhdynnät täysin.

Vaginismus eli emätinkouristus voi olla yksi vulvodynian oireista, johonkin muuhun sairauteen liittyvää tai esiintyä itsenäisesti. Vaginismuksella tarkoitetaan emättimen tahatonta kouristusta, kun emättimeen työnnetään sormi, tamponi, penis tai mikä tahansa esine. Joskus pelkkä ennakoiva ajatus asiasta voi aiheuttaa kouristuksen. Vaginismuksen syy on usein epäselvä, mutta sitä esiintyy enemmän nuorilla, seksiin kielteisesti suhtautuvilla sekä seksuaalisesti traumatisoituneilla naisilla.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Endometrioosin oireet ovat osin riippuvaisia endometrioosipesäkkeiden sijainnista. Alavatsakipu, virtsaamis- tai ulostamiskipu ja yhdyntäkivut ovat tyypillisiä endometrioosin oireita.

Endometrioosin aiheuttama yhdyntäkipu tuntuu usein syvällä ja saattaa säteillä peräsuoleen päin. Myös adenomyoosi, jossa kohdun limakalvon rauhasista muodostuneita ulokkeita kasvaa kohdun lihassyiden väliin, kohtulihaksen sisälle, voi oireilla syvänä yhdyntäkipuna.

Kuten edellisessä kirjoituksessa jo mainitsin, voi yhdyntäkipujen taustalla olla myös lantionpohjan lihasten ylijännitystila. Ylijännitystilan syntyyn voi vaikuttaa esimerkiksi vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu, jatkuvaa tiukkaa keskivartalon tukea vaativa treeni tai kipu, henkinen kuormitus ja stressi. Myös moniin edellä mainituista gynekologisista sairauksista voi liittyä lantionpohjan lihasten jännittymistä.

Mikäli sinulla esiintyy yhdyntäkipuja, eikä oireilu hellitä esimerkiksi limakalvon hoidolla ja liukasteen käytöllä, on tarpeen hakea apua asian tiimoilta. Gynekologiset sairaudet vaativat aina lääkärin diagnosointia, eikä yhdyntäkipujen tule antaa häiritä elämää viikko- ja kuukausitolkulla.

Lantionpohjan fysioterapia tukee hyvin oireiden hoitoa gynekologisissa sairauksissa ja on ensisijainen hoitokeino ylijännitystilan purkamiseksi. Lantionpohjan fysioterapeutti ohjaa sinulle sekä oikeat harjoitustekniikat että sopivat rentoutuskeinot ja tarvittaessa myös käsittelee kireitä lantionpohjan lihaksia.

Virve Tavia, @suhkmama

Synnytyksen jälkeinen yhdyntäkipu

kirjoittaja

Vanhemmat saattavat aristella seksielämän uudelleen aloittamista synnytyksen jälkeen. Yhdynnät aloitetaan keskimäärin 6-8 viikkoa synnytyksestä ja 78-90 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Imukuppisynnytys, episiotomia ja välilihan repeämät viivästyttävät ensimmäistä yhdyntää.

Tutkimusten mukaan synnytyksen jälkeisistä yhdyntäkivuista kärsii 20-58 prosenttia naisista ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. Jopa 86 prosenttia naisista kokee ensimmäisen yhdynnän kivuliaana. Pääosin yhdyntäkivut vähenevät, kun synnytyksestä kuluu enemmän aikaa.

Yleisimpiä syitä synnytyksen jälkeisiin yhdyntäkipuihin ovat kuivat limakalvot ja synnytysrepeämä- tai episiotomia-arvet. Hormonitoiminnan muutokset ohentavat ja kuivattavat emättimen alueen limakalvoja ja tekevät niistä herkemmät niin hankaukselle kuin tulehduksille. Limakalvoja kannattaa hoitaa – monesta muustakin syystä kuin mahdollisia yhdyntäkipuja ehkäistäkseen.

Haavan parannuttua tilalle muodostuu kiinnikkeistä arpea, joka häiritsee kudoksen normaalia joustavuutta ja liikettä. Hoitamaton arpi voi aiheuttaa kiristystä, nipistyksen tunnetta tai pistävää kipua. Emättimen ja välilihan alueen arvet eivät arjessa itsestään saa hoitavaa liikettä ja venytystä, ja monesti ensimmäinen yhdyntäkokeilu onkin ensimmäinen venytys repeämä- tai episiotomia-arvelle.

Lantionpohjan ylijännitystilat aiheuttavat yhdyntäkipuja niin synnyttäneillä kuin synnyttämättömilläkin naisilla. Synnytyksen jälkeen esimerkiksi virtsankarkailusta johtuva jatkuva jännittäminen tai liiallinen tai vääränlainen lantionpohjan lihasten harjoittelu voivat aiheuttaa ylijännitystä lantionpohjaan. Laadukas harjoittelu, erilaiset rentoutuskeinot ja esimerkiksi manuaalinen käsittely huoltavat ylijännittynyttä lantionpohjaa.

Yhdyntäkipujen taustalla ei aina välttämättä ole vain fyysisiä tekijöitä. Myös synnytyskokemus, pelot ja oman kehonkuvan muutokset voivat vaikuttaa yhdyntäkipuihin ja niiden kokemiseen synnytyksen jälkeen. On tärkeää käydä läpi, sanoittaa, keskustella ja tarvittaessa hakea ammattiapua mieltä painaviin asioihin. Ennen kaikkea seksin ja yhdyntöjen pariin tulisi pystyä palaamaan luottavaisin mielin.

Kuinka valmistautua ensimmäisiin yhdyntöihin?

1.       Ole rohkea. Tutustu ensin itse itseesi uudessa tilanteessa. Miltä alapääsi näyttää, miltä se tuntuu, miltä kosketus tuntuu? Katso peilillä, kosketa ensin omin sormin.

2.       Kommunikoi! Kerro huolenaiheistasi ja hormonitoiminnan vaikutuksista myös kumppanille. Muista, että myös kumppaniasi saattaa jännittää. Älkää epäröikö hakea apua esimerkiksi seksuaaliterapeutin vastaanotolta, mikäli se tuntuu tarpeelliselta tilanteessanne.

3.       Huolehdi limakalvoistasi. Esimerkiksi apteekkien intiimiosastoilla on useita sopivia tuotteita limakalvon hoitoon.

4.       Hoida mahdollisia arpia. Kosketa, venytä, hiero. Tai anna kumppanin hoitaa.

5.       Etene omaan tahtiisi. Muista, että seksi on paljon muutakin kuin yhdyntä.

6.       Käytä liukuvoidetta, reippaasti!

7.       Aloita asennoista, joissa voit itse säädellä tahtia, penetraatiosyvyyttä ja -kulmaa. Kokeilkaa useampaa – asennolla voi olla yllättävän suuri merkitys tuntemuksiisi.

Ethän epäröi keskustella synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen ja yhdyntöihin liittyvistä asioista äitiysfysioterapeutin vastaanotolla, mikäli ne mieltäsi painavat. Meille on lupa puhua aiheesta, ja aina siitä myös kysymme.

Äitiysfysioterapiassa käydään läpi viimeistään synnytyksen jälkeen limakalvojen hoitoa, arpien käsittelyä ja lantionpohjan laadukasta harjoittelua ja lantionpohjan rentoutusta asiakkaan tarpeiden mukaan.

Virve Tavia

Äitiys- ja lantionpohjanfysioterapeutti

SUHK Mama Kamppi, Käpylä ja Espoonlahti

@virvetavia

virve.tavia(at)suhk.fi

Eri tapoja arvioida lantionpohjan toimintaa

kirjoittaja

Lantionpohjan fysioterapia on erikoisala, jota tekevät lisäkouluttautuneet fysioterapeutit. Palvelu yhdistetään usein äitiysfysioterapiaan, vaikka hoidon tarpeen ei tarvitse liittyä millään lailla raskauteen tai synnytykseen. Raskauden aiheuttamat hormonaaliset muutokset, pitkä paine odotusaikana sekä synnytys aiheuttavat usein muutoksia lantionpohjaan, mutta yhtä lailla tämän erityisalan fysioterapia on avain asemassa hoidettaessa vaikkapa nuorten naisten kroonista lantionpohjan kipua.

lantionpohja

Lantionpohjan toimintaa voidaan arvioida vastaanotolla intrapalpaatiolla eli lantionpohjan toiminnallisella sisätutkimuksella, ultraäänikuvantamisella tai EMG-mittarilla. Toiminnallinen sisätutkimus on tarpeellinen työväline lähes kaikilla ja se antaa hyvän käsityksen lantionpohjan toiminnasta sekä terapeutille, että asiakkaalle. Sisätutkimus toimii samalla myös hyvänä tapana ohjata oikeanlainen lantionpohjan supistus ja varmistaa, ettei kompensaatiota ympäröivistä kudoksista tapahdu.  

Ultraäänellä voidaan vahvistaa löydöksiä tai hakea esimerkiksi visuaalista vahvistusta oikealle liikkeelle, mikäli siitä on asiakkaan kohdalla hyötyä. Onneksi asiakkaidenkin ymmärrys aiheen ympärillä on kasvanut ja ultraääntä ei vaadita käytettäväksi vain sen käytön vuoksi. Mikäli sisätutkimuksen perusteella supistus on hyvä, suunta on oikea ja asiakas pystyy aktivoimaan ja rentouttamaan lantionpohjan pyydetyllä tavalla, ei useinkaan ole tarpeen käyttää vastaanottoaikaa vielä uudelleen ultraäänellä tutkimiseen. Sillä voidaan toki vahvistaa löydöksiä, esimerkiksi toispuoleista lantionpohjan kireyttä tai muuta kuntoutusta vaativaa arviota. Ultraääntä voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jos manuaalisella tutkimisella on todettu kuntoutettava erkauma ja halutaan tietää tarkat mitat, joista kuntoutus lähtee etenemään, mutta lantionpohjan tutkimiseen ykkösväline on edelleen omat kädet.  

EMG-biopalaute on laite, jota käytetään lantionpohjan toiminnan arvioimisessa ja harjoittelussa. Anturin kautta voidaan nähdä laitteelle piirtyvää käyrää lantionpohjan supistuessa tai rentoutuessa. EMG:tä voi käyttää harjoitettaessa lantionpohjan rentoutusta, kun esimerkiksi käsittelystä tai ohjauksesta huolimatta lantionpohja ei lähde rentoutumaan. EMG antaa asiakkaalle visuaalisen palautteen näytön kautta joka toisilla helpottaa ja toisilla voi jopa vaikeuttaa lantionpohjan toiminnan tunnistamista. 

Vastaanotolla tutkimusmenetelmä valitaan aina asiakkaan kanssa yhdessä ja haastattelun perusteella. Huolellisella tutkimisella voidaan taata harjoittelun yksilöllisyys ja tavoitteisiin pääsy, jonka vuoksi ensikäynnit ovat pidempiä kuin jatkokäynnit. Kaikki SUHK Maman fysioterapeutit ovat sekä äitiys- että lantionpohjan fysioterapeutteja, joten sillä mihin palveluun varaat ajan ei ole niin suurta merkitystä kunhan varaat ajan joko ensikäynnille tai fysioterapeuttiseen jälkitarkastukseen (synnytyksen jälkeen).

Terhi Antikainen, SUHK Mama