Mistä johtuu kipu emättimessa yhdynnän aikana eli syväpenetraatiokipu?

Tässä kirjoituksessa käsittelemme yhdyntäkipua, joka esiintyy emättimen sisällä yhdynnän aikana. Kipu voi johtua useista eri syistä. Se voi liittyä esimerkiksi lantionpohjanlihasten jännityksiin ja emättimen tai kohdun alueen ongelmiin, kuten tulehduksiin, endometrioosiin tai sukupuolitauteihin.

Kivun ilmetessä yhdyntäasennolla voi olla merkitystä. Jos kipu on toistuvaa tai voimakasta, on suositeltavaa hakeutua lääkärin tai gynekologin vastaanotolle, jotta voidaan selvittää kivun syy ja tehdä tarvittavat hoitotoimenpiteet.

Fysioterapia apuna yhdyntäkivussa

Fysioterapia voi olla tehokas hoitomuoto yhdyntäkivun hoidossa erityisesti silloin, kun kipu liittyy lantionpohjanlihasten jännityksiin tai toimintahäiriöihin. Lantionpohjan fysioterapeutit erikoistuvat hoitamaan näitä alueita, ja voivat käyttää erilaisia menetelmiä kivun lievittämiseksi.

Joissakin tapauksissa lantionpohjanlihasten liiallinen jännitys tai heikkous voi olla syynä kipuun, jolloin fysioterapeutti voi opettaa rentoutusharjoituksia ja lihasten vahvistamista.

1. Lihasten rentoutus: Lantionpohjan lihaksia voidaan rentouttaa, jotta lihaskireys helpottaa. Tämä voi auttaa lievittämään kipua penetraation aikana.
2. EMG-biopalaute: Laiteavusteisen biopalautteen avulla voidaan auttaa asiakasta tunnistamaan ja hallitsemaan lantionpohjan lihaksia. 
3. Lihasvoiman ja kontrollin parantaminen: Fysioterapeutti voi ohjata asiakasta yksilöllisiin harjoituksiin, jotka vahvistavat lantionpohjanlihaksia ja parantavat niiden hallintaa.
4. Manuaalinen terapia: Paikalliset ja/tai ympäröivien rakenteiden manuaaliset tekniikat, kuten hieronta, voivat auttaa rentouttamaan jännittyneitä lihaksia ja lievittämään kipukokemusta.
5. Apuvälineet: Fysioterapiassa keskustellaan ja neuvotaan erilaisten apuvälineiden käytöstä. Yhdyntäkivussa voidaan kokeilla rajoittaa penetraation syvyyttä penetraatiorenkaita hyödyntämällä.

Hoito suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. On tärkeää tunnistaa myös tarve keskustella asiasta lääkärin kanssa, mikäli fysioterapiassa tehdyt toimenpiteet eivät auta riittävästi.

Seksuaalineuvonta osana yhdyntäkipujen hoitoa

Seksuaalineuvonta kannattaa ottaa osaksi yhdyntäkivun hoitoa erityisesti silloin, kun kipu liittyy psykologisiin, emotionaalisiin tai kommunikaatiohaasteisiin.

Seksuaalineuvojan kanssa työskentely voi auttaa ymmärtämään kivun taustalla olevia tekijöitä, ja tarjoaa työkaluja kivun lievittämiseen ja seksuaalisen hyvinvoinnin parantamiseen. Seksuaalineuvonnassa voidaan käsitellä asiaa monesta eri näkökulmasta.

Kommunikointi

Seksuaalineuvoja voi auttaa kumppaneita keskustelemaan avoimesti seksuaalisista tarpeistaan, rajoistaan ja kipukokemuksistaan. Tämä voi vähentää stressiä ja ahdistusta, jotka voivat pahentaa kipua. Hyvä kommunikointi voi myös auttaa löytämään vaihtoehtoisia asentoja ja tapoja, jotka vähentävät kipua.

Psykologinen tuki

Yhdyntäkipu voi aiheutua myös emotionaalisista tai psykologisista tekijöistä, kuten aiemmista negatiivisista kokemuksista, ahdistuksesta tai traumasta. Seksuaalineuvoja voi tukea prosessissa, jossa tutkitaan ja käsitellään näitä tekijöitä turvallisesti. Tämä voi sekä parantaa seksuaalista kokemusta että lievittää yhdynnän aikaista kipua.

Kehosuhde ja seksuaalisuus

Seksuaalineuvojan tuella voi oppia parantamaan omaa kehosuhdetta. Tämä voi vähentää itseä kohtaan kohdistuvaa painetta ja parantaa seksuaalista itsetuntoa, mikä puolestaan voi heikentää kipua. Seksuaalineuvonta voi tarjota keinoja rentoutumisen harjoittamiseen ja stressin hallintaan, ja näin ollen parantaa intiimejä kokemuksia.

Hidas ja rentoutunut lähestymistapa

Seksuaalineuvoja voi opettaa erilaisia tekniikoita, kuten hitaan seksin tai kevyiden esileikkien hyödyntämistä, jotka auttavat rentoutumaan ja vähentämään kipua. Seksuaalisessa vuorovaikutuksessa korostetaan ennen kaikkea nautintoa eikä pelkästään yhdyntää.

Tunteiden käsittely

Jos kipu on jatkunut pitkään, tilanne voi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Vaikeudet voivat heijastua muutenkin suhteeseen. Seksuaalineuvonnassa voidaan käsitellä näitä tunteita, ja auttaa kumppaneita käsittelemään mahdollisia pelkoja ja epävarmuuksia.

Asento- ja liikeohjeet

Seksuaalineuvoja voi myös antaa käytännön vinkkejä sopivista asennoista, jotka vähentävät kipua. Esimerkiksi asennon muuttaminen voi vähentää syvää penetraatiota, mikä taas voi helpottaa kivun hallintaa.

Moniammatillinen yhteistyö SUHK Mamalla

SUHK Mamalla seksuaalineuvonta kulkee käsikädessä fysioterapian kanssa SUHK Mama Kampissa Sara Seppäläisen ja Virve Tavian vastaanotoilla sekä SUHK Mama Suomenojalla Terhi Antikaisen vastaanotolla. Koko SUHK Maman tiimi toimii moniammatillisesti hyödyntäen lisäksi muun muassa osteopaattista tulokulmaa asiakkaiden hoidossa.

Kun hoitopolkua suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa, käytössä on myös SUHKin ammattilaisten hyvät lääkärikontaktit. Näin yhdyntäkivun hoito on mahdollisimman kokonaisvaltaista ja tehokasta. Varaa aika verkosta tai ota yhteyttä sinulle sopivan palvelun löytämiseksi.

Lue lisää aiheesta!

Mitä ajatuksia sinulla herää käsitteestä seksuaalikasvatus? Oletko miettinyt, kuka seksuaalikasvattaa lastasi?

Lapsen seksuaalisuus kehittyy hitaasti, portaittain. Seksuaalisuus on varhainen kehoon, läheisyyteen, nauttimiseen, oikeuksiin ja tunteiden kokemiseen liittyvä asia. Itsetunnon ja kehonkuvan rakentuminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan kaikissa ihmissuhteissa.

Seksuaalikasvatus tapahtuu elämän ohessa, jokaisena päivänä. Se on osa ihmiseksi kasvamista, eikä mikään yksittäinen irrallinen asia. Lapsella on oma tarve tähän kasvuun. Sen lisäksi huoltajat ja ympäristö kasvattavat niissä tiedoissa ja taidoissa, jotka katsovat lapselle tarpeellisiksi. Tällä tavalla lapsi oppii oman kulttuurinsa tavat ja asenteet. Elinympäristön ihmiset ja asiat vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lapsuuden kohtaamiset ja kokemukset muovaavat jo pienenkin lapsen seksuaalisuutta. Parhaimmillaan tämä tarjoaa lapselle hyvät valmiudet pärjätä elämässä. Päävastuu seksuaalikasvatuksesta on kodilla ja huoltajilla. Onnistuneella seksuaalikasvatuksella voidaan tukea lapsen itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymistä sekä positiivista kehonkuvan muodostumista. Näin voidaan edistää seksuaaliterveyttä myös nuoruus- ja aikuisiässä.

Joskus lapsen kysymykset voivat tuntua aikuisesta vaikeilta. Mitä pienelle lapselle tulisi vastata, jos hän kysyy esimerkiksi lisääntymisestä? Vanhemman voi olla vaikeaa löytää oikeita sanoja, mutta kannattaa muistaa, että lapsi arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Lapselle kannattaakin puhua suoraan, toki lapsen ikä huomioiden, ja vastata asiallisesti häntä askarruttaviin kysymyksiin. Myönteinen asenne lapsen tiedon haluun vie jo pitkälle. Lapsen on myös tärkeää tutustua omaan kehoonsa ja se tapahtuukin usein hyvin luonnostaan arjessa kaiken muun ohella. Arjen toiminnoissa lapsen on helppo oppia esimerkiksi nimeämään kehonosansa. Kun lapsen kehoa kunnioitetaan ja hänen kehoaan kosketetaan arvostavasti, hän oppii myös itse arvostamaan omaa kehoaan juuri sellaisena kuin se on. Lapselle on hyvä sanoa, että erityisesti uikkareiden alla olevat paikat ovat omia ja arvokkaita. Näihin alueisiin muut eivät saa koskea ilman lupaa ja ilman hyvää syytä.

Kasvaessaan lapsi opettelee tunnistamaan oman ja toisten ihmisten reviirin rajoja ja kunnioittamaan niitä. Rajat suojaavat lasta. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen reviirinsä, mikä tarkoittaa omaa kokemusta siitä, kuinka lähellä toinen ihminen saa olla. Kaikkien kanssa ei ole hyvä olla kylki kyljessä, vaan tuntuu paremmalta pitää hieman etäisyyttä. Jos joku yrittää ylittää tämän rajan, se tuntuu epämiellyttävältä ja jopa ahdistavalta. Jokaisessa ihmissuhteessa tämä raja on omanlaisensa, ja se voi vaihdella tilanteesta riippuen. Rajoja määrittää jonkin verran myös kulttuuri, mutta tärkeintä on jokaisen oma kokemus. Jokaisella lapsella on oikeus pitää kiinni omista rajoistaan. Samalla lapsi oppii kunnioittamaan muiden ihmisten reviirien rajoja niin rakkaussuhteissa kuin kaikissa muissakin ihmissuhteissa.

Syysterveisin, SUHK Maman seksuaalineuvojat,

Virve Tavia ja Sara Seppäläinen