Tyypillisesti menopaussi viittaa ajankohtaan, jolloin kuukautiset jäävät pysyvästi pois, tavallisesti 45-55 vuoden iässä. Kannattaako vaihdevuosista siis kiinnostua vasta viisikymppisenä? Lyhyt vastaus: eihän toki. Jo ennen kuukautisten poisjäämistä kehossa tapahtuu muutoksia: munasarjojen toiminta heikkenee, ovulaatiot, estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee. Nämä hormonaaliset muutokset (yhdessä muun elämän kuormituksen kanssa) saattavat aiheuttaa vaihdevuosioireita. Vaihdevuodet (lääketieteellisesti klimakterium) on vuosia kestävä ajanjakso ennen menopaussia. Menopaussia edeltävää aikaa voidaan kutsua myös premenopaussiksi. Premenopaussioireita voi esiintyä jo alle 40-vuotiaana. Koska kehollisia muutoksia alkaa tapahtua useimmilla neljänkympin kieppeillä – joskus aiemminkin – omasta hyvinvoinnistaan kannattaa kiinnostua jo ennen kuukautisten poisjäämistä. Nykynainen viettää menopaussin jälkeisessä tilassa noin kolmanneksen elämästään (kymmeniä vuosia).
Tunnistatko vaihdevuosi- tai premenopaussioireet?
Kuumista aalloista ja mielialanvaihteluista vitsailu saattaa olla monille ainoa kosketuspinta vaihdevuosiin. Usein nämä muutosten vuodet nähdään negatiivisena elämänvaiheena, johon liittyy paljon väärinkäsityksiä. Erään tutkimuksen mukaan erilaisia vaihdevuosioireita voidaan nimetä yli 40, vaikka suurimmalle osalle näistä tuttuja ovat vain kuumat aallot, mielialan vaihtelu ja ”aivosumu”. Seuraavasta listasta löydät ison kirjon erilaisia oireita, joiden esiintyvyys on yksilöllistä:
- ahdistuneisuus
- aivosumu
- akne
- hengitysvaikeudet
- rintojen koon muuttuminen
- rintojen arkuus
- seksuaalisen halun muutokset
- sydämen tykytykset
- ihomuutokset
- päänsärky ja migreeni
- palelu
- suun tai silmien kuivuus
- mielialan lasku, masennus
- haju- ja makuaistin muutokset
- ärtyneisyys
- keskittymisvaikeudet
- itseluottamuksen puute ja itsetunto-ongelmat
- pahoinvointi ja ruuansulatusongelmat
- toistuvat virtsatietulehdukset
- virtsankarkailu
- turvotus
- kehon ominaistuoksun muutokset
- muutokset kuukautiskierrossa: epäsäännöllisyys, runsaammat tai niukemmat vuodot, tiputteluvuoto
- pahenevat PMS-oireet
- paniikkihäiriö
- hikoilu ja kuumat aallot
- painonnousu muuttuneen aineenvaihdunnan myötä
- mielialan vaihtelu
- väsymys
- muistihäiriöt
- unihäiriöt
- limakalvojen kuivuminen
- hiusten ja ihon oheneminen
- lihas- ja nivelsäryt
- lantionpohjan oireet
- seksuaaliseen toimintakykyyn liittyvät oireet (esim. haluttomuus)
Miten fysioterapeutti voi olla avuksi premenopaussin ja vaihdevuosien aikana?
Premenopaussin ja vaihdevuosien aikana liikunta ja aktiivisena pysyminen lievittävät tutkitusti vaihdevuosioireita. Menopaussia edeltävällä ajalla on kauaskantoisia vaikutuksia myös tulevaan. Estrogeeni suojaa sekä sydäntä että luustoa, mutta tämä suojavaikutus häviää estrogeenin tuotannon vähenemisen myötä. Vaihdevuosien myötä luuntiheys pienenee ja kolesterolitasoissa tapahtuu muutoksia. Jo ennen menopaussia kannattaa liikkua siten, että se vahvistaa luustoa, kasvattaa tai pitää yllä lihasmassaa ja -voimia sekä tukee sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Näin kehosi on valmiimpi hormonaalisiin muutoksiin ja voit ehkäistä osteoporoosia, sarkopeniaa (lihaskatoa) sekä pienentää sydänsairauksien riskiä. Naisten terveyteen erikoistuneet fysioterapeutit osaavat kannustaa ja tukea sopivien liikuntamuotojen löytämisessä sekä huomioida sinut yksilöllisesti. Jotta saisit liikunnan terveyshyödyt ja voisit nauttia siitä ilman lantionpohjan oireita, kannattaa suunnata lantionpohjan toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin luokse jo ennen kuin oireita ilmenee. Liikunnan välttäminen ei ole hyvää lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitoa (lue lisää viimeisestä kappaleesta). Fysioterapiasta voit saada apua myös psyykkisiin oireisiin kuten ahdistukseen, ylivireyteen, mielialaoireisiin ja stressinhallintaan.
Muista huolehtia suolistostasi!
Ummetus ja ulostusvaikeudet vaikuttavat monella tapaa erityisesti naisen terveyteen. Hormonit poistuvat kehostamme ulosteen mukana, mikä jo sinällään on hyvä syy varmistaa, että suolisto toimii säännöllisesti eikä kakkaaminen ole hankalaa. Toinen tärkeä syy huolehtia ruuansulatuksen toiminnasta on lantionpohja: ponnistelu vessakäyntien yhteydessä kuormittaa lantionpohjaa ja lisää gynekologisten laskeumien riskiä. Ummetusta voi hoitaa mm. kasvispainotteisella ruokavaliolla, juomalla riittävästi vettä sekä liikkumalla. Jälleen yksi hyvä syy huolehtia siitä, että liikunta on mahdollista! Fysioterapiassa voidaan käydä läpi tarkemmin ummetuksen hoitokeinoja.
Entä jos lantionpohja oireilee ja virtsan pidättäminen tuntuu vaikealta?
Usein karkailuoireiden helpottamiseksi saatetaan vähentää nesteiden juomista JA vähentää liikuntaa, koska pelätään pissan lirahtavan. Lopputuloksena on virtsan väkevöityminen, mikä saattaa ärsyttää virtsarakkoa ja rakon sulkijalihaksistoa. Samanaikaisesti estrogeenin vähentymisen myötä rakkoa tukevien rakenteiden ja lihasten elastisuus vähenee ja virtsaputken suun tuki heikkenee. Ohentuneet limakalvot ja kuivuus voivat myös ärsyttää virtsaputkea. Yhtälö voi tuntua mahdottomalta, mutta apua on saatavilla. Lantionpohjan fysioterapiassa saat yksilöllisen arvion ja ohjausta ”kädestä pitäen” esimerkiksi lantionpohjan vahvistamiseen ja rentouttamiseen sekä seksuaaliterveyteen. Lantionpohjan fysioterapia on paljon muutakin kuin pimppijumppaa: huomioimme aina koko kehon ja mielen eli kaikki ne tekijät, jotka lantionpohjan toimintaan vaikuttavat.
Lämpimästi tervetuloa naisten fysioterapeuttien vastaanotolle SUHK Mamaan! Autamme mielellämme, jos jokin menopaussiin liittyvä asia jäi mietityttämään. Tarvittaessa ohjaamme sinut eteenpäin, jos fysioterapian lisäksi muut hoitokeinot ovat aiheellisia.
Lähteet: Terveyskirjasto, The Gen M Invisible Report (https://gen-m.com/insight), www.sydan.fi
Heli Harsunen, Fysioterapeutti (AMK)
Äitiysfysioterapia
Lantionpohjan fysioterapia
Urheilufysioterapia
Pregnancy & Postpartum Athleticism Coach
Instagram: fysioheli, suhkmama
Facebook: Fysioterapeutti Heli Harsunen