Yleinen

LANTIONPOHJAN TOIMINTAHÄIRIÖT JA NAISEN SEKSUAALINEN HYVINVOINTI

kirjoittaja

Arviolta kolmasosalla naisista on jokin lantionpohjan toimintahäiriö. Lantionpohjan toimintahäiriöitä ovat virtsan ja ulosteen pidätyskykyyn liittyvät ongelmat, emättimen laskeumat, lantionpohjan kiputilat ja seksuaalitoimintojen häiriöt. Naisen seksuaalitoimintojen häiriöiksi määritellään seksuaalinen haluttomuus, kiihottumis- ja orgasmihäiriöt. Seksuaalinen hyvinvointi on tärkeä osa ihmisen yleistä hyvinvointia. Seksuaalista hyvinvointia edistää se, että henkilö voi elää oman sukupuolensa kokemuksen ja seksuaalisen identiteettinsä mukaista elämää ja on riittävän tyytyväinen seksuaaliseen minäkuvaansa.

Lantionpohjan toimintahäiriöt heijastuvat usein koko kehon olemukseen ja toimintaan. Tutkimusten mukaan lantionpohjan toimintahäiriöt heikentävät naisen elämänlaatua ja kehonkuvaa. Naiset, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, tuntevat todennäköisemmin häpeän ja masennuksen tunteita sekä minäkuvan alentumista. He kokevat itsensä epätodennäköisemmin fyysisesti viehättäviksi.

Kirjallisuuskatsauksen mukaan merkittävimmät tekijät, jotka heikentävät naisten seksuaalisia kokemuksia, ovat laskeumapotilailla huoli siitä, miltä heidän emättimensä näyttää, ja virtsankarkailusta kärsivillä pelko siitä, että virtsa karkaa yhdynnän aikana. Ulosteenkarkailu aiheuttaa puolestaan pelkoa likaantumisesta. Seksuaalisesti aktiiviset naiset ovat raportoineet virtsankarkailun aiheuttavan libidon laskua, limakalvojen kuivuutta ja yhdyntöjen kivuliaisuutta. Naiset, joilla laskeuma tulee emättimen ulkopuolelle, ovat ilmoittaneet eristäytymisen tunnetta, viehätysvoiman katoamista ja välttäneet seksuaalista kumppanuutta.

Epidemiologisten tutkimusten mukaan seksuaalitoimintojen häiriöt vaikuttavat naisen elämänlaatuun yhtä paljon kuin krooninen selkäkipu tai virtsankarkailu. Naiset, joilla on seksuaalista haluttomuutta, ovat myös tyytymättömämpiä seksuaalielämäänsä, kumppaniinsa ja parisuhteeseensa yleensä. Lisäksi heillä esiintyy enemmän negatiivisia tunnetiloja, kuten turhautumista, toivottomuutta, vihaa, huonoa itsetuntoa ja kokemusta naisellisuuden menettämisestä.

Tässä blogikirjoituksessa aihetta on avattu tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan eli se ei tarkoita sitä, että kaikilla, joilla on lantionpohjan toimintahäiriöitä, olisi näitä edellä mainittuja tunteita, ja että kaikki kokisivat oireiden heikentävän elämänlaatuansa. Mutta jos sinulla on lantionpohjan toimintahäiriö, jonka koet heikentävän elämänlaatuasi, niin muistathan, että siihen on mahdollista hakea apua.

Lantionpohjan fysioterapia on tärkeässä roolissa lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksessa. Fysioterapian toteutus on aina yksilöllistä ja kokonaisvaltaista, ja se perustuu asiakkaan toiveisiin ja tavoitteisiin. Kaikki keskustelunaiheet ja tunteet ovat sallittuja vastaanotolla. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden puheeksi ottaminen voi tuntua joskus vaikealta. Aiheeseen perehtynyt terveydenhuoltoalan ammattilainen ottaakin asian puheeksi ja antaa näin asiakkaalle luvan puhua myös seksuaalisuuteen liittyvistä asioista – jos asiakas itse haluaa. Lantionpohjan toimintahäiriöiden kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa positiivisesti naisen elämänlaatuun ja seksuaaliseen hyvinvointiin. <3

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti, seksuaalineuvoja Jaana Torri

Lähteet:

Apter, D. ym. 2020. Seksuaalilääketiede. Toim: Brusila, B., Kero, K., Piha, J. & Räsänen, M. Duodecim.

Apter, D ym. 2006. Seksuaalisuus. Toim: Apter, D, Väisälä, L. & Kaimola, K. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Ferreira, C.H., Dwyer, P.L., Davidson, M., De Souza A., Ugarte, J.A. & Frawley, H. The effect of pelvic floor muscle training on female sexual function: a systematic review. 2015.

Heiskanen, J., Jernfors, V., Parantainen, A., Camut, M., Isotalo, A., Luomala, T., Sinisalo, M., Törnävä, M., & Palomäki, K. 2020. Lantionpohjan fysioterapia. Lantionpohjan toimintahäiriöiden oppi- ja ammattikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Lahti: VK-Kustannus Oy.

Heusala, K. 2008. Naisen orgasmi. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy.

Kontula, O. & Sandberg, T. 2012. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Vaasa: Kirjapaino Oy Fram Ab.

Sacomori, C., Virtuoso, J.S., Kruger, A.P. & Cardoso, F.L. Pelvic floor muscle strength and sexual function in women. 2015.

Segedi, L.M., Ilic, K.P., Curcic, A., Visnjevac, N. Quality of life in women with pelvic floor dysfunction. 2011.

Tiitinen, A. Lääkärikirja Duodecim. 28.9.2020. Luettu 9.10.2020. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01122

Verbeek, M. & Hayward, L. Pelvic Floor Dysfunction And Its Effect On Quality Of Sexual Life. 2019.

Raskausajan pahoinvointi ja virtsankarkailu

kirjoittaja

Raskausajan pahoinvointia esiintyy merkittävällä osalla odottajista (jopa 90%), ja osalla heistä siihen liittyy myös oksentelua. (1) Voimakas oksentaminen aiheuttaa suuren vatsaontelonpaineen kasvun, joka saattaa näkyä siinä, että virtsaa karkaa pieniä tai isompiakin määriä oksentaessa. Aiheesta tänään vierailevana kirjoituksena SUHK Maman blogissa kertoo Pelvic Angelsin Sonja Toivola.

Mitä oksentaessa tarkalleen siis tapahtuu? Oksentaminenhan alkaa siitä, että oksennusrefleksi on aktivoitunut aivoissa, tarkemmin sanottuna aivojen ydinjatkeessa ja aivosillassa. Oksennusrefleksisarjan aktivoituessa syljeneritys lisääntyy ja ihminen alkaa voida pahoin, moni kuvaa myös kylmän hien oireita. Vatsaontelon paine kasvaa, kun vatsalihakset ja pallea supistuvat, ylempi mahaportti laajenee ja kurkunkansi sulkeutuu. Samalla rintaontelon paine pienenee, kun kurkunkansi sulkeutuu ja rintaontelo laajentuu. Oksennettaessa mahan porttiosa supistuu, mutta mahan runko sekä mahan pohja veltostuvat. Myös ruokatorven alempi sulkijalihas veltostuu. (2) Tämä on tarkemmin tarkastellessa siis erittäin viisas evoluution muovaama tapahtumasarja, jonka perimmäisenä tarkoituksena on poistaa turvallisesti jotain haitallista tai myrkyllistä elimistöstä tukehtumatta siihen oksennuksen aikana. Syyt raskausajan pahoinvoinnille ja oksentamiselle silloin, kun ihminen ei ole syönyt mitään myrkyllistä, on tieteelle vielä hämärän peitossa. 

Vatsaontelonpaineen kasvu oksennuksen aikana on mahdollisesti suurin mahdollinen verrattuna esimerkiksi painojen nostamiseen ja yskimiseen. (3) Iqbal et al (2008) tutkivat vapaaehtoisten tutkimushenkilöiden paineiden muutoksia levon, yskimisen, painojen nostamisen, oksentamisen ja yökkäämisen välillä, ja oksentaminen oli näistä selkeästi eniten painetta aiheuttava. Kun tähän valtavaan paineen äkilliseen nousuun lisätään raskausajan koko kehoon vaikuttavat löystyttävät hormonit sekä valmiiksi kasvavan kohdun myötä paineen alla oleva lantionpohjan lihaksisto, ei virtsankarkailu oksentaessa tunnu kovin epäloogiselta. On yksilöllistä, kuinka paljon esimerkiksi hormonit kenelläkin vaikuttavat lantionpohjaan. Ennen kuin menettää lopullisesti yöunensa ja katastrofoi itselleen ajatuksen siitä, ettei lantionpohja pelitä yhtään, koska pissat tulivat aamuyökkimisten vuoksi housuun, on hyvä puntaroida muun muassa seuraavia asioita:

  • Onko virtsankarkailua tapahtunut missään muussa tilanteessa aiemmin?
  • Oliko rakko täynnä oksentaessa? 
  • Tuliko housuihin sarjassamme tee- tai ruokalusikallinen, vai pari desiä?
  • Tapahtuiko lirahtaminen heti yökätessä, vai vasta aamun neljännessä oksennuskerrassa (on nimittäin melko paljon eroa, onko lantionpohja valmiiksi jo väsynyt)
  • Kuinka pitkällä raskaus on?
  • Ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, kuinka tietoinen olet oman lantionpohjan tilanteestasi, osaatko tietoisesti ja kokonaisvaltaisesti jännittää ja rentouttaa lantionpohjasi vai tarvitsetko siihen ehkä ammattilaisen apua? 

Summa summarum: emme normalisoi virtsankarkailua tai vähättele sen aiheuttamaa epämukavuutta. Suosittelemme aina kääntymään asiantuntijan luo, mikäli oma tilanne tuntuu epävarmalta. Emme kuitenkaan sanoisi niinkään, että kertaluonteinen pieni määrä virtsaa rajun oksennuspuuskan yhteydessä suhteellisen täydellä rakolla ja raskausaikana olisi enne sillekään, että virtsankarkailusta kärsisi loppuelämän ilman valtavia kuntoutuspolkuja.

Lähteet: 1   2 , 2, 2 ,  3

“Kaikkein salaisimmat kysymyksesi ovat yleensä niitä kaikkein yleisimpiä”

Sonja Toivola

Äitiys- ja lantionpohja fysioterapeutti

Seksuaalisuus synnytyksen jälkeen

kirjoittaja

Me täällä SUHK Maman vastaanotolla puhumme päivittäin asiakkaiden kanssa lantionpohjan toiminnasta sekä monista seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Aikuistuminen ja elämänkokemus muuttaa seksuaalisuutta meissä ja toisille asiasta keskusteleminen on luontevampaa kuin toisille. Tärkeintä olisi tietysti pystyä jakamaan omia tuntemuksiaan kumppanin kanssa, mutta toisille voi tuntua luontevalta peilata aluksi omaa tilannettaan ammattilaisen ja vasta sitä kautta kumppanin kanssa yhdessä. 

Raskauden ja äidiksi tulemisen jälkeen saatetaan puhua ”siitä toisesta ekasta kerrasta”. Aiheeseen saattaa liittyä monenlaisia tunnereaktioita ja epävarmuutta, sekä muutoksia jotka liittyvät omaan muuttuneeseen kehonkuvaan. Mitään oikeaa hetkeä yhdyntöjen aloitukselle synnytyksen jälkeen ei ole ja jokainen palaa asian pariin silloin kun se kaikille osapuolille hyvältä tuntuu. Mahdollisten arpien kuten episiotomia- tai sektioarpien sekä repeämien on kuitenkin syytä antaa parantua ennen ensimmäistä yhdyntää synnytyksen jälkeen. On hyvä kuitenkin muistaa, että arpia voi hoitaa ja varsinkin lantionpohjan alueen arpien hoidossa yksi tavoitteista on palauttaa alue joustavaksi ja tuntevaksi ilman turhien kiinnikkeiden syntymistä. Kondomin käyttö on järkevää, sillä se ehkäisee tulehduksia ja usein ei toivottua liian varhaista uuden raskauden alkua. 

Monesti pelkkä ammattilaisen arvio oman palautumisen osalta hälventää epävarmuutta ja lisää positiivisuutta omaa kehonkuvaa kohtaan. Jokainen Mama on arvokas ja hyvä juuri sellaisena kuin tällä hetkellä on! Seksuaalisuus meissä lisää hyvänolontunnetta ja positiivista kehonkuvaa usein huomattavasti enemmän kuin vaikkapa vaa’an lukemien tuijottaminen. Jos ruuhkavuodet ja vauva-ajan väsymys siirtää pitkäaikaisesti syrjään omat tarpeemme, voi sillä olla iso merkitys seksuaalisuuteen ja sitä kautta kehonkuvaan.

Hormonaaliset muutokset kehossa vaikuttavat mielialan lisäksi usein myös seksuaaliseen halukkuuteen. Hedelmällisessä iässä olevien naisten onkin hyvä kiinnittää huomiota siihen vaikuttaako hormonaalisen ehkäisyn aloitus tai lopetus omaan halukkuuteen tai mielialaan voimakkaasti? Ehkäisy asioista kannattaa keskustella oman gynekologin kanssa ja valita itselle sopivin vaihtoehto.

Hyvä tapa alkaa tutustua oman lantionpohjan toimintaan ja hermotukseen on tehdä se vaikkapa pienin apuvälinein yksin tai yhdessä kumppanin kanssa. Pieni värinä voi auttaa hahmottamaan lantionpohjan lihasten aluetta ja palauttaa alueen tuntemusta raskauden tai synnytyksen jälkeen. Tutkimisen voi hyvin aloittaa vaikka jo ennen varsinaista yhdyntää. Orgasmin saaminen on kehon spontaani reaktio, jossa lantionpohjan lihakset supistelevat tahdosta riippumattomasti. Tämän seurauksena lihakset rentoutuvat ja tätä tietoa voi hyödyntää esimerkiksi lantionpohjan ylijännitystilaan liittyvissä ongelmissa.

Parhaillaan vietetään #masturbationmay teemakuukautta ja tämän tekstin myötä toivotamme jokaiselle nautinnollisia hetkiä oman lantionpohjan parissa!

Terhi Antikainen

Äitiys- ja lantionpohjan fysioterapeutti

SUHK Mama Oy

Ig & Facebook @antikainenterhi https://www.instagram.com/antikainenterhi/

Lue lisää Aisteista itsetyydytyksen osana SUHK Maman aiemmasta blogitekstistä Luonnollista puhetta seksistä – AISTIT

Seksuaalikasvatus

kirjoittaja

Mitä ajatuksia sinulla herää käsitteestä seksuaalikasvatus? Oletko miettinyt, kuka seksuaalikasvattaa lastasi?

Lapsen seksuaalisuus kehittyy hitaasti, portaittain. Seksuaalisuus on varhainen kehoon, läheisyyteen, nauttimiseen, oikeuksiin ja tunteiden kokemiseen liittyvä asia. Itsetunnon ja kehonkuvan rakentuminen alkaa jo varhaislapsuudessa ja jatkuu koko elämän ajan kaikissa ihmissuhteissa.

Seksuaalikasvatus tapahtuu elämän ohessa, jokaisena päivänä. Se on osa ihmiseksi kasvamista, eikä mikään yksittäinen irrallinen asia. Lapsella on oma tarve tähän kasvuun. Sen lisäksi huoltajat ja ympäristö kasvattavat niissä tiedoissa ja taidoissa, jotka katsovat lapselle tarpeellisiksi. Tällä tavalla lapsi oppii oman kulttuurinsa tavat ja asenteet. Elinympäristön ihmiset ja asiat vaikuttavat lapsen kehitykseen. Lapsuuden kohtaamiset ja kokemukset muovaavat jo pienenkin lapsen seksuaalisuutta. Parhaimmillaan tämä tarjoaa lapselle hyvät valmiudet pärjätä elämässä. Päävastuu seksuaalikasvatuksesta on kodilla ja huoltajilla. Onnistuneella seksuaalikasvatuksella voidaan tukea lapsen itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymistä sekä positiivista kehonkuvan muodostumista. Näin voidaan edistää seksuaaliterveyttä myös nuoruus- ja aikuisiässä.

Joskus lapsen kysymykset voivat tuntua aikuisesta vaikeilta. Mitä pienelle lapselle tulisi vastata, jos hän kysyy esimerkiksi lisääntymisestä? Vanhemman voi olla vaikeaa löytää oikeita sanoja, mutta kannattaa muistaa, että lapsi arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Lapselle kannattaakin puhua suoraan, toki lapsen ikä huomioiden, ja vastata asiallisesti häntä askarruttaviin kysymyksiin. Myönteinen asenne lapsen tiedon haluun vie jo pitkälle. Lapsen on myös tärkeää tutustua omaan kehoonsa ja se tapahtuukin usein hyvin luonnostaan arjessa kaiken muun ohella. Arjen toiminnoissa lapsen on helppo oppia esimerkiksi nimeämään kehonosansa. Kun lapsen kehoa kunnioitetaan ja hänen kehoaan kosketetaan arvostavasti, hän oppii myös itse arvostamaan omaa kehoaan juuri sellaisena kuin se on. Lapselle on hyvä sanoa, että erityisesti uikkareiden alla olevat paikat ovat omia ja arvokkaita. Näihin alueisiin muut eivät saa koskea ilman lupaa ja ilman hyvää syytä.

Kasvaessaan lapsi opettelee tunnistamaan oman ja toisten ihmisten reviirin rajoja ja kunnioittamaan niitä. Rajat suojaavat lasta. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen reviirinsä, mikä tarkoittaa omaa kokemusta siitä, kuinka lähellä toinen ihminen saa olla. Kaikkien kanssa ei ole hyvä olla kylki kyljessä, vaan tuntuu paremmalta pitää hieman etäisyyttä. Jos joku yrittää ylittää tämän rajan, se tuntuu epämiellyttävältä ja jopa ahdistavalta. Jokaisessa ihmissuhteessa tämä raja on omanlaisensa, ja se voi vaihdella tilanteesta riippuen. Rajoja määrittää jonkin verran myös kulttuuri, mutta tärkeintä on jokaisen oma kokemus. Jokaisella lapsella on oikeus pitää kiinni omista rajoistaan. Samalla lapsi oppii kunnioittamaan muiden ihmisten reviirien rajoja niin rakkaussuhteissa kuin kaikissa muissakin ihmissuhteissa.

Syysterveisin, SUHK Maman seksuaalineuvojat,

Virve Tavia ja Sara Seppäläinen

Näin tunnistat lantionpohjan lihakset!

kirjoittaja

Liian usein vastaanotolla törmää tilanteeseen, jossa asiakas kertoo treenaavansa lantionpohjan lihaksia useamman kerran viikossa. Tarkempi tutkiminen kuitenkin osoittaa, että supistus tulee joko työntönä alaspäin, voimakkaana lähettäjien ja pakaroiden työnä tai lantionpohjan lihaksissa ei tapahdu liikettä lainkaan. Useimmiten tilanne on jotain näiden väliltä tai toiminnan ongelma saattaa olla myös lantionpohjan rentoutumisen puuttumisessa.


Oikeiden lihasten tunnistaminen on siis kaiken treenin ykkösjuttu! Voit kokeilla tunnistaa omat lantionpohjan lihakset vaikka seuraavalla tavalla:

-Pese kädet hyvin tai tee testi vaikkapa suihkun tai saunan yhteydessä. Voit kokeilla myös eri asentoa kyykky, kylkimakuu jne.

-Laita yksi tai kaksi sormea emättimeen ja kokeile puristaa lantionpohjan lihaksilla sormia vasten. Tunnetko sormien ympärillä painetta?

-Supistuksen tulisi tapahtua uloshengityksellä, jolloin pallea kohoaa ylävatsalla antaen lantionpohjalle paremmin tilaa nousta ylöspäin.

-Rentouta ja kuulostele, tunnetko sormen ympärillä vähentyvän paineen?

Kun tunnistat liikkeen oikeassa lihasryhmässä on vasta aika pohtia tarkemman treenin sisältöä, kestoa, voimaa, asentoa, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Jos olet epävarma liikkeen tunnistamisesta hyvä vinkki voi olla rauhoittuminen. Ennen kuin lantionpohjan treeniä voi tehdä hektisen arjen keskellä, autossa punaisissa liikennenvaloissa istuessa tai bussipysäkillä seistessä, on tunnistettava oikea lihastyö. Sormitestinkin oleellisin asia, on keskittyä juuri sillä hetkellä tekemäänsä asiaan. Mikäli tämäkään ei auta tai kaipaat tarkempia neuvoja kuinka edetä lantionpohjan hyvinvoinnin kanssa, ole rohkeasti yhteydessä lantionpohjan fysioterapiaan erikoituneeseen fysioterapeuttiin. Listan löydät Suomen Lantionpohjan Fysioterapeutit Ry:n sivuilta: http://www.pelvicus.fi/index.html.

Eri tapoja arvioida lantionpohjan toimintaa

kirjoittaja

Lantionpohjan fysioterapia on erikoisala, jota tekevät lisäkouluttautuneet fysioterapeutit. Palvelu yhdistetään usein äitiysfysioterapiaan, vaikka hoidon tarpeen ei tarvitse liittyä millään lailla raskauteen tai synnytykseen. Raskauden aiheuttamat hormonaaliset muutokset, pitkä paine odotusaikana sekä synnytys aiheuttavat usein muutoksia lantionpohjaan, mutta yhtä lailla tämän erityisalan fysioterapia on avain asemassa hoidettaessa vaikkapa nuorten naisten kroonista lantionpohjan kipua.

lantionpohja

Lantionpohjan toimintaa voidaan arvioida vastaanotolla intrapalpaatiolla eli lantionpohjan toiminnallisella sisätutkimuksella, ultraäänikuvantamisella tai EMG-mittarilla. Toiminnallinen sisätutkimus on tarpeellinen työväline lähes kaikilla ja se antaa hyvän käsityksen lantionpohjan toiminnasta sekä terapeutille, että asiakkaalle. Sisätutkimus toimii samalla myös hyvänä tapana ohjata oikeanlainen lantionpohjan supistus ja varmistaa, ettei kompensaatiota ympäröivistä kudoksista tapahdu.  

Ultraäänellä voidaan vahvistaa löydöksiä tai hakea esimerkiksi visuaalista vahvistusta oikealle liikkeelle, mikäli siitä on asiakkaan kohdalla hyötyä. Onneksi asiakkaidenkin ymmärrys aiheen ympärillä on kasvanut ja ultraääntä ei vaadita käytettäväksi vain sen käytön vuoksi. Mikäli sisätutkimuksen perusteella supistus on hyvä, suunta on oikea ja asiakas pystyy aktivoimaan ja rentouttamaan lantionpohjan pyydetyllä tavalla, ei useinkaan ole tarpeen käyttää vastaanottoaikaa vielä uudelleen ultraäänellä tutkimiseen. Sillä voidaan toki vahvistaa löydöksiä, esimerkiksi toispuoleista lantionpohjan kireyttä tai muuta kuntoutusta vaativaa arviota. Ultraääntä voidaan käyttää esimerkiksi tilanteessa, jos manuaalisella tutkimisella on todettu kuntoutettava erkauma ja halutaan tietää tarkat mitat, joista kuntoutus lähtee etenemään, mutta lantionpohjan tutkimiseen ykkösväline on edelleen omat kädet.  

EMG-biopalaute on laite, jota käytetään lantionpohjan toiminnan arvioimisessa ja harjoittelussa. Anturin kautta voidaan nähdä laitteelle piirtyvää käyrää lantionpohjan supistuessa tai rentoutuessa. EMG:tä voi käyttää harjoitettaessa lantionpohjan rentoutusta, kun esimerkiksi käsittelystä tai ohjauksesta huolimatta lantionpohja ei lähde rentoutumaan. EMG antaa asiakkaalle visuaalisen palautteen näytön kautta joka toisilla helpottaa ja toisilla voi jopa vaikeuttaa lantionpohjan toiminnan tunnistamista. 

Vastaanotolla tutkimusmenetelmä valitaan aina asiakkaan kanssa yhdessä ja haastattelun perusteella. Huolellisella tutkimisella voidaan taata harjoittelun yksilöllisyys ja tavoitteisiin pääsy, jonka vuoksi ensikäynnit ovat pidempiä kuin jatkokäynnit. Kaikki SUHK Maman fysioterapeutit ovat sekä äitiys- että lantionpohjan fysioterapeutteja, joten sillä mihin palveluun varaat ajan ei ole niin suurta merkitystä kunhan varaat ajan joko ensikäynnille tai fysioterapeuttiseen jälkitarkastukseen (synnytyksen jälkeen).

Terhi Antikainen, SUHK Mama

Asiaa lantionpohjasta

kirjoittaja

Aina on aikaa keskustella lantionpohjasta. Aloitetaan anatomiasta!

Olet ehkä kuullut sanonnan ”Kaikki lähtee Coresta!” Jos tavoitteena on hyvä ryhti, kivuton alaselkä ja energiatehokas juoksuaskel, voi olla aika tutustua omaan keskivartaloon ja sen toimintaan hieman tarkemmin.

Vagina eli emätin on vain pieni osa naisen sukuelimiä. Vagina on lihasputki joka johtaa kohtuun. Vulva sanaa käytetään taas kun tarkoitetaan naisen ulkoisia sukuelimiä; peräaukko, emätin, virtsaputki, klitoris sekä uloimmat ja sisemmältä häpyhuulet. Näitä voit tutkia ja katsoa itse peilillä. Lantionpohjan supistus kuuluisi näkyä ulospäin!

Keskivartalon tuesta eli coresta puhuttaessaan voidaan ajatella asiaa hieman eri kanteita, toinen puhuu syvästä poikittaisesta vatsalihaksesta ja toinen lantionpohjasta. Pilateksessa käytetään sanaa ydintuki, jolla tarkoitetaan näitä molempia. Jos ydintuki ei löydy, tuntuu pilates harjoittelu enemmän käden ja jalan heiluttelulta kuin kovalta treeniltä.

Fysioterapiassa ihminen ajatellaan ryhdinkin osalta kokonaisuutena, johon vaikuttavat keskivartalon hallinnan lisäksi mm. lihaskireydet- ja heikkoudet.  Perusteiden rakennus lähdetään tarkastelemaan lantionpohjasta, josta edetään keskivartalon ja hengityksen kautta aina purentaan saakka. Lihaskalvojen eli faskioiden kautta asiaa voi ajatella kuten Thomas Myers ”Are there really 600 muscles? Or only one muscle in 600 fascial pockets?” Ajatus vaikuttaa paljolti siihen, tutkitaanko vastaanotolla esimerkiksi pelkkä erkauman tilanne vai hoidetaanko kokonaisuutta. Fysioterapiassa tutkimiseen sisällytetään lisäksi tarkkuutta ja vastaanotolla varmistetaan esimerkiksi ettei lantionpohjan supistus tule työntönä.

Pallea on meidän tärkein hengityslihas ja se hermottuu kaularangan c3-5 nikamaväleistä, jolloin ryhdillä voidaan ajatella olevan merkitystä hengitykseen ja tätä kautta koko keskivartalon paineen säätelyyn eli myös lantionpohjaan! Omaa kehontuntemusta vahvistavat lajeina mm. pilates ja jooga. Kotona liikkeelle kannattaa kuitenkin lähteä peili kädessä, jos oma ydintuki on vielä tuntematon alue!

Terhi Antikainen
Lantionpohjan fysioterapeutti

@antikainenterhi

Liikunta raskausaikana

kirjoittaja

Miten saan ja miten en saa liikkua raskausaikana? Voiko vatsalihaksia treenata? Millaisilla sykkeillä voin treenata? Mitkä lajit ovat hyviä raskaana olevalle?

Liikunta voi aiheuttaa raskaana olevalle päänvaivaa ristiriitaisten tietojen vuoksi. Usein annetaan ohjeeksi ”liiku miltä hyvältä tuntuu” tai jostain voi kuulla tiukkojakin rajoituksia. Ne voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa pelkoja, joiden takia ajautuu rajoittamaan liikkumistaan raskauden aikana.

Miksi liikkua?

Hyvä uutinen on se, että liikkua todellakin saa ja kannattaa! Liikunnasta on hyötyä sekä äidille että sikiölle. Äidin liikunnalla on positiivinen vaikutus istukan kehitykseen parantaen sikiön hapen ja ravinteiden saantia. Liikunta auttaa pitämään odottajan mielialan ylhäällä, voi ehkäistä kipuja ja turvotusta, ylläpitää kuntoa ja auttaa unen laadussa.  Liikuntaa voidaan kuitenkin joutua erityistapauksissa rajoittamaan ja tällaisia ovat mm. ennenaikaisen synnytyksen uhka, etinen istukka loppuraskaudessa tai sikiön kasvun hidastuminen. Näissä tapauksessa lääkäri antaa tarvittavat ohjeet ja rajoitukset.

Miten liikkua?

Tuttu liikuntapiirakka pätee myös odottavan äidin kohdalla. Monipuolinen lihaskunto-, kestävyys- ja liikkuvuustreeni on siis edelleen suositeltavaa, vähintään 2,5 tuntia viikossa. Huomiota kannattaa antaa myös lantionpohjan lihasten harjoitteille sekä rentouttamiselle. Ne ovat tärkeä osa myös synnytyksestä palautumista. Liikunnan voi aloittaa raskausaikana, esimerkiksi kävelyn, (ohjatun) lihaskuntoharjoittelun ja äitiyspilateksen tai -joogan muodossa. Muita hyviä lajeja odottaville ovat mm. sauvakävely, hiihto, spinning, odottavien ryhmäliikuntatunnit, uinti, vesijuoksu ja tanssi. SUHK Mama tarjoaa ohjattuja jooga-, pilates- ja voimaharjoittelutunteja raskaana oleville, jos kaipaat ohjausta liikkumiseesi.

Mitä ottaa huomioon?

Raskausaikana liikuntaa on hyvä ajatella ylläpitävänä kehittävän sijaan. Treenejä voi lähteä hiljalleen toisen kolmanneksen myötä keventämään esimerkiksi hidastaen vauhtia, lyhentäen matkaa tai vähentäen painoja. Liikkuessa sykkeet olisi hyvä pitää n. 50-75% maksimista ja välttää liikuntaa maksimisykkeillä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että liikkuessa tulisi pystyä puhumaan puuskuttamatta. Sellaisia lajeja, joissa tulee paljon hyppyjä, suunnanmuutoksia, iskuja tai törmäyksiä suositellaan vältettävän jo turvallisuuden vuoksi. Lihaskuntoharjoittelussa suorien vatsalihasten harjoittelusta ei ole enää hyötyä ja moninivelliikkeitä suurien kuormien kanssa on hyvä keventää tai soveltaa. Vältettäviä ovat myös päinmakuulla tehtävät liikkeet sekä pitkäaikaiset selinmakuulla tehtävät liikkeet viikon 16 jälkeen. Huolehdi myös, ettet pidätä hengitystä treenatessasi, vaan työvaiheessa hengität ulos ja palautusvaiheessa hengität sisään.

”Liiku miltä hyvältä tuntuu” ei kaikkien odottavien kohdalla ole pätevä ohje. Joskus ollaan tilanteessa, jolloin oma liikutalaji on opettanut viemään kehon äärirajoille ja sietämään kipua. Tällöin voi olla hämärtynyt tunne, milloin liikunta tuntuu hyvältä ja milloin keho pyrkii lähettämään himmailun viestejä . Raskaus on erinomaista aikaa opetella olemaan armollinen itselleen. Jos huomaat olevasi väsynyt, on aivan ok siirtää treeni seuraavalle päivälle. Raskaana, jos koskaan on aika opetella kuuntelemaan kehoaan. Se tarkoittaa myös sitä, että yleensä keho antaa viestejä liian rankasta treenistä. Merkit voivat olla liikkuessa tai sen jälkeen mm. virtsankarkailua, lantion tai selän kipuja, paineen tunnetta tai epämukavuutta lantionpohjassa, huimausta tai huonoa oloa tai vatsan kovettumista. Oireet voivat myös kertoa väärästä tekniikasta tai kropan toimintahäiriöistä.

Tiivistetysti siis voit edelleen jatkaa ja nauttia liikunnasta myös raskausaikana, kun huomioit yllämainitut asiat. Muista olla armollinen kehollesi, kävelyn terveysvaikutuksia ei kannata aliarvioida 😊

SUHK Mama järjestää liikuntakursseja niin raskausajan liikuntaan kuin liikuntaan synnytyksen jälkeen. Pääset lukemaan lisätietoja ja ilmoittautumaan kursseille verkkokaupan kurssiosiossa.

Jos kaipaat yksilöllisempää ohjausta raskausajan liikuntaan, äitiysfysioterapeuttimme auttavat kaikissa SUHK Maman toimipisteissä sinua mielellään.

Riitu Rautionaho

Fysioterapeutti, lantionpohjan ft

Raskaushieronta

Liikuntaneuvoja

riitu.rautionaho(at)suhk.fi

Miksi voimaharjoittelu kannattaa?

kirjoittaja

Jos etsii tietoa voimaharjoittelusta, aika usein törmää ajatukseen, että erityisesti naisten kannattaa nostella puntteja, koska se polttaa rasvaa ja laihduttaa. Siinäpä motivaatiota treenaamiseen! Koska naisille ainoa syy liikkua on laihduttaa…niinkö? Me SUHK Mamalla haluamme kannustaa liikkumaan ennen kaikkea siksi, että se on hauskaa ja saa hyvälle tuulelle ja siksi, että liikunta on terveellistä. Onhan se toki tosiasia, että voimaharjoittelussa kaloreita kuluu, mutta tärkein syy liikkua olisi hyvä löytää kyllä jostakin muualta kuin kaloreista. Seuraavaksi listattuna 7 syytä, miksi kaikkien ihmisten, myös naisten, kannattaa ottaa voimaharjoittelu haltuun.

  1. Arjesta tulee helpompaa. 

Kun fyysinen kunto ja lihasvoimat kasvavat, jaksat nostella lastasi tai lastenlastasi helpommin, kauppakassit tuntuvat kevyemmiltä ja perusliikkuminen helpottuu.

2. Hidastat ikääntymisen vaikutuksia. 

Jos lihaksia ei kuormita, ne alkavat surkastua. Lihaskato on myös vanhenemiseen liittyvä ilmiö, joka voi kuulostaa pelottavaltakin. Kun 35 vuotta tulee mittariin, siitä se alamäki alkaa…. Vai alkaako? Sinä voit itse päättää. Kun treenaat lihasvoimaa, saat palkinnoksi paremman toimintakyvyn, tasapainon, kehonhallinnan, kävelynopeuden sekä fyysisen suorituskyvyn. Hyvä uutinen on se, että lihasvoimaa voi treenata hautaan asti.

3. Sairastut epätodennäköisemmin. 

Voimaharjoittelu vaikuttaa positiivisesti veren rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan ja tätä kautta riski sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen pienenee. Voimaharjoittelu auttaa painonhallinnassa ja laskee verenpainetta.

4. Saat kivut paremmin hallintaan. 

Voimaharjoittelusta on apua, jos kärsit niska-hartiaseudun kivuista, selkäkivusta, nivelrikosta tai fibromyalgiasta. Kivun ei koskaan pitäisi olla syy välttää liikkumista tai harjoittelua vaan yhdessä ammattilaisen kanssa on mahdollista löytää juuri sinulle sopiva tapa olla aktiivinen.

5. Saat vahvemmat luut. 

Luut vaativat kuormitusta vahvistuakseen, jolloin luuntiheys kasvaa. Voimaharjoittelu on tutkitusti tehokas tapa vahvistaa luustoa. Joidenkin tutkimusten mukaan voimaharjoittelua harrastamattomien aikuisten luuntiheys pienenee jopa 3 %:n vuositahdilla. Osteoporoosi ja siihen liittyvät murtumat ovat erityisesti menopaussin ohittaneiden naisten haaste. Sen vuoksi luuston kuormittaminen onkin meille naisille välttämätöntä, erityisesti nuorempana, sillä luusto reagoi kuormitukseen (tai kuormituksen puutteeseen).

6.  Voit paremmin – kokonaisvaltaisesti.

Voimaharjoittelu tukee mielenterveyttäsi ja sillä on positiivisia vaikutuksia jopa tiedollisiin toimintoihimme, kuten oppimiseen ja ajatteluun. Harjoittelu kohottaa mielialaa ja on siten yksi keino hallita masennuksen ja ahdistuksen oireita. Todennäköisesti myös nukut paremmin, kun olet väsyttänyt elimistöäsi treenaamisella.

7. Olet vahvempi – fyysisesti ja psyykkisesti.

Jokainen meistä haluaa olla tyytyväinen itseensä. Ei ole pinnallista haluta näyttää hyvältä, jos pysytään kohtuuden rajoissa. On sanomattakin selvää, että säännöllinen voimaharjoittelu muokkaa kehoa eikä tämä voi olla vaikuttamatta siihen, mitä ajattelet itsestäsi ja miltä tuntuu olla sinä. Jos ylität itsesi salilla rautaa nostaen, kyllä se luultavasti vaikuttaa itsetuntoosikin.

Siinäpä niitä syitä. Tärkeintä on muistaa, että koskaan ei ole myöhäistä aloittaa!


Heli Harsunen, Fysioterapeutti (AMK)

Instagram: fysioheli, suhkmama Facebook: Fysioterapeutti Heli Harsunen

Äitiysosteopatia raskausaikana

kirjoittaja

Raskausaikana naisen keho käy läpi suuria muutoksia. Hormonaaliset tekijät, äidin kehon lähtötilanne ja rakenne määrittelevät nopeasti kasvavan sikiön elinolosuhteet ja molempien voinnin koko raskausajan. Äidin kehon painopiste muuttuu sikiön kasvaessa ja tämä jo itsessään aiheuttaa jännitteitä äidin kehoon.

Raskaus on luonnollinen tila, mihin naisen elimistö on rakennettu. Osteopatialla voidaan auttaa naisen kehoa sopeutumaan raskausajan muutoksiin ja valmistella kehoa tulevaan synnytykseen, jotta se olisi mahdollisimman luonnonmukainen kokemus molemmille.

Osteopatialla voidaan hoitaa raskausaikana muun muassa alaselkäkipuja, närästystä, liitoskipuja, päänsärkyä, turvotusta ja raajojen oireita. Äidin kehoa tasapainotetaan, kohdun ligamentteja hoidetaan ja tarvittaessa voidaan hoitaa myös sikiön asentoa vatsassa. Osteopatialla hoidetaan myös perätilavauvojen kääntämisiä lempeällä ja miellyttävällä tavalla. Tällöin vauvaa ei kuitenkaan käännetä, vaan luodaan kohtuun mahdollisimman hyvät olosuhteet sille, että vauva itse mahtuisi kääntymisen tekemään. Osteopatialla voidaan auttaa myös yliaikaisilla raskausviikoilla synnytyksen käynnistämisessä. Näissäkin tilanteissa tuetaan kehon omia prosesseja muuttamatta ja pakottamatta sitä mihinkään.

Kokemus raskausajan osteopatiasta on rentouttava sekä äidille että syntyvälle lapselle. Useat asiakkaat ovat kokeneet saavansa osteopatiasta apua myös synnytyspelkojen käsittelyyn oppiessaan tuntemaan ja luottamaan omaan kehoonsa ja sen ihmeitä tekevään elämänvoimaan.

Ajanvaraus osteopatiaan